Päihdelääketieteen yhdistys juhli viime joulukuussa 20-vuotista taivaltaan. Vuonna 1979 Päihdehuollon Lääkärit nimisenä perustetun yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut alkuvaiheen muutamasta kymmenestä lääkäristä noin 200 lääkäriin ja muuhun alalla toimivaan asiantuntijaan.

Päihdelääketieteen yhdistyksellä on yhteistyöstä Lääkäriliiton kanssa pitkät, aina toiminnan alkuvuosiin ulottuvat perinteet. Lääkäripäivillä on ollut vuosittain ainakin yksi aihetta käsittelevä koulutustapahtuma. Päihdelääketieteen erityispätevyys oli ensimmäinen Lääkäriliiton hyväksymä, yhdistyksen toteuttama lääkäreiden erityispätevyyskoulutusohjelma. Vuodesta 1995 lähtien on erityispätevyyden tähän mennessä saanut runsaat 50 lääkäriä.

Yhdistys järjesti 20-vuotisen taipaleensa juhlistamiseksi yhteistyössä Lääkäriliiton ja A-klinikkasäätiön kanssa seminaarin, jonka aiheena oli Kovien huumeiden käyttö lisääntyy, miten terveydenhuollon tulisi toimia?

Yksi alustajista oli yhdistyksen puheenjohtaja, Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen, joka kertoi kokemuksia piikkihuumeiden käyttäjien terveysneuvonnasta ja erityisesti A-klinikkasäätiön ylläpitämästä terveysneuvontapisteestä Vinkistä.

Päihdetyötä eri paikoissa ammatikseen tekevät verkostoituivat muutama vuosi sitten Vinkin tuntityöntekijöiksi. Helsingissä ruiskuhuumeiden käyttäjien neuvontatyöhön on osallistunut reilusti yli 20 työntekijää. Syksyyn 1999 mennessä oli Helsingin Vinkkien kahdessa neuvontapisteessä tavoitettu jo noin 2 500 eri piikkihuumeiden käyttäjää.

-Kontaktien suuri määrä ja jatkuva kasvu osoittavat, että neuvontapisteissä tavoitetaan huumeiden käyttäjien joukkoa, joka on joko hyvin löyhässä kontaktissa muihin hoitopalveluihin tai kokonaan palvelujen ulkopuolella, kertoi Holopainen.

-Mielenkiintoista Vinkin kehitysprosessissa on myös se, että vaikka neuvontapisteissä tavataan 80-100 asiakasta neljän tunnin aikana, ei asiakkaiden taholta tulevaa uhkaa ole juurikaan esiintynyt.

Ensimmäiset vertailut kahtena peräkkäisenä vuonna suoritetuista haastatteluista viittaavat siihen, että riskikäyttäytyminen, kuten yhteisten injektiovälineiden käyttö, vähenee.

-Kun piikkihuumeiden käyttäjät eivät hakeudu ottamaan heille kansanterveyslaitoksen ohjeiden mukaan kuuluvaa ilmaista B-hepatiittirokotusta omalta terveysasemalta, he ovat valmiita ottamaan sen Vinkissä. Syksyllä 1999 on Vinkissä aloitettu myös HIV- ja hepatiittitestaukset, joihin näyttää myös olevan yllättävästi halukkuutta, totesi Holopainen.

Hänen mielestään HIV-epidemian torjunnan välttämättömyys edellyttäisi kiireellisesti neuvontatoiminnan kaikkiin mahdollisiin kosketuspintoihin, joissa tavataan huumeiden käyttäjiä.

-Tällaisia valmiuksia tulisi synnyttää perusterveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, päihdehuollon erityispalveluissa, apteekeissa ja myös erikoissairaanhoidon palveluverkostossa.

Holopaisen mukaan Suomessa alkaa olla merkkejä pitkälle syrjäytyneiden HIV-positiivisten huumeiden käyttäjäryhmien synnystä. Tämä aiheuttaa myös muiden tarttuvien tautien kuten tuberkuloosin leviämisen uhkan.

-Yhä polttavammaksi nousee tarve räätälöityihin palveluihin näille kaikkein syrjäytyneimmille ryhmille.