Yksi Pohjoismaiden lääkäriliittojen kokoontumisen pääaiheista oli lääketieteellinen tutkimus. Savonlinnassa 13.-15. kesäkuuta järjestetyssä Nordiska Läkarrådetissa pohdittiin muun muassa tutkimusvilppiin syyllistymisen taustoja.

Norjan Lääkärilehden päätoimittaja

Charlotte Haug

kertoi uskovansa, että tutkimuksen tärkeys ja vilppi ovat yhteydessä toisiinsa. Mitä tärkeämmäksi tutkimus koetaan ja mitä enemmän tutkija voi sen avulla itselleen saavuttaa sitä suurempi on myös väärinkäytösten mahdollisuus.

- Pahimmillaan huijaus johtaa vääränlaisiin hoitokäytänteisiin, Haug muistutti.

Vilppi on luultua yleisempää

Viime vuoden lopulla Norjassa julkaistussa Jon Sudbon ym. tutkimuksessa väitettiin tulehduskipulääkkeiden vaikuttavan edullisesti suun seudun syöpäkasvaimiin. Aineisto oli kokonaisuudessaan tekaistu. Oslon yliopisto asetti tutkimuskomitean selvittämän tapausta. Komitea julkaisee loppuraporttinsa näinä päivinä.

Nordiska Läkarrådetissa luennoinut Ruotsin Lääkäriliiton hallituksen jäsen ja tutkimuskomitean puheenjohtaja, professori

Anders Ekbom

ei paljastanut mitään raporttiin liittyvää, vaan keskittyi tapaukseen liittyviin vastuukysymyksiin ja harhaluuloihin. Hänen mielestään yliopistojen kolme yleisintä tapaa suhtautua tutkimusvilppiin ovat vähättely, piiloutuminen ja ilmiantajan rankaiseminen. Ekbomin mukaan huijaaminen on todennäköisempää silloin, jos tutkimusryhmä toimii yhden henkilön kautta ja ryhmän keskinäinen vuorovaikutus on vähäistä. Hänen mielestään on harhaa uskoa, että tutkimusvilppi olisi epätavallista tai uutta.

Ekbom ei usko, että rahoituksen puute ajaisi vääristämään tutkimustuloksia. Enemmänkin kyse on piittaamattomuudesta ja halusta asettua ohjeiden ja sääntöjen yläpuolelle.

- Uskon, että tutkimusvilpillä ja sukupuolella on yhteys toisiinsa. Naiset eivät syyllisty huijaukseen niin usein kuin miehet, Ekbom väitti.

Opettajana ja tutkijana toimimisen suosio laskussa

Suomen Lääkäriliiton koulutusjohtaja

Hannu Halila

kertoi, että vaikka lääkärit ovat perinteisesti olleet kiinnostuneita tutkimuksesta, se pitäisi tehdä lääkärien kannalta palkitsevammaksi.

- Apurahojen, palkan ja eläkejärjestelmän heikkoudet pitäisi korjata. Lisäksi kliinisen työn ja tutkimuksen yhdistämisen täytyisi olla helpompaa kuin nykyisin, Halila totesi.

Kysyttäessä nuorilta lääkäreiltä heidän mahdollista työpaikkaansa vuonna 2015, tutkimussektorille tähtäävien osuus on laskussa tämänhetkiseen tutkijoiden määrään suhteutettuna. Lääkärit myös uskovat työskentelevänsä tulevaisuudessa todennäköisemmin yksityissektorilla kuin terveyskeskuksessa.

Vuonna 1995 opetus- ja tutkimustehtävissä toimi lääkäreistä kymmenen prosenttia, mutta vuonna 2000 enää seitsemän prosenttia. Lääkäri 2003 -tutkimukseen vastanneista yli 1 500 nuoresta lääkäristä vain kolme prosenttia arveli toimivansa tulevaisuudessa opetuksen ja tutkimuksen piirissä päätoimisesti.