Lääketieteen opiskelijoiden mahdollisuudesta toimia lääkärin viransijaisena säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa asetuksessa. Vuonna 1994 annetun asetuksen mukaan sijaisuuden edellytyksenä ovat vähintään neljän ensimmäisen opintovuoden opintosuoritukset.

Keväällä 2002 asetusta muutettiin erittäin lyhyellä voimaanastumisaikataululla siten, että viransijaisina eivät enää voisi toimia sellaiset opiskelijat, joiden opintojen aloittamisesta on kulunut aikaa yli 10 vuotta. Lääkäriliitto totesi tuolloin, että tuossa muodossaan asetus oli huonosti perusteltu ja työvoimatilanteeseen nähden ristiriitainen. Liiton aktiviteettien seurauksena asetusta muutettiinkin valtioneuvostossa nopeasti niin, että työnantajalla oli 31.8.2003 päättyvänä poikkeusaikana mahdollisuus ottaa harkintansa mukaan viransijaiseksi yli 10 vuotta opiskelleet.

Lääkäriliitto teki syksyllä 2002 ensimmäisen selvityksen opintojen viivästymiseen vaikuttavista syistä. Alusta alkaen liitto on korostanut sitä, että rajoituksen kytkeminen opintojen aloittamisajankohtaan ei ole oikea menetelmä. Pikemminkin viransijaisuuskelpoisuus tulisi liittää opintojen etenemiseen. Lisäksi asetusmuutoksen samainen 10 vuotta koskee myös sellaisia terveydenhuollon koulutuksia, joiden tutkinnon laajuus on huomattavasti LL-tutkintoa pienempi. Liitonkin näkemyksen mukaan ei ole tarkoitus, että kandistatuksella toimitaan lääkärintehtävissä pitkään. Kaikkien tahojen tulisi edesauttaa opintojen saattamista loppuun.

Lääkäriliiton aloitteesta poikkeusaikaa tähän 10 vuoden sääntöön saatiin kesällä 2003 pidennettyä 31.8.2005 asti. Syyskuun 2005 alun jälkeen lääkärin sijaisena toimiminen ei ole kuitenkaan enää ollut mahdollista sellaisille lääketieteen kandidaateille, joiden opintojen aloittamisesta on kulunut yli 10 vuotta. Kuten Lääkäriliiton tekemän kyselyn tulokset sekä opintojen aikana väitelleen kuopiolaiskandidaatin esimerkki osoittavat, aiheuttaa tämä tilanne epätasa-arvoa sekä ongelmia kandidaattien ja työelämän kannalta.