1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Medikalisaatio ei ole pelkästään kielteinen ilmiö
Liitto toi­mii 19/2019 vsk 74 s. 1221

Medikalisaatio ei ole pelkästään kielteinen ilmiö

Lääkäriliiton medikalisaatiotyöryhmä haluaa avata medikalisaation käsitettä.

Medikalisaatio vaatii määrittelyä, jotta lääkärit ymmärtävät, mistä ilmiössä on kyse ja miten siihen pitää reagoida. Näin kertoo medikalisaatiotyöryhmän puheenjohtaja, Lääkäriliiton hallituksen jäsen Tuula Rajaniemi.

Työryhmä pohtii, miten medikalisaatio vaikuttaa lääkärin työhön ja terveydenhuoltoon ja tekee ehdotuksensa Lääkäriliiton linjauksiksi.

Ryhmä aloitti työnsä määrittelemällä medikalisaation ulottuvuuksia, koska siihen liittyviä termejä ei ole aikaisemmin kattavasti kuvattu.

Lääketieteen etiikka -kirjassa medikalisaatio on määritelty yhteiskunnalliseksi ilmiöksi, jossa uusia ja aikaisemmin lääketieteeseen liittymättömiä asioita ryhdytään määrittelemään lääketieteellisesti ja niistä puhutaan terveyteen ja sairauteen liittyvillä käsitteillä. Tämä määrittely on ollut pohjana työryhmän työlle.

Rajaniemi sanoo, että työryhmä halusi laventaa medikalisaation käsitettä. Medikalisaatiolla on sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia.

– Mielestämme medikalisaatio tarkoittaa ilmiötä, jossa lääketieteen toiminta-alue laajenee, hän kertoo.

Tavoitteena saada työ valmiiksi vuoden loppuun mennessä

Nyt työryhmä valmistelee kyselyä erikoisalayhdistyksille medikalisaatiosta.

Yhdistyksiltä tiedustellaan käytännön esimerkkejä työryhmän määrittelemistä asioista, joita ovat muiden muassa ylitutkiminen, ylidiagnostiikka, tautikaupustelu, ylihoitaminen, paramedikalisaatio, biomedikalisaatio, kvaternaaripreventio ja defensiivinen lääketiede.

Lue myös

Työn alla on myös selvitys siitä, mitkä seikat ovat vaikuttaneet medikalisaation syntyyn. Tavoitteena on saada koko työ valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Työryhmään kuuluvat Tuula Rajaniemen lisäksi Seija Eskelinen, Tatu Han, Jorma Komulainen, Kari-Pekka Martimo, Olli-Pekka Ryynänen, Kari Tikkinen, Miia Turpeinen ja asiantuntijajäsenenä Ilona Autti-Rämö. Työryhmän sihteerinä toimii Lauri Vuorenkoski.

– Tällä ryhmällä on erittäin hyvä asiantuntemus medikalisaatiosta, Rajaniemi kuvaa.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Uusi Lastensairaala paransi perheiden tyytyväisyyttä

– Hoidon perhekeskeisyys ja vanhempien läsnäolo toteutuvat nyt uudella ­tavalla, sanoo Lasten ja nuorten sairauksien linjajohtaja, lastenlääkäri Pekka Lahdenne.

Tiedepääkirjoitus
Pamoja tulinde maisha – yhdessä säästämme elämää

Kongon demokraattisessa tasavallassa ebolatautiepidemia alkoi yli vuosi sitten ja marraskuun 2019 loppuun mennessä infektioon on sairastunut 3 304 potilasta ja kuollut 2 199, Veli-Jukka Anttila kirjoittaa.

Ajassa
Apotti laajenee pääkaupunkiseudulla

– Alkuun oli pelonsekainen fiilis, sanoo Uudessa lastensairaalassa työskentelevä Mikael Kuitunen.

Ajassa
Miksi ei Potilasturvallisuuskeskus?

Vaasassa perustettiin viime vuonna keskus, joka on saanut enemmän ­huomiota nimestään kuin tehtävästään.

Pääkirjoitus
Yleislääketieteen rajat hämärtyvät

Yleislääkärien keskittyminen suppeampiin kokonaisuuksiin tulee väistämättä tarpeelliseksi, kirjoittaa Petja Orre.

Tieteessä
Kesätyöstä urkeni ura väitöskirjaan

Arttu Kurtelius tarkastelee väitöstutkimuksessaan aivovaltimoiden aneurysmataudin tautiyhteyksiä ja suvuttaista esiintymistä