Laissa ja juhlapuheissa edistetään sukupuolten tasa-arvoa, mutta tosielämässä syrjintä raskauden ja vanhemmuuden perusteella on arkipäivää. Toisinaan kyse on työnantajan silkasta tietämättömyydestä pahantahtoisuuden sijaan.

Neurologian erikoislääkärin Anne-Mari Kantasen mukaan syrjimiseen törmää valitettavan usein terveydenhuollon työpaikoilla. Työntekijä saatetaan sivuuttaa työhönottotilanteessa raskautensa vuoksi tai määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan työntekijän työsuhdetta ei jatketa hänen tultua raskaaksi.

Tasa-arvolain mukaan työntekijää ei saa syrjiä raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden eikä perheenhuoltovelvollisuuden perusteella.

Eräässä pohjoissavolaisessa terveyskeskuksessa ei pätevintä naista kutsuttu haastatteluun virkaa haettaessa, kun selvisi hänen olevan pitkällä raskaana. Nainen oli maininnut asiasta työhakemuksessa, mutta asia kirkastui työnantajalle vasta puhelimessa.

- Silloin työnantaja tuli sanoneeksi, ettei kannata haastattaa. Totta kai työnantaja kiisti mitään tällaista tarkoittaneensa. Asian olisi voinut riitauttaa, mutta kollega oli niin iloinen lapsensa syntymästä, ettei suonut enää ajatusta muuta kuin kyselyn verran tälle asialle, Lääkäriliiton Kuopion alueen aluepäällikkönä toimiva Kantanen kertoo.

Pian lääkäri sai lähikunnasta töitä raskaudestaan huolimatta ja on tyytyväinen uuteen työpaikkaansa.

- Moni esimies luulee, että näin saa tehdä ja jotenkin työntekijäkin miettii lähtökohtaisesti raskaana ollessaan, että "nyt ne ei uusi mun määräyskirjaa". Usein on vielä niin, että työntekijälle on alustavasti jo puhuttu vaikka vuoden mittaisesta työvoiman tarpeesta, mutta raskauden tultua ilmi, ilmoitetaan, ettei tarvetta olekaan, Kantanen sanoo.

Työnantaja ei voi syrjäyttää raskaana olevaa työnhakijaa valitessaan työntekijää määräaikaiseen työsuhteeseen. Määräaikaisellekin työntekijälle pitäisi valita sijainen hänen perhevapaansa ajaksi.

Positiivisiakin esimerkkejä löytyy

Kantanen haluaa nostaa esille, että myös hyviä esimerkkejä löytyy. Hän itse kertoi raskaudestaan varhaisessa vaiheessa työnantajalleen, vaikka koki, ettei klinikan työvoimatilanne olisi rintamakarkuria tarvinnut.

- Määräyskirja kirjoitettiin vuodeksi eteenpäin, kuten ennenkin ja loppujen lopuksi sain vielä raskaana ollessani erikoislääkärin viran, parhaillaan vanhempainvapaalla oleva Kantanen kertoo.

Kantasen kokemusten mukaan moni ei uskalla kertoa asiasta ennen kuin on pakko siinä pelossa, että äitiysloman jälkeen ei olekaan määräaikaista työsuhdetta, johon palata.

- Huomioiden oikeuden päätökset näissä asioissa tämä kannattaisi jo unohtaa. Elämme 2000-luvulla ja lääkärikunta naisistuu ja raskauksia käskee jo pääministerikin hommaamaan, Kantanen toteaa.

Asia rohkeasti esille

Kantasen mukaan syrjintään törmäävät useimmiten erikoistuvat lääkärit, mutta myös erikoislääkärinaiset, joilla ei ole vakinaista virkaa.

Jos kohtaa ongelmia ja tulee tunne, ettei kaikki mennyt niin kuin piti, Kantanen neuvoo ottamaan asian rohkeasti esiin esimiehen kanssa.

- Voi olla että kyse on vanhasta tavasta eikä pahansuopuudesta. Jos asia ei sillä tavoin etene, oma luottamusmies tai pääluottamusmies voi olla seuraava kohde. Jos sekään ei auta, asiaa voi pohtia luottamusmiehen välityksellä Lääkäriliiton lakimiehen kanssa.

Isätkin syrjinnän kohteena

Miehetkään eivät enää työskentele syrjintävapaalla vyöhykkeellä. Isäkuukausi pitenee ensi vuonna neljään viikkoon, ja myös lakimuutos vanhempainvapaan osalta etenee.

- On tilanteita, joissa isyysloman aikatauluun on pyritty vaikuttamaan tai jopa sanottu, ettei sitä voi antaa juuri silloin kun lapsi syntyy. Ikävä kyllä työntekijän on mahdoton tietää lapsen syntymää päivälleen ennen tapahtumaa. Oma kokemus ainakin osoitti, että juuri siinä alussa on tarpeen, että isä on isyyslomalla kaverina, Kantanen sanoo.

Asialleen omistautuneina työntekijöinä moni lääkäri ajattelee asiaa myös työnantajan kannalta ja tuntee syyllisyyttä, kun jättää muut pulaan.

- Pitäisi voida luottaa siihen, että työnantaja hankkii tilalle sijaisen.

epäilet tulleesi syrjityksi viranhaussa?

- Pyydä työnantajalta kirjallinen selvitys asiasta. Työnantajan on toimitettava viivytyksettä kirjallinen selvitys valintaperusteista ja muista valintaan johtaneista syistä sille, joka katsoo joutuneensa syrjäytetyksi työhön ottamisessa.

- Virkavalinnasta voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksestä. Oikaisuvaatimus voi johtaa päätöksen kumoamiseen ja siihen, että vaatimuksen tekijä valitaan kyseiseen virkaan.

- Jos oikaisuvaatimus ei menesty, voi valittaa hallinto-oikeuteen. Valitus voi johtaa päätöksen kumoamiseen ja asian uudelleen käsittelyyn.

- Syrjinnästä voi vaatia käräjäoikeudessa hyvitystä. Hyvityskanne on nostettava kahden vuoden kuluessa syrjinnästä, työhönottotilanteissa määräaika on yksi vuosi.

- Jos epäilet työnantajan syrjineen sinua sukupuolen vuoksi tai rikkoneen tasa-arvolakia, voit pyytää tasa-arvovaltuutetulta ohjeita ja apua asian selvittämisessä.

Välitöntä ja välillistä syrjintää

- Syjrintä voi olla välitöntä tai välillistä. Välitöntä syrjintä on silloin, kun henkilö joutuu epäedulliseen asemaan sukupuolensa vuoksi. Välitön syrjintä voi olla kyseessä esimerkiksi, jos naista ei valita työtehtävään, vaikka hän olisi ansioituneempi kuin tehtävään valittu mies. Välitöntä syrjintää on myös epäedulliseen asemaan asettaminen raskauden tai synnytyksen perusteella.

- Välillinen syrjintä on puolestaan ihmisten asettamista eri asemaan sukupuoleen nähden neutraalilta vaikuttavan säännöksen tai käytännön nojalla, jos menettelyn vaikutuksesta henkilöt voivat joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella. Esimerkiksi välillisestä syrjinnästä on naisvaltaisen työntekijäryhmän lomauttaminen miesvaltaisen työntekijäryhmän säästyessä lomauttamiselta. Myös vanhemmuuden perusteella eri asemaan asettaminen on välillistä syrjintää.

www.tasa-arvo.fi