1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Mihin voi luottaa?
Liitto toi­mii 4/2019 vsk 74 s. 202

Mihin voi luottaa?

Mistä maallikko voi erottaa, mikä tieto on totta ja mikä huuhaata? Miten luottamus rakentuu? Näitä ­pohdittiin Lääkäri 2019:n yleisö­tilaisuudessa.

Mihin voi luottaa? Kuva 1 / 1

Perusluottamus syntyy vauva-aikana ja suhteessa toiseen ihmiseen. Suhteen pitää olla tarpeeksi pitkäkestoinen – pitää olla läsnä. Siihen tarvitaan katsetta, ilmettä, äänensävyä, kosketusta, kertoi lastenpsykiatri Janna Rantala.

Perusluottamus on mielenterveyden perusta – jos sitä ei synny, on vaikea tuntea olevansa muille ihmisille tärkeä. Vanhempien ei tarvitse olla täydellisiä. Lapsen pitää voida tutustua maailmaan sellaisena kuin se on. Kun arjen säröt korjataan, syntyy luottamusta ja turvaa.

Huuhaata pitää vastustaa

On paljon ihmisiä, jotka uskovat terveyshuuhaahan. Sosiaalinen media kykenee nostamaan erilaisia muoti-ilmiöitä tehokkaasti esille.

– Miksi huuhaata pitää vastustaa? Koska se hämärtää kuvaa terveydenhoidon perusteista ja on pahimmillaan vaarallista, professori Juhani Knuuti totesi.

Hän muistutti, että kaikki tutkimaton tietoa ei ole huuhaata. Huuhaata on toimimattomiksi todistettujen hoitojen antaminen tai se, että väittää tutkimattomasta ilmiöstä jotakin, johon ei ole perusteita.

Jotkut potilaat voivat fanaattisesti puolustaa uskomushoitojen tarjoajia, koska kokevat saaneensa apua, vaikka todellista näyttöä hoidon tehosta ei olekaan. Uskomushoitojen taustalla voi olla mm. placebo, nocebo tai ylivertaisuusharha: itseoppineet "asiantuntijat" ovat varmoja asiastaan, eivätkä ymmärrä tietämättömyytensä syvyyttä.

Lääkärien pitäisi jaksaa perustella tutkimukseen perustuvan hoidon hyötyjä epäilijöille.

– Sen sijaan, että esittäisimme mielipiteitämme, on pyrittävä esittämään tietoa.

Faktantarkistusta tarvitaan

Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola kertoi, millaista palautetta hän sai tehtyään faktantarkistuksen Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä -kirjaan. Juttu kirvoitti sekä kiitosta että kritiikkiä.

– Jotkut lukijat uskoivat, että faktantarkistuksen taustalla on salaliitto, jossa ovat mukana lääketeollisuus, lääkärit, THL ja jopa WHO. Kritiikkiä tuli myös ihmisiltä, jotka ovat kokeneet saaneensa hyvää hoitoa Heikkilältä. Faktat eivät auta kumoamaan omaa kokemusta.

Lue myös

– Faktantarkistusta tarvitaan, mutta se ei riitä. Pitäisi miettiä, mistä ihmisten uskomukset nousevat, kun he päättävät olla uskomatta faktoihin. Taustalla voi olla esimerkiksi tunne siitä, että on tullut elämässään ohitetuksi, Vasantola pohti.

Kaikki geenitestit eivät ole luotettavia

Professori Kristiina Aittomäki kertoi yleisölle geenitesteistä.

– Geenitestit terveydenhuollossa yleistyvät sairausriskien ennustamisessa, ja niiden avulla voidaan ehkäistä sairauksien puhkeamista. Geenitestejä voidaan hyödyntää myös lääkehoitojen valinnassa.

– Kuluttajat voivat tilata joitain geenitestejä netin kautta helposti. Pitää muistaa, että suoraan kuluttajille tarjottavat geenitestit eivät välttämättä ole luotettavia, ja niiden myyminen on liiketoimintaa, jota ei erityisesti valvota.

Kirjoittajat
Sari Kosonen

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.