Nuorten lääkärien työajan sääntely puhuttaa EU:ssa
Euroopan Unionin komissio on antanut direktiiviehdotuksen vuokratyöntekijöiden asemasta sekä ehdotuksen työterveys- ja turvallisuusstrategiasta vuosille 2002-2006. Samaan aikaan nuoret lääkärit ja Euroopan julkisten palvelujen ammattiliittoja edustava EPSU kampanjoivat työaikadirektiivin täytäntöönpanon jouduttamiseksi niissä maissa, joissa nuoret lääkärit eivät vielä kuulu työaikasääntelyn piiriin.
EU:n komission työ- ja sosiaaliasioiden pääosasto esitteli maaliskuun lopulla ehdotuksensa Euroopan uudeksi työterveys- ja turvallisuusstrategiaksi vuosille 2002-2006. Työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen kiinnitettiin huomiota jo yhdentymisen alkutaipaleella, onhan tämä eräs yritysten kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Vaikka lainsäädäntöä EU-tasolla on kehitetty vuosien saatossa, kuitenkin vielä esiintyy paljon korjattavaa. Tietyt elinkeinoelämän alat ovat huomattavasti riskialttiimpia työtapaturmille kuin muut. Toisaalta myös yhteiskunnan muutokset näkyvät työelämässä: naiset osallistuvat enenevässä määrin työelämään ja väestön vanheneminen vaatii ikääntyneiden pysymistä työelämässä aiempaa pidempään. Työsuhteet ovat useasti määräaikaisia ja työntekijä joutuu sopeutumaan työelämän muutoksiin aiempaa nopeammin. Unionin laajentuminen Keski- ja Itä-Euroopan maihin vaatii näiden maiden työterveys- ja turvallisuuslainsäädännön saattamista vastaamaan muita EU-maita.
Uusi työterveys- ja turvallisuusstrategia tähtää kokonaisvaltaisempaan työterveyden- ja turvallisuuden käsittelyyn. Erityisesti riskialttiit alat, kuten kalastus, maanviljely, rakentaminen ja terveydenhuolto pyritään ottamaan huomioon Unionin muissa politiikoissa, samoin tietyt altisteet, kuten asbesti, melu ja huono työergonomia. Naiset huomioidaan strategiassa erikseen. Vaikka naiset työskentelevät pääasiassa palvelualoilla, jotka ovat vähemmän riskialttiita, on naisvaltaisten alojen työtapaturmien määrä kasvanut. Samoin nuoret, ikääntyneet ja tilapäisissä työsuhteissa olevat mainitaan erikseen, sillä näillä ryhmillä on suurempi työtapaturmariski verrattuna muihin työntekijäryhmiin.
Strategia painottaa työtapaturmien ennaltaehkäisyä. Tavoitteena on saada eri osapuolet, työnantajat ja työntekijät toimimaan aktiivisesti työterveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Työterveys- ja turvallisuus kattaa esityksessä myös työviihtyvyyteen vaikuttavat sosiaaliset ja psyykkiset seikat.
Työterveys- ja turvallisuusstrategia on ilmestymisensä jälkeen muiden EU-toimielimien ja ulkopuolisten eli asianomaisten tahojen kommentoitavana. Nähtäväksi jää, minkälaisia muutoksia lopullinen strategia tulee saamaan, ja miten esimerkiksi terveydenhuoltoalan erityispiirteet otetaan huomioon työtapaturmia ja -sairastuvuutta vähennettäessä. Tervetulleena voidaan kuitenkin nähdä kokonaisvaltainen lähestymistapa, samoin nykypäivän työelämän erityispiirteiden ottaminen huomioon. Toivottavaa on myös, Euroopan tasolla tarkasteltuna, että erityiskysymykset, kuten naisten kohdalla raskauden aiheuttamat vaatimukset ammatissa toimimiselle otetaan huomioon. Esimerkiksi pitkät äitiyslomat ovat harvinaisuus Pohjoismaiden ulkopuolella ja vaikuttavat tätä kautta niin raskaana olevien naisten terveyteen kuin myös yleisesti mahdollisuuksiin työelämässä.
Vuokratyöntekijöille oma direktiivi
Vuokratyöntekijöillä tarkoitetaan työntekijöitä, jotka toimivat välitysfirman palkkaamina ns. käyttäjäyrityksissä määrätyn ajan. Välitysfirma hoitaa myös muut mahdolliset työnantajan velvollisuudet. Vuokratyöntekijöitä koskeva lainsäädäntö on tähän asti ollut kansallista, ja vuokratyöntekijöiden asema on vaihdellut maasta toiseen. EU:ssa on jo pidempään pyritty saamaan yhtenäinen lainsäädäntö alalle, tarkoituksena taata minimisuoja.
Vuokratyödirektiivi on osa epätyypillisiä työsuhteita koskevaa lakipakettia. Aiemmin on hyväksytty osa-aikaisia ja määräaikaisia työsopimuksia koskevat direktiivit. Vuokratyödirektiiviehdotus koskee vähimmäistyöehtoja, jos työntekijä on työskennellyt ns. käyttäjäyrityksessä vähintään kuuden viikon ajan. Tällöin vuokratyöntekijöitä koskisi ns. saman kohtelun periaate, eli vähintään samat ehdot ja etuudet kuin käyttäjäyrityksen vakituisia työntekijöitä. Saman kohtelun periaate koskisi esim. työ-, lepo- ja yötyötä ja maksettuja lomia, mutta ei kuitenkaan sosiaaliturvaa ja eläkkeitä.
Suomessa työsopimuslaki vuodelta 2001 takaa vuokratyöntekijöille samat oikeudet kuin käyttäjäyrityksen työntekijöille, ellei vuokratyöntekijöitä sido jokin muu työehtosopimus. Arviolta 400-500 suomalaista lääkäriä työskentelee vuokratyöntekijöinä lääkäripalveluja tarjoavissa välitysfirmoissa. Lääkäreiden halukkuuteen työskennellä vuokratyöyrityksissä vaikuttaa parempi palkkaus ja työn joustavuus. Lisäksi Suomessa välitysfirmat tarjoavat lääkäreille usein palkkauksen lisäksi muitakin hyviä työehtoja.
Julkisuudessa lääkäripalveluja tarjoavat välitysyritykset ja samalla myös lääkärit ovat saaneet kriittistä huomiota juuri korkeampien maksujen takia. Palveluja ovat ostaneet lääkäripulasta kärsineet terveyskeskukset, jotka maksavat vastaavasta työstä omille työntekijöilleen pienempää palkkaa.
Nuoret lääkärit ja työajan sääntely
EU:n työaikadirektiivi vuodelta 1993 (Dir. 93/104/EY) saatiin koskemaan myös erikoistuvia lääkäreitä v. 2000 säädetyllä direktiivimuutoksella (Dir. 2000/34/EY). Työaikadirektiivi säätää viikoittaisen keskimääräisen työajan pituudeksi maksimissaan 48 tuntia, sisältäen myös ylityön. Direktiivi säätää vuorokautisesta ja viikoittaisesta levosta, tauoista, vuosilomasta ja yö- ym. epäsäännöllisinä aikoina tehdystä työstä, asettaen minimivaatimukset työntekijän terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Erikoistuvien lääkärien osalta direktiivi on toimeenpantava vuoden 2004 elokuuhun mennessä. Tarvittaessa toimeenpanoa voidaan viivyttää ns. siirtymäajalla tästä vielä 5 vuodella vuoteen 2009 niin, että tuona ajanjaksona maksimityöaika on keskimäärin 58 tuntia, ja tästä vielä vuoteen 2012 niin, että työaika on tuolloin maksimissaan 56 tuntia.
Euroopan tasolla tavoitetuntimäärää toteutuu hyvin mm. Pohjoismaissa. Sen sijaan erikoistuvat lääkärit Englannissa, Irlannissa, Ranskassa ja Saksassa tekevät runsaasti pitkiä työpäiviä työaikadirektiivin siis salliessa tämän vielä vuoteen 2012. Nämä maat, erityisesti Englanti ja Ranska, vaikuttivat aikoinaan siihen, että erikoistuvat lääkärit jätettiin alkuperäisen työaikadirektiivin ulkopuolelle. Tällä hetkellä jopa lääkärikunta näissä maissa selittää syyksi direktiivimuutoksen implementoinnin hitauteen pelon erikoistumiskoulutuksen jäämisestä vajaaksi työmäärän vähetessä. Toisaalta esimerkiksi Englanti ja Irlanti kärsivät lääkäripulasta, joka luonnollisesti pahenisi työajan vähentyessä.
Euroopan julkisten palvelujen ammattiliittoja edustava EPSU käynnisti vuoden alussa kampanjan työaikadirektiivin implementoinnin nopeuttamiseksi terveydenhuoltoalalla, erityisesti koskien erikoistuvia lääkäreitä. EPSU ajaa perustyöajaksi 35-tuntista ja 5-päiväistä työviikkoa. EPSU haluaa varmistaa näillä tavoitteilla nuorten lääkäreiden työssä jaksamisen sekä myös parantaa tätä kautta potilasturvallisuutta - tekeehän levännyt ja virkeä lääkäri laadukkaampaa työtä ja vähemmän hoitovirheitä kuin uupunut.
Nuorten lääkäreiden eurooppalainen järjestö PWG on seurannut tarkasti työaikadirektiivin implementointia. Tällä hetkellä PWG miettii puheenjohtajansa Nina Tiaisen johdolla mahdollisuuksia yhteistyöhön EPSU:n kampanjassa. Tosin 35 tunnin perustyöviikkovaatimukseen ei tällä hetkellä ole tarvetta. PWG on pohtimassa myös hoitovirheiden hallintaa, asiaa, johon työajallakin on vaikutusta.
Yhteiskunnalliset muutokset vaativat joka tapauksessa lääkärien työaikojen uudelleen suunnittelua ja mahdollisesti myös lääkärimäärin liittyviä toimia lähitulevaisuudessa. Lääkärikunnan naisistuessa ja väestön ikääntyessä Eurooppa joutuu pohtimaan uudelleen terveydenhuoltopalvelujen keskeisten toimijoiden toimintaa ja hyvinvointia.
