Lähes 250 Lääkärikartellin eri liittojen luottamusmiestä ympäri Suomea osallistui Tallinnassa järjestetyille neuvottelupäiville syyskuun alussa. Lääkäreitä oli paikalla noin 150.

Kokouspäivien aikana keskusteltiin mm. ajankohtaisista edunvalvonta-asioista sekä ensi neuvottelukierroksen tavoitteista ja keinoista. Tärkeimmäksi painopistealueeksi todettiin edelleenkin perustyöajan palkan nosto.

Osa luottamusmiehistä halusi kiinnittää huomiota aktiivipäivystysten raskauteen. Lisäksi toivottiin velvoittavampia määräyksiä siitä, ettei työssä joutuisi liian usein päivystämään.

Lääkäriliiton varapuheenjohtaja Pirkko Valtola muistutti puheenvuorossaan, että lääkärikunta on varsin monimuotoista.

- Sairaaloissa on päivystäviä lääkäreitä ja ei-päivystäviä, terveyskeskuksissa on väestövastuulääkäreitä ja terveyskeskuslääkäreitä, on Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen lääkäreitä jne. Vain yhteistyöllä pystymme jakamaan 14 500 lääkärin etuja, hän totesi.

Valtolan mielestä on tullut ongelmaksi, että yhä useampi asia sovitaan paikallistasolla.

- Me emme koe, että kykenisimme vaikuttamaan tarpeeksi omaan tilanteeseemme. On syntynyt epäluottamusta työnantajaa kohtaan.

Hän nosti esille myös kysymyksen siitä, kuinka hyvin lääkärit hyväksyvät eriarvoisen palkkapolitiikan.

- Itse näkisin sen mahdollisuudeksi, vaikka se tuottaisi erilaisia palkkatasoja eri lääkäriryhmien kesken.

TERVEYDENHUOLLON RAHAT OVAT INVESTOINTI

Neuvottelupäivien aluksi esitelmöi Kuntaliiton sairaalatoimen päällikkö Jorma Back terveydenhuollon taloudesta. Hän halusi muuttaa ainakin yhden keskustelutermin.

- Lopetetaan puhuminen terveydenhuollon kustannuksista ja menoista ja puhutaan investoinneista ihmisten terveyteen. Terveydenhuoltoon panostetut rahat eivät ole uhraus tai meno, vaan investointi, hän linjasi.

Back kertoi, että maamme terveydenhuollon menot ovat BKT:llä mitattuna keskitason alapuolella Euroopassa.

- Säästöt ovat tulleet tiensä päähän.

Hän pitää kuntien mahdollisuuksia rahoittaa terveydenhuoltoaan entistä parempina lähivuosina.

- Kuntien taloudellinen tilanne on selvästi kohentumassa nykyisten ennusteiden perusteella. Tällä hetkellä on noin 120 kuntaa, joilla on negatiivinen vuosikate. Ennusteiden mukaan niitä olisi vuonna 2003 noin 60 kappaletta. Toivotaan, että näin käy.

Backin mielestä kuntatalouden näkymät ovat sen verran hyvät, että sieltä voisi hellitä ylimääräisiä lisäresursseja terveydenhuoltoon.

- Työntekijät ovat sen verran loppuun ajettuja, että tästä seuraa romahdus, jos kunnat eivät ota asiaa onkeensa, kommentoi luottamusmies Lauri Saari Hyvinkäältä.

Back puolestaan arveli joissain kunnissa olevan sen verran jääräpäistä porukkaa päättämässä, että romahdus saatetaan tarvita.