Lentoyhtiö Finnairin tuore toimitusjohtaja Jukka Hienonen väitti tammikuun puolivälissä MTV3:n internetsivuilla, että lääkärit välttelevät auttamistehtäviä lennoilla juridisten seikkojen vuoksi. Finnairin mukaan satunnaisesti paikalle osuneita lääkäreitä on aiempaa vaikeampi saada ilmoittautumaan auttamaan tarvittaessa. Hienosen mukaan lääkärien auttamishaluttomuus on uusi ilmiö, joka on rantautunut meille muualta.

Finnairin toimitusjohtajan kommentista nousi häly lääkärien keskuudessa ja esimerkiksi FiMnetin keskustelupalstalla aihetta on pohdittu runsaasti. Finnairin lentotoimintaryhmän johtaja

Hannes Bjurström

ei ole valmis kumoamaan esimiehensä puheita. Finnairin lentohenkilöstön mukaan koneesta pääsääntöisesti löytyy vapaaehtoinen lääkäri. Jälkeenpäin osa lääkäreistä kuitenkin sanoo, etteivät he ryhtyisi uudelleen elvyttämään lennolla.

- Lääkärille tilanne on tietenkin haastava, sillä lentokone ei ole täysvarusteltu tehohoitoyksikkö.

Tilanteen traumaattisuutta saattaa lisätä vieressä hätäilevä omainen ja yleisönä olevat matkustajat, Bjurström pohtii.

"Hänen tarvitessaan apua tulen sitä antamaan"

Vaikka Finnairilla uskotaan yhdysvaltalaisen oikeuskäytännön tavoittaneen Suomen, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen apulaisjohtaja

Tarja Holi

on toista mieltä. Holi kertoo, ettei TEO ole saanut ilmoituksia tai selvityspyyntöjä lentoihin liittyvistä elvytystilanteista Suomessa. Yhdysvaltalaisen käräjöintikulttuurin pelättyä saapumistakin on ennustettu jo 1970-luvulta lähtien.

- Potilaiden hoitoa koskevia kysymyksiä käsitellään myös meillä tuomioistuimissa jossain määrin useammin kuin aiemmin. Mutta kyllä lääkärit voivat olla rauhallisella mielellä. Yhdysvaltojen oikeuskulttuuri ja lainsäädäntö on niin erilainen, ettei se noin vain meille Suomeen voi siirtyä, Holi rauhoittelee.

Lääkäreiltä vaaditaan aiempaa suurempaa tarkkuutta vastuukysymyksissä, sillä potilaat ja heidän omaisensa peräävät oikeuksiaan yhä hanakammin. Elvytystilanteissa ei ole kuitenkaan välttämättä kyse pelkästä lääkärin vastuusta.

- Kukaan ei voi joutua vastuuseen normaalin elvytyksen epäonnistumisesta. On myös muistettava, että Suomen rikoslakiin on kirjattu niin sanottu jokamiehen auttamisvelvollisuus, ja ehdottomasti suurempi riski on juosta karkuun kuin tehdä parhaansa, Holi toteaa.

- Ulkomailla, esimerkiksi Yhdysvaltojen sisäisillä lennoilla pitää kuitenkin muistaa painottaa henkilökunnalle, ettei ole sikäläinen lääkäri. Tai jättää elvytys parempikuntoisille, jos on tullut nautittua useampia konjakkeja, Holi hymyilee.

MedLink kantaa vastuun

Finnairin lentotoimintaryhmän johtaja Hannes Bjurström kertoo, etteivät läheskään kaikki lääkärit ole tietoisia siitä, että Finnairilla on sopimus kansainvälisen ilmailulääkäriapuyhtiön, MedLinkin kanssa. Yhdysvalloissa, Houstonissa sijaitsevaan pääoperaatiokeskukseen voidaan ottaa yhteys kaikista yhtiön kaukolentokoneista.

- Lääkärin ei tarvitse pelätä joutuvansa henkilökohtaiseen vastuuseen. Koneessa sattuvissa onnettomuuksissa vastuu on MedLinkillä, kun noudatetaan heidän antamiaan ohjeita. Ja jos lääkäri joutuu elvyttämään, hän voi keskustella myös MedLinkin päivystävän lääkärin kanssa, Bjurström muistuttaa.

Tekninen välilasku tehdään seuraavalle sopivalle laskukentälle, jos MedLinkin lääkäri sitä suosittaa.

- Jos emme tee suosituksen mukaisesti, olemme itse vastuussa. Välilaskuja on ollut muutamia lähivuosien aikana ja hyvin usein potilas on pystytty pelastamaan. MedLink on myös hoitanut vastaanoton kentälle, jolloin potilas on saanut heti tarvitsemaansa apua, Bjurström lisää.

- Lisäksi on olemassa Good Samaritan Act eli periaate, joka vapauttaa lääkärin vastuusta silloin, kun tämä on toiminut omien taitojensa edellyttämällä tavalla, kertoo Finnairin ilmailulääkäri

Olavi Hämäläinen

.

Hämäläisen mukaan auttamistilanteissa pätee periaatteessa sen maan lainsäädäntö, jonka ilmatilassa lennetään.

Maailman Lääkäriliitto WMA käsitteli lääkärien vastuukysymyksiä viime kokouksessaan Santiago de Chilessä. Vaikka varsinainen julkilausuma on vielä jatkovalmistelussa, lääkärit näkivät tärkeksi, että lentoyhtiöt ottaisivat vakuutukset suojaamaan lääkäreitä ja muita hätätilanteissa avustavia taloudelliselta vastuulta. WMA:n mukaan lääketieteellisen avun antamista hankaloittavat muun muassa melu, tilanpuute, riittämätön välineistö sekä ontuva kielitaito potilaan, lääkärin ja henkilökunnan välillä. Ongelmallista on myös henkilökunnan puutteellinen avustamistaito hätätilanteissa. WMA painottaa maasta saatavan lääketieteellisen avun tärkeyttä.

Välineet kuntoon

Anestesiologian ja tehohoidon professori

Kari Korttila

Helsingistä ja anestesiaerikoislääkäri

Jorma Klossner

Turusta laativat Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienoselle kirjeen, jossa he totesivat Finnairin puutteellisen ensiapuvälineistön ja -koulutuksen vaikeuttavan lääkäreiden auttamismahdollisuuksia.

- Haluaako Finnair mennä sieltä missä rima on matalin ja vaatimukset juuri ja juuri täytetään, Korttila kysyy.

Lentotoiminnan johtaja Hannes Bjurström myöntää, että lähes 1600 lentoemännän ensihoitotaitojen ylläpitäminen on iso haaste.

- Välineistö on kuitenkin täysin viranomaisten asettamien määräysten mukainen. Kaukolennoilla kaikissa koneissa on viranomaismääräysten lisäksi defibrillaattori ja hankintapäätös niiden hankkimiseksi kaikkiin Euroopassa liikennöiviin AirBus -koneisiin on tehty. Koneissa on saatavilla lääkintähappea ja myös nesteytyshoitoon tarvittava välineistö, jota viranomainen ei edellytä, Bjurström kertoo.

Professori Kari Korttila muistuttaa, että defibrillaattorien lisäksi muutkin lentokoneiden ensiapuvälineet on uudistettava ajan tasalle.

- Henkilökunnan pitäisi myös tietää, mitä välineitä koneessa on ja missä ne sijaitsevat, Korttila painottaa.

- Ensihoidossa ja elvytyksessä puhutaan ABC:sta (A = airway, B = breathing ja C = circulation). Defibrillaattorien eli C-kohdan lisäksi on siis päivitettävä välineet, jotta A eli ilmatie ja B eli hengitys onnistuvat mahdollisimman hyvin. Jos C on kunnossa, mutta A ja B on hoidettu huonosti, potilas yleensä menehtyy, Korttila toteaa.

Bjurströmin mukaan lääkäreiden olisi tärkeä tietää, millainen elvytysvälineistö lentokoneissa on.

Bjurström muistuttaa myös, että vähentääkseen sairauskohtausten riskejä lennoilla Finnair edellyttää MEDIF eli medical certificate fit to fly -todistusta kaikilta matkustajilta, joilla epäillään vakavaa lääketieteellistä estettä lennolle.

MEDIF-lomakkeen matkustaja hankkii omalla kustannuksellaan omalta lääkäriltään. Lomakkeen saa lippua ostaessaan tai sen voi imuroida Finnairin nettisivulta. MEDIF:in perusteella tehtävän lentokelpoisuusarvion maksaa lentoyhtiö.

- Järjestelmä ei ole kuitenkaan aukoton, jos matkustaja haluaa salata sairautensa. Kokemukset kaikista todistuksen hankkineista ovat kuitenkin hyvät, eikä matkustusongelmia heidän osaltaan ole tullut ilmi, Bjurström kertoo.

Lopuksi FiMnetin keskustelupalstalaisia mietityttänyt kysymys: onko eettisesti oikein toivoa edes pientä muistamista tehdystä työstä, jos sellaisen eteen on vaikkapa lomalennolla joutunut?

- Olemme erittäin kiitollisia avusta. Ja kun ilmailulääkärimme saa tiedon auttamisesta, lähetämme paluupostia. Sen sisältöä en tässä ryhdy erittelemään. Ymmärrämme, että vaikka lääkäri mahdollisesti pelastikin ihmishengen, hänen lentomatkansa meni pilalle, Bjurström toteaa.