Luottamusmiesten neuvottelupäiville oli tullut reilut sata lääkäriä kuulemaan ajankohtaista asiaa. Erityisesti kokousväkeä puhutti sädetyötä tekevien lääkärien työajan pidentyminen ja siihen liittyen eri puolilla tapahtuneet irtisanoutumiset.

Luottamusmies Jukka Suhonen Imatran terveyskeskuksesta kyseli, olisiko korkea aika perustaa Suomen Röntgenlääkärit Oy.

Hannu Kokki KYS:stä kertoi Kuopiossa tapahtuneista yli kymmenestä irtisanoutumisesta.

- Kyseessä ovat aivan tavalliset perheenäidit ja -isät, jotka eivät ole tottuneet kovaan edunvalvontaan. Heillä on kuitenkin tullut raja vastaan, kun työaikaa on lisätty kaksi viikkoa ilman lisäpalkkaa. Tämän takia he ovat tehneet omat henkilökohtaiset ratkaisunsa. Nyt he tarvitsevat tukea, koska he ovat äärettömän kovan paineen alaisina.

KYS:n radiologi Auli Malinen totesi, että työnantajapuoli koostuu aika paljon lakimiehistä.

- Heille lääkärit ovat vain karjaa ja työvoimaa. Kaikkien lääkärien tulisi huomata oma arvonsa.

Luottamusmies Terttuliisa Ahokas HUS:sta totesi, että kyse on isosta periaatteellisesta asiasta.

- Meidän on huomattava oma arvomme. Tällä tavalla asia ei voi jatkua. Jos tässä häviämme, niin sitten häviämme kaikessa.

Myös OYS:n pääluottamusmies Risto Lanton mielestä Kuopion tilanteessa on kyse siitä, mikä on lääkärikunnan tulevaisuus julkisella sektorilla.

Neuvottelupäivät avasi liiton varapuheenjohtaja Pirkko Valtola, joka on itse ollut luottamusmiehenä kuusi vuotta.

-Yksi viime viikkoina esille tullut ongelma on se, kuinka saada luottamusmiehiä sairaanhoitopiireihin ja terveyskeskuksiin. Periaatteenahan on ollut, että lääkärien asioista sopii lääkäri, muistutti Valtola.

Hän kertoi, että tulevaisuudessa luottamusmiehen työhön tulee entistä enemmän liittymään työn kuormittavuusongelmat.

- Ne tuntuvat jo nyt vaivaavan joka puolella.

Pääluottamusmies Martti Lalla HUS:sta kysyi, miten Lääkäriliitto ajaa luottamusmiesten asiaa seuraavalla neuvottelukierroksella.

- Luottamusmiesten aseman arvostaminen, esimerkiksi rahallisena kompensaationa, täytyy olla SLL:n tavoitteena ensi kierroksella, hän vastasi.

TERVEYDENHUOLLON RAHOITUS ESILLÄ

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto alusti luottamusmiehille terveydenhuollon rahoituskysymyksistä.

-Eurooppalaisessa mittakaavassa terveydenhuollon menot ovat todella pienet Suomessa. Se on vähän ihmeellistä, kun kuuntelee kuntien huokauksia. Toisaalta suomalaiset ovat kuitenkin aika tyytyväisiä terveydenhuoltojärjestelmäämme. Suhteellisen pienellä panoksella on saatu aikaan järjestelmä, johon ihmiset ovat tyytyväisiä.

Lehdon mielestä yksityisen rahoituksen osuutta ei voi kokonaisuudessaan nostaa kovin paljon.

- Jos terveydenhuollon pakolliset rahoitustavat eli lähinnä verorahoitus, sairausvakuutus ja asiakasmaksut eivät toimi, ihmiset alkavat liikkua vapaaehtoisten rahoitustapojen puolelle. Niissä on se huono puoli, että silloin joudumme luopumaan siitä, että terveydenhuolto on kohtalaisen tasa-arvoisesti kaikkien saavutettavissa, tuumi Lehto.

Hänen mielestään Suomi meni verorahoitusmallilla kohtalaisen hyvin 1990-luvun läpi.

- Sairausvakuutuksen etuna on puolestaan se, että kyseessä on tavallaan korvamerkitty raha. Sillä on ihmisten kannalta psykologinen etu.

Lehto toivoi kuitenkin, että terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja toteuttamisvastuu erkanisivat entistä enemmän toisistaan.

Hän ei usko, että rahoituksen ratkaisu löytyy korvamerkinnästä.

- Se on ylimitoitettu toive. Ylipäänsä panosajattelu on ollut aivan liian voimakasta. Sitä kautta ei synny hyvää nyt eikä tulevaisuudessa. Hyvä syntyy näyttöön perustuvasta ajattelusta. On parempi määritellä se, mitä tuloksia haluamme.

Lehdolta kysyttiin ministeriön mielipidettä hoitosetelikokeiluihin ja terveydenhuollon rahoituskokeiluihin.

- On selvää, että hoitoseteli sopii paremmin esimerkiksi päivähoitoon, jossa on toistuvat menot. Terveydenhuollossa hoitoseteli voisi olla yksi tapa sanktioida hoitotakuu eli jos hoitoa ei saisi tietyssä ajassa, niin sitten saisi käyttää hoitoseteliä.

-Ihmiskunnan historia on ollut täynnä kokeiluja, ja niitä voisi miettiä ennakkoluulottomasti. Ylipäänsä 1990-luku on ollut Suomessa huikeaa kokeilujen aikaa aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna. Kuitenkin löytyy aika paljon muualta maailmalta varoittavia esimerkkejä erilaisista kokeiluista.

SAIRAANHOITOPIIRIEN MÄÄRÄ VÄHENEE

Johtava ylilääkäri Seppo Vainionpää kertoi kokousväelle muutoksista, jotka ovat tapahtuneet uudessa HUS-piirissä. Hän arveli, että Suomessa sairaanhoitopiirien määrä tulee vähenemään selvästi tulevaisuudessa.

- Vuonna 2010 Suomessa on 4-7 sairaanhoitopiiriä. Henkilökohtainen veikkaukseni on seitsemän sairaanhoitopiiriä, ja se tapahtuu lainsäädäntömuutoksilla.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio alusti julkisuuslainsäädännöstä ja salassapidosta. Työmarkkinalakimies Tarja Tuominen KT:stä puhui puolestaan vuosilomasäännösten muutoksista.

Ruotsin Lääkäriliiton apulaisneuvottelupäällikkö Conny Gustafsson kertoi luottamusmiehille Ruotsissa tapahtuneesta terveydenhuollon yksityistämisestä ja paikallisesta neuvottelujärjestelmästä. Ruotsissa on useanlaista yksityistä sairaalatoimintaa. Yksi malli on S:t Göranin sairaala, joka on osakeyhtiömuotoinen, yksityistetty sairaala.

- Hyötyä lääkäreille on mm. siinä, että saa itse päättää asioistaan. On enemmän vapautta. Potilaat maksavat saman hinnan kuin muuallakin, joten heidän kannaltaan on vähän eroa, kertoi Gustafsson.

Paikallisesta neuvottelujärjestelmästä hän totesi mm., että keskusjärjestön ja paikallisosastojen tehtävät jakaantuvat suunnilleen puoliksi.

- Me järjestämme paljon koulutusta: esimerkiksi palkkojen neuvottelukursseja eli miten käydä palkkaneuvotteluja. Viimeisimmät palkkatilastot auttavat paljon neuvotteluissa.

Gustafsson kertoi, että lääkärien palkkaerot Ruotsissa ovat aika suuria.