Oululaiskandit Tuomas Peltonen ja Essi Palomäki: Ryhmäkoot paisuneet järkyttäviksi
- Nyt on lisätty lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomääriä, mutta vastaavassa määrin ei ole lisätty määrärahoja. Seurauksena on, että opetuksen laatu laskee. Yhtenä asiana Lääkäriliitto voisi käyttää arvovaltaansa tämän tilanteen parantamiseen, toteaa neljättä vuotta lääketiedettä Oulun yliopistossa opiskeleva Tuomas Peltonen.
Kurssin isäntänä toimiva Peltonen kertoo, että opetuksen tason lasku tulee käytännössä esille ns. bedside -opetuksessa.
- Optimi tilanne olisi, että sängyn vieressä olisi muutama kandi kuuntelemassa. Jo nyt meitä on ollut sen verran, että sängyn viereen tulee toistakymmentä kandia. Se on potilaalle äärimmäisen epämiellyttävä tilanne.
- Lisäksi takimmaiset eivät edes näe saati sitten kuule mitään opetettavasta asiasta. Ei siinä ole mitään järkeä, jatkaa Essi Palomäki, joka toimii kurssin emäntänä.
Hän kertoo, että muilla kuin kliinisillä laitoksilla ryhmäkoot ovat paisuneet aivan järkyttäviksi.
- Lisäksi joissakin luentosaleissa ihmiset ovat istuneet rappusilla.
LIITTO AJAA KOKONAISVALTAISESTI LÄÄKÄRIEN ETUJA
- Kun Lääkäriliitto on ollut julkisuudessa, on siitä saanut hyvin määrätietoisen kuvan. Minulle tulee sanasta Lääkäriliitto mieleen instanssi, joka ajaa kokonaisvaltaisesti lääkärien etuja. Se ei pelkästään hoida palkkaedunvalvontaa, tuumii Peltonen Lääkäriliiton tehtäväkentästä.
- Hyvin harvalla meidän kurssilaisistamme palkka on se ykkösasia, vaan kyse on enemmänkin työpaikan yleisestä viihtyvyydestä. On hyvä, että Lääkäriliitto yrittää parantaa lääkärien työoloja ja vaikuttaa muihinkin asioihin työpaikalla, jatkaa Palomäki
Peltonen toteaa, että syrjäkuntien terveyskeskuksiin ei saa lääkäreitä korkealla palkallakaan.
- Rahan suhteen on ehkä tultu tien päähän. Kyse on muista eduista kuten esimerkiksi mahdollisuuksista koulutukseen. Lääkäriliiton ajamat täydennyskoulutusasiat ovat ihan kullanarvoisia, koska lääketieteellinen tieto vanhenee keskimäärin viidessä vuodessa.
Hänen mielestään hoitohenkilökunnan lisääminen on yksi asia, jolla julkisella sektorilla työskentelevän lääkärin työnkuvaa voisi tehdä houkuttelevammaksi.
- Jos osastolla yöllä on vaikkapa kaksi hoitajaa, niin tilanne on jonkun kriisin sattuessa aika hankala muutamalla hoitajalla.
KESÄTYÖTILANNE ERITTÄIN HYVÄ
Palomäki kertoo, että kandien kannalta kesätyöpaikkatilanne on oikein hyvä.
- Aika lailla voi itse päättää, mitä töitä haluaa tehdä kesällä. Voi valita, haluaako mennä terveyskeskukseen vai sairaalaan. Voi päättää, minkä kokoiseen terveyskeskukseen menee tai mitä tekee sairaalassa sekä sen, haluaako mennä lähelle tai kauas.
Turusta kotoisin oleva Peltonen menee töihin Ylivieskan terveyskeskukseen.
- Sain neuvoteltua palkan lisäksi muutkin asiat kohdalleen. Koska minulta on suorittamatta opinnoista lastentaudit, naistentaudit ja ihotaudit, ehdotin työpaikkaa hakiessani, että näiden ryhmien potilaita ei minulle laitettaisi ajanvarauksesta. Tällainen ehdotus otettiin lämmöllä vastaan.
Hän ei ole koskaan aikaisemmin käynyt Ylivieskassa.
- Kun kävin Ylivieskan terveyskeskuksen rekrytointitilaisuudessa, niin henkilökunnasta huokui yhteishenki. Huomasi, että henkilöt viihtyvät työpaikassaan. Odotan itse asiassa ensi kesältä hyvin paljon, kun pääsee ensimmäisen kerran kohtaamaan potilaan ihan oikeana lääkärinä ja on itse vastuussa.
Forssalainen Palomäki on puolestaan ensi kesän töissä OYS:n nuorisopsykiatrian osastolla, jossa hän on ollut jo vuoden verran töissä tutkijana.
-Osasto ja kaikki ihmiset ovat tuttuja, joten ei minua sen ihmeemmin jännitä.
Sekä Peltonen että Palomäki tekevät parhaillaan tutkimusta. Heidän kurssillaan noin viidesosa opiskelijoista tekee tutkimusta.
- Silti meillä kummallakin on intressinä lähteä potilastyöhön. Tutkimus ja potilastyö eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, muistuttaa Peltonen.
