Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen neuvottelutilaisuus kokoaa yhteen lääketieteelliset tiedekunnat, Lääkäriliiton sekä alan viranomaistahot (TEO, STM ja OPM). Neuvottelukunta kokoontuu yleensä kahdesti vuodessa. Neuvottelutilaisuuksien tavoitteena on yhdenmukaistaa tiedekuntien erikoislääkärikoulutusta ja perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevia pysyväismääräyksiä sekä keskustella ajankohtaisista aiheista lääkäreiden ammatilliseen jatkokoulutukseen liittyen.

Viimeisimmässä neuvottelutilaisuudessa keskusteltiin erityisen hartaasti uusista kuulusteluohjesäännöistä, joita on valmisteltu jo muutaman vuoden ajan. Keskeisimpiä muutoksia ovat vuosittaisten kuulustelukertojen väheneminen kolmeen nykyisestä neljästä, kuulustelijoiden anonymiteetin purkaminen, kuulustelukertojen rajoittaminen kolmen hylkäyksen jälkeen sekä kirjallisen perustelun antaminen hylätystä kuulustelusta. Kolmella erikoisalalla (anestesiologia ja tehohoito, plastiikkakirurgia sekä lastenkirurgia) otetaan kirjallisen osion lisäksi käyttöön suullinen kuulustelu pilottiprojektina.

Erikoistuvan lääkärin kannalta kyseiset muutokset ovat hyvin tärkeitä. Tenttikertojen väheneminen sekä hylkäyspykälä voivat johtaa hankaliin tilanteisiin eräiden erikoistuvien kohdalla. Onkin erittäin tärkeää, että erikoistumiskoulutukseen liittyviä opinto-oppaita jaksetaan lukea esimerkiksi tiedekuntien www-sivuilta myös erikoistumisen aikana. Näin ikävät yllätykset voidaan minimoida.

Perusteluina näille muutoksille esitettiin tiedekuntien liialliseksi paisuvaa työmäärää erikoistuvien lääkärien määrän yhä lisääntyessä. Myös tentaattorit ovat kokeneet neljä vuosittaista kuulustelua liian tiheiksi, jotta tentit voidaan arvostella annetussa aikataulussa, joka on määräyksien mukaan kuusi viikkoa. Tästä aikarajasta on aiemmin lipsuttu, mutta nyt on syytä valvoa, että vähentyneiden tenttikertojen myötä arviointi annetaan säädetyssä ajassa.

Erikoistuvan lääkärin oikeusturvan kannalta ehdottomasti positiivinen uudistus on se, että he saavat halutessaan tietää kuulustelijoiden nimet tentin jälkeen. Erikoistuvien anonymiteetti säilyy jatkossakin, pilottiprojektin suullisia kuulusteluja lukuun ottamatta. Näissäkin huomioidaan oikeusturva siten, että kuulustelijoita on aina vähintään kaksi.

Hylätystä kuulustelusta on annettava kirjallinen perustelu joko vaadittavien asiakokonaisuuksien luettelona tai henkilökohtaisena palautteena. Uusien ohjeiden mukaan erikoistuja ei voi osallistua kuulusteluun kolmen hylkäyksen jälkeen kahtena seuraavana tenttikertana. Koska tenttejä on jatkossa vain kolmasti vuodessa, tarkoittaa tämä käytännössä vuoden taukoa tenttien välillä. Mikäli erikoistuja hylätään kolmessa kuulustelussa, tiedotetaan siitä vastuuhenkilölle ja häntä kehotetaan keskustelemaan erikoistuvan kanssa ongelmista, jotka ovat johtaneet hylkäyksiin. Tätä sääntöä sovelletaan 1.8.2003 alkaen.

Muita edellä mainittuja muutoksia sovelletaan vuosina 2004-2005, jonka jälkeen arvioidaan muutosten toteutumista ja niiden onnistumista. Palaute on hyvin tervetullutta. Ajankohtaisimman informaation saa oman tiedekunnan opintosihteeriltä. Vaikka tiedekunnat pyrkivät yhtenäistämään käytäntöjään, on erikoistumiskoulutukseen liittyvissä tulkinnoissa vielä varmasti paikallisiakin tulkintoja. Uusittu kuulusteluohjesääntö on kuitenkin valtakunnallinen.