Yhä useampi lääkäri tarvitsee apua selvitäkseen työpaineistaan. Kollegoiden uupumus on tullut tutuksi luottamuslääkäriverkostoon viime keväänä kutsutulle psykiatri Maaria Koivistolle.

- Jos ylikuormitustilanne on laukaissut uupumuksen tai masennuksen, on sitä syytä hoitaa, toteaa Koivisto. Luottamuslääkärin vastaanotolla selvitellään yhdessä, millaista apua lääkäri toivoo ja tarvitsee, ja luottamuslääkäri auttaa tämän hoidon käynnistämisessä. Yleensä häntä tarvitaan vain alkuvaiheen selvittelyyn, ja esimerkiksi psykoterapia tai muu pidempiaikainen hoito tapahtuu muualla.

- Ihanteellista toki olisi ennaltaehkäistä lääkärien ylikuormittumista. Toimiva työyhteisö, jossa on hyväksyvä ja joustava ilmapiiri sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja aikatauluihin, voi jossain määrin puskuroida työmäärän rajattomuutta. Omat mielenkiinnon kohteet, mielihyvän lähteet ja ihmissuhteet ovat merkityksellisiä psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.

Työterveyshuolto pystyisi ehkäisemään monia ongelmia jo alkuvaiheessa, jos vain lääkärit käyttäisivät näitä palveluja hyväkseen. Pätkätöitä tekevien lääkäreiden terveydentilan säännölliseen seurantaan pitäisi myös kiinnittää huomiota.

Ohjeeksi stressitilanteisiin Koivisto suosittelee huomion keskittämistä vain parhaillaan käsillä olevaan tehtävään miettimättä kaikkia tekemättömiä töitä. Myös asioiden keskeneräisyys olisi hyvä oppia hyväksymään. Toisaalta liika on liikaa.

- Mielestäni terveydenhuollon vaikea ylikuormitustilanne on ensisijaisesti yhteiskunnallinen asia. Nyt tarvitaan arvo- ja resurssikeskustelua sekä konkreettisia toimia julkisen terveydenhuollon olosuhteiden korjaamiseksi, korostaa Koivisto.

Nuoren lääkärin ristipaineet

Tutkimukset ovat osoittaneet, että stressi on suurinta nuorilla lääkäreillä. Vastavalmistuneet laitetaan usein kaikkein kiireisimpiin tehtäviin, vaikka juuri he tarvitsisivat aikaa käytännön taitojen omaksumiseen, kirjallisuuteen perehtymiseen ja kollegojen konsultointiin.

- Monet lääkärit ovat ahkeria, vastuullisia, tunnollisia ja sensitiivisiä muiden kärsimykselle. Monet ovat myös perfektionistisia. Tällaiset piirteet ovat toisaalta oikein hyviä ominaisuuksia lääkärille, mutta yhdistyneenä uran alkuvaiheen haasteisiin ja epävarmuuden tunteisiin ne voivat myös lisätä stressiä.

On yleistä, että vastavalmistunut lääkäri kokee ahdistusta siirtyessään opiskelusta potilastyöhön. Se on Koiviston mielestä aivan normaali reaktio, kun ottaa huomioon ammatin vaativuuden sekä opintojen teoriapainotteisuuden suhteessa käytännön työn vaatimuksiin. Epävarmuutta joutuu sietämään varsin paljon.

- Perheen ja työn yhteensovittaminen voi myös tuoda omat haasteensa. Pienet lapset, suuri työmäärä, vastuullisuus ja korkea työmoraali muodostavat yhtälön, jossa kuormittuneisuuden ja riittämättömyyden tunteita voi herätä.

Keskustelu auttaa ulos umpikujasta

Luottamuslääkäreiltä kysytään neuvoja monenlaisiin työhön liittyviin ongelmiin. Esimerkiksi hoitovirhe ja työpaikkakiusaaminen ovat haavoittavia tilanteita, joiden seurauksena saattaa olla jopa ammatillisen itsetunnon menetys. Jos tukea ei löydy oman työyhteisön piiristä, voi keskustelu luottamuslääkärin kanssa auttaa löytämään tien ulos umpikujasta.

Varsinkin psykiatri-luottamuslääkärien puoleen käännytään myös erilaisissa elämänkriiseissä sekä päihteiden liikakäytön takia. Joillekin ongelmaksi on muodostunut itsehoito rauhoittavilla lääkkeillä. - Tuntumani on, että monet kokevat huojentavana hoitovastuun siirtämisen toiselle lääkärille.

Maaria Koiviston ensimmäiset kuukaudet luottamuslääkärinä ovat osoittaneet avun tarpeen olevan suurta, mutta hän ei kavahda työmäärää.

- Pidän psykiatrin työstä. Tuntuu merkitykselliseltä ja mielekkäältä, jos kollegoiden kynnys hakea apua voi luottamuslääkäritoiminnan avulla madaltua.

Luottamuslääkärit, kts. s. 3692-3.