Lääkäriliiton kyselyssä suurin osa luottamusmiehistä arvioi kuluneen toimikautensa jollakin tapaa positiiviseksi, vaikkakaan helpoksi tuskin kukaan. Pitkän linjan veteraanit ovat huomanneet, että luottamusmiehellä on nykyisin yhä enemmän vahdittavaa ja toisaalta vaikutusvaltaakin. Uudet luottamusmiehet hämmästelevät tehtävän monipuolisuutta.

Lääkäriliitto kysyi huhtikuun alussa kaikilta luottamusmiehiltään heidän kokemuksistaan luottamusmiehenä toimimisesta. Parhaillaan käynnissä olevien luottamusmiesvaalien aikana haluttiin myös tietää, kuinka moni nykyisistä on halukas jatkamaan tehtävässään. Samalla selvitettiin ympäristön suhtautumista luottamusmiehiin. Yli puolet luottamusmiehistä vastasi kyselyyn. Vastauksiin palataan laajemmin luottamusmiesten neuvottelupäivillä toukokuussa.

Luottamusmiehiä on satoja

Liiton rekistereistä löytyy 375 luottamusmieheksi ilmoitettua jäsentä, joilla on kaikkiaan 387 luottamusmiehen pestiä hoidettavaan. Näistä 32 on sairaanhoitopiirien pääluottamusmiehiä tai varapääluottamusmiehiä. Luottamusmiehistä 177 toimii terveyskeskuksissa, 151 sairaaloissa, 14 valtiolla ja 13 muualla.

Kaikista luottamusmiehistä on naisia 41 % ja miehiä 59 %. Terveyskeskuksissa kumpaakin sukupuolta on täsmälleen yhtä paljon, kun taas sairaalaluottamusmiehistä 68 % on miehiä. Varaluottamusmiehet kaikilla sektoreilla sen sijaan ovat useammin naisia kuin miehiä. Kaksi viidestä kyselyyn vastanneesta on naisia.

Lähes puolet liiton luottamusmiehistä on 40-49-vuotiaita, reilu kolmannes on yli 49-vuotiaita ja joka kuudes on alle 40-vuotias.

Terveyskeskusten luottamusmiehet vastasivat kyselyyn hieman sairaalakollegoitaan aktiivisemmin. 40-49-vuotiaat osoittautuivat innokkaimmiksi vastaajiksi. Vastauksia saatiin kaikkiaan 198 henkilöltä.

Opettavaista, mielenkiintoista, hyödyllistä

Terveyskeskusten luottamusmiehet kertovat muita useammin kautensa olleen opettavainen, mielenkiintoinen ja hyödyllinen, vaikka kaikki muutkin ryhmät valitsivat nämä kolme vaihtoehtoa ylitse muiden. Lisäksi terveyskeskusten luottamusmiehet arvioivat kautensa onnistuneeksi kaksi kertaa niin usein kuin muut. Joka neljännen vastaajan mielestä kausi on ollut "ihan ok". Valtionsektorilla kulunut kausi on koettu aikaa vievimmäksi, turhauttavimmaksi, vaikeimmaksi ja raskaimmaksi. Helpoksi tai yhdentekeväksi pestiä muistelee vain muutama yksittäinen henkilö. Kaiken kaikkiaan neljä viidesosaa kuvailee kautensa olleen jollain tavalla positiivinen.

Nais- ja miesvastaajat kokivat luottamusmieskautensa yhtä mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi. Lähes puolet naisista kertoo kautensa lisäksi olleen hyödyllinen, miehistä reilu kolmannes. Joka neljäs nainen ja joka kuudes mies mainitsee tehtävän olleen aikaavievä. Miehet kuvailevat kauttaan helpoksi kaksi kertaa niin usein kuin naiset.

Yli 60-vuotiaiden vastaukset eroavat muista. Vanhimman ikäryhmän mielestä kausi oli selvästi mielenkiintoisempi, opettavaisempi, hyödyllisempi ja helpompi kuin nuorempien mielestä, sen sijaan onnistuneeksi sitä kuvaillaan harvemmin kuin muissa ikäryhmissä. Kausi oli "ihan ok" useimmiten 40-60-vuotiailla. Alle 40-vuotiaat kokivat tehtävän aikaavieväksi, raskaaksi ja vaikeaksi useammin kuin muut. Turhauttavimmaksi tehtävän arvioivat 40-50-vuotiaat.

Valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi luottamusmiehet kehuvat oppineensa lyhyenkin kautensa aikana valtavasti järjestötoiminnasta ja lääkärien edunvalvonnan lukuisista vaikutuskanavista. Työnantajaorganisaation ja sopimustekniikan opettelu ovat avartaneet monien näkökulmia. Pitkän linjan veteraanit ovat huomanneet, että luottamusmiehellä on nykyisin yhä enemmän vahdittavaa ja toisaalta vaikutusvaltaakin paikallisten sopimusten vuoksi. Uudet luottamusmiehet hämmästelevät tehtävän monipuolisuutta.

Enemmistö valmiita jatkamaan

Valtaosa vastaajista on kokenut kollegojen, toisten luottamusmiesten ja liiton väen suhtautuneen toimintaansa myönteisesti. Esimiehistä ja työnantajista joka toisen on koettu suhtautuneen neutraalisti, aluepäälliköistä ja paikallisosastoista joka kolmannen. Negatiivisin suhtautuminen on esimiehillä ja työnantajilla. Muutama vastaaja kertoo myös perheen, läheisten tai ystävien suhtautuneen pestiin negatiivisesti.

Kolme neljästä luottamusmiehestä ilmoittaa voivansa asettua uudelleen ehdolle tehtävään, naisten osuuden ollessa hieman miehiä suurempi. Valtionsektorilla puolet luottamusmiehistä jatkaa tehtävässään vain jos kukaan muu ei suostu ottamaan sitä vastaan, muilla sektoreilla näin vastaa alle kolmannes. Terveyskeskusten väestä lähes puolet jatkaa ihan mielellään ja sairaalaväestäkin lähes yhtä moni. Ne, jotka eivät missään tapauksessa jatka tehtävässään, ovat toimineet suurimmaksi osaksi sairaalapuolella.

Alle 40-vuotiaat jatkavat mielellään tehtävässään useammin kuin vanhemmat kollegansa. Nuorimmat myös ilmoittavat muita harvemmin kieltäytyvänsä jatkosta kovin ehdottomasti, tämä vastaus on valittu sitä useammin mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse.

Jatkamisen esteenä ajankäyttö

Joka neljäs vastaaja empii, asettuako uudelleen ehdolle vai ei. Tältä pienehköltä ryhmältä kysyttäessä ylivoimaisesti suurimmaksi esteeksi tehtävässä jatkamiselle koetaan ajankäytön ongelmat: sen mainitsee yli puolet kaikista vastaajista, naisista kaksi kolmasosaa. Terveyskeskusten luottamusmiehet ovat muita useammin turhautuneita esimerkiksi vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyteen, kun taas sairaalaluottamusmiehet eivät koe pystyvänsä hoitamaan tehtäväkenttäänsä tarpeeksi hyvin. Valtionsektorilla esimiesten ja kollegojen nuiva suhtautuminen vaikuttaa jatkohalukkuuteen enemmän kuin toisilla.

Empijöistä naiset ilmoittavat useammin esimiehen ja kollegojen suhtautumisen sekä tehtäväkentän hoitamisen vaikeuden olevan syynä haluttomuuteen jatkaa tehtävässä. Lisäksi käy ilmi, että naiset ovat kaksi kertaa miehiä useammin antaneet ylipuhua itsensä tehtävään, jota he eivät olisi alun perinkään halunneet hoitaa. Yksikään nainen ei ole kuitenkaan kyllästynyt tehtäväänsä, kun taas miehistä joka kuudennelle on käynyt niin.

Mitä nuoremmista luottamusmiehistä on kyse, sitä useammin he kertovat ajankäytön ongelmien olevan esteenä uudelle kaudelle ryhtymiselle. Myös työpaikan vaihtuminen noudattelee tätä kuviota. Sen sijaan virka-aseman muuttuminen (esim. esimieheksi ryhtyminen) ja turhautuminen kääntävät iän vaikutuksen päinvastaiseksi aina 60 ikävuoteen saakka. Alle 40-vuotiaat kertovat joutuneensa ylipuhutuksi tehtävään yli kaksi kertaa niin usein kuin vanhemmat.

Muutama luottamusmies kertoo jatkopäätöksestä empimiseen vaikuttavan myös sen, että edunvalvonta ei kiinnosta kaikkia lääkäreitä eikä näin ollen yhteishenkeä ja rohkeutta tunnu aina löytyvän. Kokeneet luottamusmiehet toivovat nuorempien astuvan rohkeasti remmiin ja lupaavat tuutoroida heitä tehtävässään. Luottamusmiehen ja paikallisosaston avaintehtävien kierrätystä ehdotetaan myös, jotta tehtävät eivät henkilöityisi ylipitkien kausien takia.

Luonnollisia syitä tehtävän päättymiselle ovat työpaikan vaihtuminen, siirtyminen esimiestehtäviin tai eläkkeelle. Muina syinä mainitaan muutokset perhesuhteissa tai urasuunnitelmissa.

Keskustelua ja palautetta kaivataan

Vastaajat ehdottavat järjestettäväksi enemmän paikallisia keskustelutilaisuuksia, joissa viisastutaan oman alueen rakenteellisista muutoksista ja edunvalvonnan nivoutumisesta siihen. Kaikkien alueen luottamusmiesten - myös entisten - toivotaan osallistuvan tapahtumiin ja jakavan tietoaan ja kokemuksiaan tuoreempien kollegojen kanssa. Konkreettisia ongelmia on hyvä puida asiantuntevassa ja kannustavassa seurassa, yksin niitä ei kannata jäädä pohtimaan.

Liiton järjestämät alueelliset yt-kurssit koetaan toimivaksi konseptiksi ja isompien työpaikkojen luottamusmiesten epäviralliset kokoontumiset ovat myös tärkeä työkalu.

Vastaajat kaipaavat palautetta työstään niin kollegoilta, esimieheltä, paikallisosastosta, aluepäälliköltä kuin liitostakin. Vaikeiden asioiden kanssa jaksaa puuhastella paremmin, jos uhrautuminen huomataan ja parhaassa tapauksessa siitä vielä kiitetäänkin. Työnantajan huononnusesitysten torjuminen on kovaa työtä siinä missä uusien asioiden kanssa painiminenkin. Työ on pitkäjänteistä eikä tulos välttämättä aina näy ulospäin, ainakaan asiasta huonosti tietävien suuntaan. Lääkärikunnan toivotaan kiinnostuvan omasta edunvalvonnastaan entistä enemmän, ja muutosta tähän suuntaan on onneksi jo havaittukin.

Työnantajan toivotaan palkitsevan luottamusmiestään rahallisesti. Nykyinen luottamusmieskorvaus on vain korvaus käytetystä ajasta eikä sinällään erityisen motivoiva palkanosa. Kaikki luottamusmiehet eivät syystä tai toisesta ole käyttäneet sovittua aikaa luottamusmiestehtävien hoitamiseen, vaan osa on hoitanut tehtävät omalla ajallaan. Työnantajan maksaman korvauksen tuntuva korotus saattaisi auttaa tähän ongelmaan, toisaalta sellaista ei ole näköpiirissä muillakaan sopimusaloilla.

Eräs vastaaja kertoo luottamusmiesväen vaikuttaneen aluksi sisäpiiriltä, johon uuden luottamusmiehen oli vaikea päästä mukaan. "Orpona piruna" tehtävien hoito ei ollut herkkua. Ajan kanssa henkilöt ovat kuitenkin tulleet tutuiksi ja asioita hoidetaan lämpimässä hengessä. Liiton ja paikallisosaston järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen on lisännyt verkostoitumista ja tuonut luottamusmiehen rooliin myös sosiaalisen ulottuvuuden.