1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Mihin voi luottaa?
Liitto toi­mii 4/2019 vsk 74 s. 202

Mihin voi luottaa?

Mistä maallikko voi erottaa, mikä tieto on totta ja mikä huuhaata? Miten luottamus rakentuu? Näitä ­pohdittiin Lääkäri 2019:n yleisö­tilaisuudessa.

Mihin voi luottaa? Kuva 1 / 1

Perusluottamus syntyy vauva-aikana ja suhteessa toiseen ihmiseen. Suhteen pitää olla tarpeeksi pitkäkestoinen – pitää olla läsnä. Siihen tarvitaan katsetta, ilmettä, äänensävyä, kosketusta, kertoi lastenpsykiatri Janna Rantala.

Perusluottamus on mielenterveyden perusta – jos sitä ei synny, on vaikea tuntea olevansa muille ihmisille tärkeä. Vanhempien ei tarvitse olla täydellisiä. Lapsen pitää voida tutustua maailmaan sellaisena kuin se on. Kun arjen säröt korjataan, syntyy luottamusta ja turvaa.

Huuhaata pitää vastustaa

On paljon ihmisiä, jotka uskovat terveyshuuhaahan. Sosiaalinen media kykenee nostamaan erilaisia muoti-ilmiöitä tehokkaasti esille.

– Miksi huuhaata pitää vastustaa? Koska se hämärtää kuvaa terveydenhoidon perusteista ja on pahimmillaan vaarallista, professori Juhani Knuuti totesi.

Hän muistutti, että kaikki tutkimaton tietoa ei ole huuhaata. Huuhaata on toimimattomiksi todistettujen hoitojen antaminen tai se, että väittää tutkimattomasta ilmiöstä jotakin, johon ei ole perusteita.

Jotkut potilaat voivat fanaattisesti puolustaa uskomushoitojen tarjoajia, koska kokevat saaneensa apua, vaikka todellista näyttöä hoidon tehosta ei olekaan. Uskomushoitojen taustalla voi olla mm. placebo, nocebo tai ylivertaisuusharha: itseoppineet "asiantuntijat" ovat varmoja asiastaan, eivätkä ymmärrä tietämättömyytensä syvyyttä.

Lääkärien pitäisi jaksaa perustella tutkimukseen perustuvan hoidon hyötyjä epäilijöille.

– Sen sijaan, että esittäisimme mielipiteitämme, on pyrittävä esittämään tietoa.

Faktantarkistusta tarvitaan

Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola kertoi, millaista palautetta hän sai tehtyään faktantarkistuksen Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä -kirjaan. Juttu kirvoitti sekä kiitosta että kritiikkiä.

– Jotkut lukijat uskoivat, että faktantarkistuksen taustalla on salaliitto, jossa ovat mukana lääketeollisuus, lääkärit, THL ja jopa WHO. Kritiikkiä tuli myös ihmisiltä, jotka ovat kokeneet saaneensa hyvää hoitoa Heikkilältä. Faktat eivät auta kumoamaan omaa kokemusta.

Lue myös

– Faktantarkistusta tarvitaan, mutta se ei riitä. Pitäisi miettiä, mistä ihmisten uskomukset nousevat, kun he päättävät olla uskomatta faktoihin. Taustalla voi olla esimerkiksi tunne siitä, että on tullut elämässään ohitetuksi, Vasantola pohti.

Kaikki geenitestit eivät ole luotettavia

Professori Kristiina Aittomäki kertoi yleisölle geenitesteistä.

– Geenitestit terveydenhuollossa yleistyvät sairausriskien ennustamisessa, ja niiden avulla voidaan ehkäistä sairauksien puhkeamista. Geenitestejä voidaan hyödyntää myös lääkehoitojen valinnassa.

– Kuluttajat voivat tilata joitain geenitestejä netin kautta helposti. Pitää muistaa, että suoraan kuluttajille tarjottavat geenitestit eivät välttämättä ole luotettavia, ja niiden myyminen on liiketoimintaa, jota ei erityisesti valvota.

Kirjoittajat
Sari Kosonen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkäriliitto aloittaa yt-neuvottelut

Neuvotteluilla tavoitellaan puolen miljoonan euron säästöjä.

Ajassa
Etäkuntoutus antaa vaihtoehdon

Kelan hanke paljasti, että ­etäkuntoutus voi antaa yhtä hyvät tulokset kuin perinteinen kuntoutus.

Pääkirjoitus
Lääkäreille mahdollisuus tutkimustyöhön

Erityisen ongelmallinen vaihe tutkijan uralla on väitöskirjan jälkeinen aika, kirjoittaa Hannu Halila.

Ajassa
Eteisvärinän tunnistus kuluttajan taskuun

Kuopiolaisen Heart2Save-startupin ja Suunnon kehittämä tuote mahdollistaa muun muassa eteisvärinän tunnistamisen kotioloissa.

Kolumni
Veljen vartijana

Kollegoja hoitavat lääkärit kantavat suurta vastuuta, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Keskustelua
Lääkkeiden saatavuushäiriöt pian paremmin näkyvillä

Tieto lääkkeiden saatavuudesta tulee vuoden vaihteessa osaksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkehakupalvelua.