Lääkäriliitto sai riveihinsä vahvaa eurooppalaisen terveyspolitiikan osaamista, kun sosiaali- ja terveysministeriössä neuvotteleva virkamiehenä toiminut Mervi Kattelus aloitti liitossa Eurooppalaisen terveyspolitiikan asiantuntijana.

Oikeustieteen kandidaatti Mervi Kattelus on työskennellyt lähes koko työuransa STM:ssä. Kymmenisen vuotta hän on hoitanut päätyökseen EU:n terveyspolitiikkaan ja erityisesti potilaiden liikkuvuuteen liittyviä asioita. Hän toimi ministeriössä myös potilaiden liikkuvuutta koskevan direktiivin kansallisena vastuuhenkilönä.

Kattelus kertoo, että ministerineuvosto käsittelee potilaiden liikkuvuutta koskevaa direktiiviä seuraavan kerran joulukuun alussa. Viime vaiheessa ongelmallisimmaksi on osoittautunut ratkaisu siitä, miten yksityinen terveydenhuolto otetaan mukaan direktiiviin. EU-tuomioistuimen päätöksen mukaan vapaa liikkuvuus koskee terveyspalveluita riippumatta siitä, miten ne on kussakin maassa järjestetty.

- Kysymys kuuluu, tuleeko terveyspalvelut korvata potilaalle, kun hän hakee palvelut ulkomailta yksityiseltä palveluntuottajalta. Ongelmana on se, että kaikissa jäsenmaissa, kuten Irlannissa ei yksityistä hoitoa korvata kansallisesti.

Tällä hetkellä suomalaisen hakiessa hoitoa ulkomailta, hän saa sv-korvauksen Kelalta kotimaisten taksojen mukaan, ellei hänellä ole sairaanhoitopiirin antamaa ennakkolupaa. Suomen pitäisi Katteluksen mukaan pystyä ennakoimaan EU-lainsäädännön tulevat muutokset terveydenhuoltolain valmisteluissa.

- Suomalaista korvauskäytäntöä joudutaan pohtimaan direktiivin valossa. Epäselvää on, riittääkö nykyinen korvaustaso, jos joku vie asian EU-tuomioistuimeen, Kattelus pohtii.

Hän arvelee, että liikkuvuusdirektiivi saadaan käsiteltyä ensi vuoden aikana, jos asia etenee myönteisessä hengessä. Sen jälkeen jäsenmailla on kolme vuotta aikaa sovittaa kansallinen lainsäädäntönsä direktiivin mukaiseksi.

Suomen ääni kuuluu EU:ssa

Katteluksen ura STM:ssä alkoi heti valmistumisen jälkeen vuonna 1994, kun hän pääsi ministeriöön EU-harjoittelijaksi. Uran alku sattui mielenkiintoiseen saumaan, sillä Suomi oli juuri liittymässä Euroopan unionin jäseneksi.

- Ensimmäisessä EU-kokouksessani Suomea onniteltiin kansanäänestyksen tuloksesta. Käsiteltäviä asioita oli silloin hyvin paljon vähemmän kuin nyt. Liittyessämme ei voitu kuvitellakaan, että EU säätelee tällaisia asioita kuin nykyään, Kattelus sanoo.

Euroopan unionin byrokratia ja asioiden vuosia kestävät käsittelyprosessit eivät ole koskaan kokonaan turhauttaneet Kattelusta.

- Hyvä vaan, että asiat käsitellään kunnolla ja saadaan meitäkin tyydyttäviä ratkaisuja. Asiat voidaan ymmärtää vähintäänkin 27 tavalla, joten kyllähän se vie aikaa.

Terveysasioissa riittää nykyisin määräenemmistö, joten se helpottaa asioiden käsittelyä.

Katteluksen mukaan Suomen ääni kuuluu päätöksenteossa kolmen asian ansiosta.

- Meillä on kokouksissa perustellut kannanotot ja pyrimme olemaan asioiden kanssa ajoissa liikkeellä. Lisäksi lobbaamme ja etsimme sopivia yhteistyökumppaneita. Tällaisesta on hyvä esimerkki Lissabonin sopimuksessa EU:n perustamissopimuksen kansanterveysartiklaan tehdyt muutokset, joiden aikaansaamisessa Suomi oli keskeisessä asemassa.

Terveysasiat imaisivat juristin

Viiteentoista vuoteen valtion palveluksessa on mahtunut monenlaisia työtehtäviä. Aluksi Kattelus työskenteli sosiaaliturvan koordinaatioon liittyvien asioiden parissa ministeriön vakuutusosastolla.

Jo harjoittelun aikana Kattelukselle aukesi paikka sosiaali- ja terveyspalveluosastolla ylitarkastajana. Siellä Kattelus sorvasi lääkkeisiin ja lääkinnällisiin laitteisiin liittyvää EU-lainsäädäntöä sekä muuta kansallista lainsäädäntöä. Terveydenhoito vei naisen pian mukanaan. Kattelus on opiskellut Nordiska hälsovårdskolanin kursseilla Ruotsissa ja Liettuassa kansanterveystiedettä sekä kansainvälisiä terveysasioita.

- Juristit ovat tavallisesti ministeriöissä tekemisissä lakipykälien kanssa ja oli sitä minunkin työssäni, mutta olen samalla halunnut tutustua hieman syvällisemmin myös substanssiin.

Lääkäriliitossa Katteluksen työtehtäviin kuuluu EU-tason terveyspolitiikan seuraamisen lisäksi yhteistyö eurooppalaisten lääkärijärjestöjen ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hän toimii myös eettisen valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan sihteerinä.

EU-tasolla tapahtuva terveydenhuollon kehittäminen johtaa yhä useammin kansalliseen lainsäädäntötyöhön. Kattelus haluaa pitää liiton jatkuvasti ajan tasalla ja miettiä, mikä on kulloinkin oikea ajankohta ja kanava vaikuttaa valmisteilla oleviin asioihin.

Lähiaikoina seurattavia asioita ovat ainakin työaikadirektiivi, potilaiden liikkuvuusdirektiivi, eTerveys sekä terveydenhuollon työvoimaa koskeva EU-keskustelu.

Pensselit käteen ja salsaamaan

Kansainvälisyydestä Kattelus ei halua eroon vapaa-ajalla eikä lomillakaan. Muut maat ja kulttuurit kiehtovat.

- Lomalla lähden yleensä ulkomaille. Tänäkin vuonna on tullut tehtyä jo kolme lomareissua ulkomaille. Erityisesti olen kiinnostunut Espanjasta ja muista espanjankielisistä maista, Keravalla perheensä kanssa asuva Kattelus kertoo.

Kuivakkuus on virkamiehestä kaukana, kun hän intoutuu toisinaan vapaa-ajalla salsan pyörteisiin.

Tänä syksynä Kattelus on päästänyt luovan minänsä muutenkin valloilleen.

- Aloitin öljyvärimaalauksen, aiemmin en ollut koskenut koskaan väreihin. Olen ollut parempi maalaamaan seiniä, sillä tykkään sisustaa ja etenkin suunnitella kaikkea sisustamista.