Osa-aikatyöhön siirtynyt järjestöpäällikkö Juha Kiehelä: Liiton jäsenillä on oikeus toimivaan paikallisosastoon
- Oleellista on se, että Lääkäriliiton jäsenillä on oikeus toimivaan paikallisosastoon. Sen avulla ongelmia voidaan työstää ja ratkaista. Liiton jäsenillä on oikeus myös siihen, että heillä on hyvin koulutettu ja tehtäviinsä perehtynyt luottamusmies työpaikalla. Nämä ovat mielestäni jäsenpalvelun lähtökohdat, tuumii Lääkäriliiton pitkäaikainen järjestöpäällikkö Juha Kiehelä, joka siirtyi viime vuoden joulukuussa osa-aikatyöhön.
Liiton hallituksessa on päätetty, että paikallinen järjestö- ja neuvottelutoiminta tarvitsee lisää resursseja osakseen. 1980- ja 1990-luvuilla kehitetty liiton paikallisorganisaatio tehtiin vastaamaan senaikaisia tarpeita.
- Nyt työskentelyolosuhteet ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä edelleen. Tällä hetkellä paikallisorganisaatiojärjestelmää tarkastellaan uudestaan ja mietitään, mitä sille pitäisi tehdä.
Liittoon ollaan parhaillaan hakemassa toista, kokopäivätoimista järjestöpäällikköä. Samanaikaisesti on järjestötoimintaa ja sen yhteisyyttä neuvottelutoiminnan kanssa vahvistettu siten, että liiton toimistossa järjestö- ja neuvotteluosastot on yhdistetty hallituksen päätöksellä edunvalvontaosastoksi.
- Kun tarvetta on ilmennyt paikallisen järjestö- ja neuvottelutoiminnan tehostamiseksi, niin minun tehtävänä on nyt tehdä selvitys HUS-piirin alueella siitä, miten paikallistoiminta tulisi organisoida. Selvitetään sitä, tarvitaanko siihen muutoksia vai vain nykyisten toimintojen tehostamista. Nyt tehdään selvitystä myös siitä, mitkä paikallisosastot eivät toimi.
Selvityksen jälkeen katsotaan, saadaanko joku paikallisosasto toimimaan vai onko parempi liittää se johonkin lähellä olevaan toiseen paikallisosastoon.
- Tällaisia liittämisiä saattaa tulla lähivuosina. Toisaalta arvelen, että Helsingin alueella tarvitaan lisää paikallisosastoja. Esimerkiksi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten yksityislääkäreillä ei ole mitään luontevaa paikallisosastoa, johon kuulua. Nykyiset paikallisosastot pääkaupunkiseudulla Vantaata lukuun ottamatta ovat työpaikkakohtaisia.
Kiehelä muistuttaa, että HUS-piirin alueella on lähes kolmasosa Suomen lääkärikunnasta.
- Sen alueella on hyvin paljon erilaista toimintaa ja varmasti löytyvät kaikki ne ongelmat, mitkä löytyvät koko maasta. Niihin haetaan ratkaisuja ja tehdään malleja käytettäväksi myös muualla.
Pilottiselvitys valmistuu ensi syksyksi liiton hallituksen käsiteltäväksi.
Toinen Kiehelän projektitehtävistä on luottamusmiesten toiminnan kehittäminen.
- Siinä lähdetään aluksi tekemään selvitystä luottamusmiesten ajankäytöstä ja sen sopimuspohjaisuudesta eli siitä, paljonko on sovittu aikaa, paljonko sitä käytännössä käytetään ja paljonko sitä tosiasiassa pitäisi olla.
Tämä selvitys valmistuu tämän kevään kuluessa.
- Edellisen kerran asiaa on kysytty parisen vuotta sitten. Sen perusteella luottamusmiehet käyttävät työhönsä keskimäärin 4-5 tuntia viikossa. Hajonta oli kuitenkin hyvin suuri: nollasta suurimpien työpaikkojen 22 tuntiin.
SI VIS PACEM, PARA BELLUM
Kiehelä on ollut Lääkäriliitossa töissä yli 22 vuoden ajan. Ennen Lääkäriliittoon tuloa hän oli työskennellyt Lempäälän terveyskeskuksen johtavana lääkärinä ja sen jälkeen kansanterveystyön johtavana ylilääkärinä Riihimäen seudun kuntayhtymässä.
- Vuonna 1979 ja sitä edeltäneissä VES-ratkaisuissa olivat terveyskeskusten johtavat lääkärit jääneet palkkakehityksessä huomattavasti jälkeen muusta lääkärikunnasta. Minun tuli sitten auottua päätäni joissain Kunnallislääkärien ja Lääkäriliiton tilaisuuksissa. Jossakin vaiheessa keväällä 1979 liiton silloinen apulaistoiminnanjohtaja Ilmo Parvinen sitten kyllästyi minun haukkumisiini ja sanoi, että tule itse hoitamaan lakkovalmistelua.
Kunnallislääkärien aloitteesta Lääkäriliittoon oli päätetty perustaa järjestösihteerin toimi.
- Se oli uusi toimi ja minua pyydettiin sitten hakemaan sitä.
Kiehelä muistelee, että hänen ensimmäinen tehtävänsä oli juuri ryhtyä valmistelemaan liitolle työmarkkinallisia painostuskeinoja.
- Siihen aikaan viljeltiin kokouksissa usein lausetta si vis pacem, para bellum eli jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Työtaistelutoimikunnassa puheenjohtajana oli yhdessä vaiheessa Juhani Aho. Kuunneltuaan tuota lausetta viiden vuoden ajan hän lopulta tokaisi kerran, ettei enää kertaakaan halua kuulla sitä.
Vuonna 1970 voimaan tulleet lait sallivat myös lääkäreille lakon laillisena painostuskeinona.
- Lakkoa ryhdyttiin valmistelemaan ensin pistelakko-tyyppisenä, mutta lopulta päädyttiin koko maan laajuiseen työtaistelumalliin, jossa noin kolmasosa lääkäreistä jätetään töihin.
Ensimmäinen lääkärilakko oli sitten vuonna 1984.
- Koska lakon käymistä ei oltu harjoiteltu, päädyttiin siihen, että se pidetään portaittain eskaloituvana. Lakon käyminen onnistui sinänsä aika hyvin ja sen tuloksetkin olivat kohtuulliset.
PAIKALLISOSASTOJEN SYNTY LIITTYI LAKKOON
Kiehelä kertoo, että lakkovalmiuden kehittämiseen liittyi kaksi olennaista elementtiä.
- Ensinnäkin luotiin lakko-organisaatio. Kaikille sairaalapaikkakunnille perustettiin työtaistelutoimikunnat, jotka sitten myöhemmin nimettiin liiton paikallisosastoiksi. Silloin niille annettiin muitakin tehtäviä kuin pelkästään työtaisteluvalmiuden ylläpitäminen. Toinen puoli valmistelusta oli se, että totesimme tarvitsevamme kattavamman ja paremmin koulutetun luottamusmiesjärjestelmän.
1980-luvun alussa liiton luottamusmiesjärjestelmä oli hyvin harva.
- Esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa järjestetyille luottamusmiespäiville osallistui noin 20 lääkäriä, kun nykyään luottamusmiespäiville ja alueellisille luottamusmiespäiville, joita on noin kymmenen, osallistuu yhteensä noin tuhat lääkäriä. Luottamusmiesten koulutus on lisääntynyt määrällisesti ja parantunut laadullisestikin.
Vuosien saatossa Lääkärisopimus on kirjoitettu yhä monimutkaisemmaksi ja paksummaksi kirjaksi.
- Oikein huvittaa, kun katsoo 1970-luvun lopun virkaehtosopimuksia. Ne oli tehty hyvin vähällä tekstimäärällä ja palkkamääräykset oli kirjoitettu selkeästi verrattuna nykyiseen. Nykyinen sopimus on vaikealukuinen ja kapulakielinen. Tosin asiatkin ovat tulleet monimutkaisemmiksi.
Kiehelä toteaa, että luottamusmiehille sopimuksen lukeminen ja asioiden sieltä löytäminen on usein vaikeaa.
- Luottamusmiehille järjestetyssä koulutuksessa opastetaan virkaehtosopimuksen lukemiseen. Luottamusmiehen tärkeimpiä tehtäviähän ovat informaation välittäminen, paikallisten ja työpaikkakohtaisten erimielisyyksien ratkaiseminen sekä työrauhan ylläpitäminen.
Hänen mielestään luottamusmiesorganisaatio on tällä hetkellä liiton sopimustoiminnan kannalta kaikkein tärkeimmässä asemassa.
- Valtakunnalliset sopimukset menettävät merkitystään. Asioista sopiminen ja päättäminen menee lisääntyvässä määrin paikallistasolle, vaikka se ei ole ollut liiton tavoite.
VIELÄ ANNETTAVAA LÄÄKÄRIKUNNALLE
Kiehelä kertoo liiton järjestöpäällikön toimen ohella pitäneensä vuosien varrella vastaanottoa keskimäärin kuusi tuntia viikossa.
- Välillä olen ollut myös virkavapaalla kehitysyhteistyötehtävissä oikeasti puskalääkärinä. Jonkinlainen kliininen kontakti on säilynyt, mutta kyllä koko ajan tuntee ammattitaidon pikku hiljaa vanhenevan.
Hän sanoo itseluottamuksen vähenevän sillä tavoin, että yhä herkemmin konsultoi erikoislääkäriä.
- Ei ole ollut aikaa kouluttaa itseään medisiinassa. Siihen tulee nyt korjaus, kun on osa-aikatyössä. Niin on ollut olevinaan kiire, ettei ole ehtinyt. Nyt olen ajatellut lähteä lääkärin koulutukseen. Yleislääkäreille on hyviä täydennyskoulutuskursseja, joita järjestää mm. Lahden täydennyskoulutuskeskus. Lisäksi olen ajatellut, että voisin mennä joskus viikoksi Saksan tai Itävallan lääkäriliiton järjestämille kertauskursseille, jotka käsittävät koko yleislääketieteen, hän suunnittelee tulevaisuutta.
- Koen, että järjestökokemuksen ja tietämyksen perusteella minulla on vielä annettavaa lääkärikunnan edunvalvontaan osa-aikatyölaisenä viiden vuoden ajan, kunnes jään kokonaan eläkkeelle.
Hänen mielestään keskeistä liiton tavoitteiden saavuttamiselle kaikilla osa-alueilla ja erityisesti edunvalvonnassa on liiton jäsenkunnan yhtenäisyys.
- Kuten Mannerheim aikanaan sanoi: Eripuraisuus omissa riveissä iskee pahemmin kuin vihamiehen miekka.
