Toimeksiantaja ja toimeksisaaja eivät voi kolmatta osapuolta sitovasti sopia siitä, onko sopimus luonteeltaan kunnan ja yrittäjän välinen palvelujen ostosopimus vai työnantajan ja työntekijän välinen palvelussuhdetta koskeva. Ensimmäisessä vaihtoehdossa yrittäjä hoitaa itse sosiaaliturvansa kustannukset ja ne on siis sisällytettävä palvelun hintaan. Palvelussuhteen osapuolista taas työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijänsä ja viranhaltijoidensa palkkaan perustuvat sivukulut, joista suurin on työstä karttuvan eläkkeen kustantaminen. Kuntatyönantajan palkkaperusteinen maksu kuntien eläkevakuutukselle on vuonna 2006 suuruudeltaan 17,1 % palkkasummasta.

Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen muutoksen jälkeen kuntien eläkevakuutus on entistä tarkemmin tarkastanut kuntien ostopalveluja. Se on tulkinnut eräitä ostopalveluita palvelussuhteiksi ja lähettänyt laskuja kunnille ja kuntayhtymille. Osa maksuista lienee maksettu, jotkut kunnat ja kuntayhtymät ovat tiettävästi protestoineet.

Epävarmuus haittaa kuntien toimintaa. Eläkemaksujen saannista huolestunut eläkelaitos on omasta näkökulmastaan oikeassa, mutta se ei ole ainoa asiaan vaikuttava seikka. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kunnalliset toiminnan järjestäjät eivät uskalla ostaa palveluja suoraan ammatinharjoittajilta, koska siihen liittyy näin suuri kuluriski. Lainsäädäntöä ei ole kirjoitettu niin, että palveluja voitaisiin ostaa vain yhtiöiltä. Lainsäädännössä olisi taas kerran kehitettävää.