Lehti 2: Liitto toi­mii 2/2003 vsk 58 s. 144

Maija Palander: Katsommeko vain vierestä, kun kulttuuri kampittaa etiikan?

Suvi Sariola

Maailmassa elää noin sata miljoonaa naista, joiden sukuelimet on silvottu. Tänäänkin tuhansien tyttöjen sukuelimet silvotaan, puuduttamatta, likaisilla instrumenteilla. Mitä meidän pitäisi tehdä, että kulttuuri, uskonto ja politiikka eivät kampittaisi etiikkaa, kysyi Namibiassa työskentelevä gynekologi Maija Palander Valokeila-luennossaan.

Hän vetosi lääkäreihin, että nämä yrittäisivät esimerkiksi järjestöjen kautta vaikuttaa silpomisen lopettamiseksi, tukemalla järjestöjä, jotka tekevät työtä silpomisen vastustamiseksi. Monilla on myös kytköksiä kansalais- tai muihin järjestöihin, jotka voivat tehdä työtä silpomisen estämiseksi.

Erityisesti Palander vetosi Maailman lääkäriliiton johtoon vastavalittuun Kati Myllymäkeen ja Euroopan erikoislääkäriliiton puheenjohtajaksi valittuun Hannu Halilaan: millä järjestöpoliittisilla keinoilla voitaisiin vaikuttaa ihmisten seksuaaliterveyteen, naisen asemaan ja niiden parantamiseen.

Naisten sukuelinten silpominen ei liity uskontoon, vaan on vanha kulttuurinen perinne, jota Palanderin mukaan jatketaan noin 30 maassa. Vuoden aikana noin kaksi miljoonaa tyttöä kokee sukuelinten leikkelyn.

Silpomisen syyt ovat moninaiset. Sitä voivat vaatia henget, tai tyttöä pidetään naimakelvottomana tai hänen uskotaan jäävän lapsettomaksi, jos toimenpidettä ei tehdä.

- Tapaa ei uskalleta lopettaa, jos ei varmasti tiedetä, ettei lopettamisesta seuraa jotain kauheaa, Palander sanoo.

Uhkaavatko politiikka, uskonto ja kulttuuri ihmisen seksuaaliterveyttä, kysyttiin Maija Palanderin luennon otsikossa. Palander on työskennellyt Namibiassa pitkään, viimeksi Onandjokwen sairaalassa sekä maan Aids-ohjelman rakentajana ja vetäjänä.

Kymmenkunta vuotta sitten hän teki Namibiassa kolme vuotta HIV:n vastaista työtä Suomen Lähetysseuran lähettämänä. Palander suhtautuu varsin kriittisesti kirkkojen asenteisiin seksuaaliterveyttä koskevissa kysymyksissä.

- Monelle suomalaiselle on ollut yllätys, että kirkot, myös luterilaiset kirkot hyvin monessa Afrikan maassa suhtautuvat hyvin kielteisesti kondomeihin. Pitkään on tuntunut siltä, että taistelu kondomeja vastaan on monen kirkon ainoa HIV:hen liittyvä aktiviteetti.

Myös kulttuurilla on vahva vaikutus HIV:n vastaiseen työhön. Palander muistuttaa, että erityisesti Afrikassa on monia kulttuureja, joiden ajattelutavan mukaan olemassa ei ole mitään, mitä ei voi nähdä. Niinpä tautiakaan ei ole olemassa, jos se on oireeton. Ajattelutapa hankaloittaa suuresti HIV-valistusta: on vaikea mieltää, että nyt saatu virus aiheuttaa jotain näkyvää ehkä kymmenen vuoden kuluttua.

Samoin kieli hallitsee ajattelua. Onko olemassa asioita, joille ei ole sanoja? Miten HIV-tiedotus tavoittaa ihmiset, joiden sanastosta puuttuvat sanat monelle seksuaaliterveyden kannalta keskeiselle asialle, Palander kysyy.

Palander muistuttaa, että Suomenkin politiikalla on vaikutusta seksuaaliterveyteen kehitysyhteistyömäärärahojen, esimerkiksi vesiprojektien kautta.

Lue myös

- Afrikassa veden hakevat useimmiten tytöt. Kun vesi on kaukana ja sen hakuun kävellen kuluu kaksikin tuntia, tytöt eivät pääse kouluun. Jos sen sijaan kylään saadaan kaivo, tytöillä on mahdollisuus käydä koulua, ja tiedämme, että koulutetuilla naisilla on vähemmän lapsia ja parempi seksuaaliterveys.

HIV:llä on Palanderin mukaan suuri osuutensa myös eteläistä Afrikkaa koetelleessa nälänhädässä: Työikäisistä ihmisistä jopa 15-20 prosenttia on HIV-infektoituneita, osalla on Aids. Heillä ei ole voimia tehdä peltotöitä.

Politiikan vaikutuksesta seksuaaliterveyteen Palander ottaa esimerkiksi myös presidentti George W. Bushin hallinnon, joka on vetänyt pois tukensa mm. YK:n väestörahaston ja kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton lisääntymisterveyspalveluja koskevilta ohjelmilta. Myös Perun äärikonservatiivisten katolisten johtama hallitus on kieltäytynyt kahdesta mittavasta kehitysyhteistyösopimuksesta, joilla pyrittiin parantamaan lisääntymisterveyspalveluja.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030