Muutoksia lääkärin salassapitovelvollisuuteen
Lokakuussa 1995 voimaan tulleeseen uuteen poliisilakiin otetut salassapitovelvollisuutta koskevat määräykset ovat tulkinnanvaraisia. Asiaa on pyritty selventämään Lääkäriliiton, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja sisäasiainministeriön välisin neuvotteluin. Tulkinnanvaraisista määräyksistä pyritään saamaan viranomaisten selventävät ohjeet ensi syksynä.
Lääkäreiden salassapitovelvollisuuden keskeisin säännös sisältyy terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.94 annetun lain 17 pykälä:ään. Tämän säännöksen mukaan "terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemasta tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen". Potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.92 annetun lain 13 pykälä:n 1 momentin mukaan potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassapidettäviä. Saman pykälän 2 momentin mukaan "terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja".
Uusi poliisilaki tuli voimaan 1.10.95. Siihen sisältyy eräitä lääkärin työn kannalta merkittäviä määräyksiä. Poliisilakiin otetut salassapitovelvollisuutta koskevat määräykset ovat tulkinnanvaraiset ja poikkeavat niistä periaatteista, joita salassapitovelvollisuuden osalta on noudatettu erimerkiksi oikeudenkäynnissä ja esitutkinnassa.
Poliisilain 35 pykälä sisältää määräyksiä, joiden mukaan poliisilla on oikeus saada tietoja toiselta viranomaiselta. Poliisilain 35 pykälä:n 1 momentin mukaan "poliisilla on oikeus saada viranomaisilta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä virkatehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat maksutta ja salassapitovelvollisuuden estämättä, jollei sellaisen tiedon tai asiakirjan antamista poliisille tai tietojen käyttöä todisteena ole laissa kielletty tai rajoitettu".
Tulkinnanvaraista on, miten tämä määräys suhtautuu esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 17 pykälä:ään, jossa nimenomaan on kielletty salassapidettävien asioiden ilmaiseminen sivulliselle. Sivullisen käsitettä on selvennetty mm. potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 pykälä:n 2 momentissa, jonka mukaan sivullisella tarkoitetaan tässä laissa muita kuin asianomaisessa toimintayksikössä potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä. Myös muu lainsäädäntö asettaa rajat niille tapauksille, joissa lääkärin salassapitovelvollisuus voi murtua. Näitä määräyksiä ovat mm. esitutkintalain 27 pykälä, oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 23 pykälä ja rikoslain 16 luvun 19 pykälä, mitkä kaikki määräykset koskevat yksinomaan ns. törkeitä rikoksia.
Poliisilain 35 pykälä:n 1 momentti koskee poliisin oikeuksia sen yleensä suorittaessa tehtäviään. Saman lain 35 pykälä:n 2 momentissa on lisäksi määräyksiä, jotka koskevat lupahallintoa. Sanotun 2 momentin mukaan poliisilla on oikeus mm. ajo-oikeuden ja ampuma-aseluvan voimassaolon harkitsemiseksi saada luvanhaltijan terveydentilaan liittyviä tietoja, mikäli on syytä epäillä, että luvanhaltija ei enää täytä luvan saannin edellytyksiä. Lupahallintoa koskeva 35 pykälä:n 2 momentti koskee myös yksityisiä lääkärikeskuksia ja ammatinharjoittajia. Tätä määräystä ei sanamuotonsa mukaisesti sovelleta silloin, kun harkitaan uuden luvan myöntämistä, vaan poliisilla on tällöin muun lainsäädännön antama harkintavalta luvan myöntämisen suhteen.
Poliisilain perustelujen mukaan salassapidettävien tietojen hankkiminen poikkeussäännösten nojalla tulee harkita erityisen huolellisesti. Sen vuoksi päätöksen salassapidettävien tietojen hankkimisesta edellä sanotuissa tapauksissa tekee päällystöön kuuluva poliisimies. Tästä huolimatta on vaara, että salassapitovelvollisuuden osalta syntyy ristiriitatilanteita. Asiaa on pyritty selventämään Lääkäriliiton, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja sisäasiainministeriön välisin neuvotteluin.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen kanssa on sovittu, että erityisesti poliisilain 35 pykälä:n 1 momentin osalta noudatetaan edelleen aikaisemmin omaksuttua käytäntöä salassapitovelvollisuuden suhteen. Mikäli ristiriitatilanteita syntyy, on asian ratkaiseminen saatettava asianomaisen sairaanhoitopiirin tai muun terveydenhuoltoyksikön johtavan lääkärin ratkaistavaksi. Myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen puoleen voi kääntyä. Poliisilain 35 pykälä:n 1 momentti koskee vain viranomaisia eikä siis yksityissektorin lääkäreitä lainkaan. Todettakoon vielä, että poliisilakia säädettäessä Lääkäriliitolle ei varattu tilaisuutta tulla kuulluksi. Poliisilain tulkinnanvaraisista salassapitovelvollisuutta koskevista määräyksistä pyritään saamaan viranomaisten selventävät ohjeet ensi syksynä.
