Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.3.1993, tarkistettu 11.12.1998 ja 13.12.2002

Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä perustettiin vuonna 1993. Järjestelmän tarkoituksena on tukea jäsenistön täydennyskoulutusta ja ammatillista kehittymistä. Erityispätevyyttä voidaan pitää lisäansiona.

Erityispätevyysjärjestelmä täydentää asetuksella säädettyä erikoislääkärikoulutusta ja tiedekuntien suunnittelemaa lisäkoulutusjärjestelmää, jotka eivät voi täysin kattaa lääketieteen kehittyvää kenttää. Erityispätevyysjärjestelmä tukee terveydenhuoltojärjestelmän ja hoidon laadun kehittämistä.

Erityispätevyyden kohteen voi muodostaa jokin eri erikoisalojen yhteinen alue, joka edellyttää erityisosaamista. Erityispätevyysohjelma kokoaa yhteen kyseisen alueen asiantuntijat. Erityispätevyysohjelman perustaminen edistää alan kansainvälisiä yhteyksiä.

Erityispätevyysjärjestelmän valvonta ja koordinointi ovat Lääkäriliiton vastuulla.

Erityispätevyysohjelman perustaminen

Lääkäriliitto voi perustaa erityispätevyysohjelman erikoislääkäriyhdistyksen tai muun lääkäriyhteisön esityksestä. Esityksen erityispätevyysohjelmaksi käsittelee liiton koulutusvaliokunta. Ehdotuksen tehneen yhdistyksen toivotaan pyytävän lausunnot ehdotukseen liittyvien alojen erikoislääkäriyhdistyksiltä ennen kuin esitys lähetetään koulutusvaliokunnan käsiteltäväksi. Jos liiton koulutusvaliokunta katsoo aloitteen koskevan lisäksi jotain muuta yhdistystä, se voi pyytää lausuntoa kyseiseltä yhdistykseltä ja käyttää tarvittaessa muita asiantuntijoita. Erityispätevyysohjelman sisällön ja nimen lopullisesta hyväksymisestä päättää liiton hallitus.

Yleiset lähtökohdat

Erityispätevyys on pääsääntöisesti kahden tai useamman erikoisalan yhteinen.

Erityispätevyys kattaa ja täydentää sitä koulutustarvetta, jota erikoislääkärikoulutuksella ei ole mahdollista täyttää.

Lääkärin ammatillinen kehittyminen

Erityispätevyys palvelee yksittäisen lääkärin ammatillista kehittymistä.

Terveydenhuoltojärjestelmä

Terveydenhuoltojärjestelmässä vallitsevat tarpeet ohjaavat osaamisalueen erikoislääkäriyhdistysten järjestämää täydennyskoulutusta, asiantuntijoiden verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa organisaatioiden ja eri erikoisalojen välillä sekä antavat aiheen ennakoida osaamisalueen tulevaa kehitystä tai muutoksia terveydenhuollon rakenteissa.

Erityispätevyysohjelmasta vastaava taho

Erityispätevyysohjelmasta vastaava taho huolehtii siitä, että sillä on tarvittavat voimavarat toimintaan, sitoutuu toimintaan ja huolehtii ohjelman pitämisestä ajan tasalla ja kehittää aktiivisesti osaamisalueen toimintaa.

Yhteistyö yliopistojen erikoislääkärikoulutusyksiköiden kanssa

Liiton koulutusvaliokunta käsittelee erityispätevyysehdotuksen siten, että erikoislääkärikoulutusjärjestelmä huomioidaan. Valiokunta pyytää tarvittaessa lausunnot lääketieteellisten tiedekuntien erikoislääkäritoimikunnilta tai järjestää erillisen neuvottelutilaisuuden. Asioita voidaan käsitellä myös kahdesti vuodessa järjestettävässä erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisessa neuvottelutilaisuudessa.

Ohjelman sisältö ja erityispätevyysasioiden käsittely yhdistyksessä

Erityispätevyysohjelmasta vastaavalla taholla tulee olla toimikunta tai vastaava elin, joka käsittelee erityispätevyysasioita. Toimikunnan pöytäkirjoista tulee toimittaa kopio liiton yhteyshenkilölle. Ohjelmasta vastaava taho nimeää ohjelmalle yhteyshenkilön, joka toimii linkkinä liiton yhteyshenkilöön. Liitossa ylläpidetään rekisteriä ohjelmien yhteyshenkilöistä.

Erityispätevyysohjelman mukaisen käytännön palvelun on kestettävä vähintään kaksi vuotta. Tämän lisäksi ohjelma sisältää teoreettista kurssimuotoista koulutusta vähintään 40 tuntia ja tarvittaessa kuulustelun. Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten kymmenen vuoden aikana ja kuulustelun viimeisten neljän vuoden aikana. Ohjelmasta vastaavan tahon tulee vähintään kolmen vuoden välein tarkistaa ohjelman ja kuulustelun sisältö. Tarkistetun ohjelman hyväksyy liiton koulutusvaliokunta.

Erityispätevyysohjelmasta vastaava taho voi esittää kolmen vuoden siirtymäaikana liiton koulutusvaliokunnalle erityispätevyyden myöntämistä ohjelman muodoista poiketen lääkärille, jonka käytännön tiedot ja taidot täyttävät ohjelmassa asetetut tavoitteet. Tämä siirtymäaika alkaa siitä päivästä, jolloin liiton hallitus hyväksyy ohjelman.

Hakemus erityispätevyyden saamiseksi toimitetaan käsiteltäväksi erityispätevyydestä vastaavan tahon kyseisiä asioita hoitavalle elimelle. Hakemus tulee tehdä erityiselle lomakkeelle; ellei ohjelmalla ole sellaista käytössä, hakemuksen tulee sisältää tiivistelmä suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Hakemukseen tulee liittää ohjelmasta vastaavan tahon ohjeiden mukaan nimikirjanote tai palvelustodistukset, todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja erityispätevyyskuulustelusta sekä mahdolliset muut selvitykset. Ohjelmasta vastaava taho tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä liiton koulutusvaliokunnalle. Pätevöityjä voi hakea myös välipäätöstä suoritustensa hyväksymisestä.

Jos pätevöityjä saa erityispätevyystoimikunnalta kielteisen päätöksen suoritustensa hyväksymisestä, päätöksentekijän tulee esittää päätöksen perustelut ja lisävaatimukset puuttuvien suoritusten laajuuden ja sisällön osalta. Pätevöityjällä on mahdollisuus pyytää oikaisua päätökseen liiton koulutusvaliokunnalta. Valiokunta kuulee asiassa päätöksentekijää. Jos pätevöityjä kirjallisen vastineen saatuaan on edelleen tyytymätön päätökseen, hänellä on mahdollisuus valittaa liiton hallitukselle.

Erityispätevyyden myöntäminen

Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää hakijalta Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä.

Erityispätevyyden myöntää liiton koulutusvaliokunta erityispätevyysohjelmasta vastaavan tahon esityksestä. Lääkäriliiton jäsenrekisteriin merkitään tieto myönnetyistä erityispätevyyksistä.

Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä nimitystä alan - - erityispätevyys, esimerkiksi päihdelääketieteen erityispätevyys.

Erityispätevyyden myöntämisestä peritään liiton hallituksen päätöksen mukainen 60 euron todistusmaksu. Erityispätevyysohjelmasta vastaava taho voi periä tämän lisäksi hakemuksenkäsittelymaksun.

Erityispätevyysohjelman lakkauttaminen

Erityispätevyysohjelma on mahdollista lakkauttaa seuraavista syistä:

Ohjelma on todettu käytännössä toimimattomaksi tai sen ajan tasalla pitämisestä ei ole huolehdittu tai sen puitteissa ei ole myönnetty pätevyyksiä viimeisten viiden vuoden aikana.

Erityispätevyyskoulutukseen on havaittu liittyvän lisääntyvää päällekkäisyyttä erikoislääkärikoulutuksen kanssa, minkä vuoksi olisi tarkoituksenmukaista siirtää koulutusvastuu yliopistoille.