Parisenkymmentä suomalaista valmistuu vuodessa lääkäriksi Tartosta

Tarton yliopistosta on tullut merkittävä opinahjo suomalaisten lääkärien kouluttamisessa. Tällä hetkellä siellä opiskelee lääketiedettä jo 102 suomalaista.

- Viime vuonna valmistui 16 suomalaista. Tulevina vuosina määrä tulee olemaan samaa luokkaa, koska nyt ovat kaikki vuosikurssit täynnä. On tärkeää muistaa myös Tartossa lääkäriksi opiskelevat, kun Suomessa mietitään koulutusmääriä. Meistä tulee käytännössä kaikki Suomeen töihin, kertoo Markus Lyyra, joka toimii TaSLO ry:n eli Tarton Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry:n puheenjohtajana.

Hän ei ole kuullut yhdestäkään suomalaisesta, joka olisi jäänyt töihin Viroon.

- Ensinnäkin erikoistuminen pitää joka tapauksessa suorittaa Suomessa kuin myös eurolääkäri-koulutuskin. Toiseksi Viron palkoilla ei yksinkertaisesti pysty maksamaan opintolainaa takaisin. Lukukausimaksuja varten jokaiselle kertyy opintolainaa.

Lyyra toivoo, että Suomessa kollegat näkevät Virossa opiskelevat suomalaiset nimenomaan voimavarana.

-Täällä opiskelevat ovat ympäri Suomea kotoisin, joten moni menee myös lääkäriksi kotiseudulleen ympäri Suomea. Pohjanmaalla on lääkäripula, ja jostain syystä täällä Tartossa on iso joukko Pohjanmaalta kotoisin olevia. He menevät tietenkin kotiseuturakkaina ihmisinä kotiseudulleen lääkäreiksi. Luulen, että me tulemme osaltamme korvaamaan alueellista lääkäripulaa.

- Emme oikeastaan kilpaile kenenkään kanssa, sillä Suomessa esimerkiksi amanuenssuuripaikat yliopistosairaaloihin jaetaan ensin omille ja sitten ulkomailla opiskeleville. Lisäksi töitä riittää tänä päivänä loistavasti kaikille.

Lyyra toteaa, että lääkäripula ei ole hyväksi yhdellekään lääkärille.

- On liikaa töitä, eikä ole konsultaatiomahdollisuuksia.

SAKSALAISEN KOULUKUNNAN OPETUSTA

Tartossa opiskelijat ovat joutuneet kokemaan kukkaroissaan sen, kuinka lukukausimaksuja on yllättäen korotettu pariin otteeseen. Lukuvuoden hinnaksi tulee nykyään 48 000 kruunua eli 3066 euroa.

- Kun suomalaisia alettiin ottaa tänne opiskelemaan 1990-luvun puolivälissä, niin lukukausimaksu oli nykyistä huomattavasti alhaisempi. Sitä nostettiin aluksi yhden kerran, ja asiasta mentiin oikeuteen asti, koska opiskelijoita ei oltu kuultu lainkaan. Korotuksesta ilmoitettiin aivan yhtäkkiä. Yliopisto ei viisastunut tästä yhtään, vaan kaksi vuotta sitten oli sama tilanne ja lukukausimaksua korotettiin opiskelijoita kuulematta.

Lyyra kertoo, että lääketieteen opiskelu on Tartossa hyvin teoreettista ja vaativaa.

- Opetus on saksalaisen koulukunnan mukaista koulutusta. Lääketieteellisessä tiedekunnassa opintojen lopettamisprosentti on noin 40 eli aloittaneista noin 60 prosenttia valmistuu lääkäreiksi. Suomalaisilla drop out -prosentti on vielä suurempi sekä perhesyistä että taloudellisista syistä.

Hänen mielestään hyvän lääkärin koulutuksen saa siten, että on kesät Suomessa töissä.

- Näin Tartossa saatu vahva teoriapohja yhdistyy Suomessa opittuihin käden taitoihin. Esimerkiksi omalta vuosikurssiltani lähes kaikki menevät kesäksi Suomeen töihin tai hoitamaan amanuenssuureja. Täällä opituilla tiedoilla on hyvin pärjännyt Suomessa.

Lyyra näkee joitain eroja ulkomailla opiskelevien suomalaisten medisiinarien ja Suomessa opiskelevien välillä.

- Ylipäänsä ulkomailla opiskelu tekee ehkä tavallaan nöyremmäksi. Tätä kautta meillä on ehkä nöyrempi asenne muuhun henkilökuntaan ja konsultointiin. Meistä ei ainakaan kenelläkään ole liian korkeat luulot itsestämme. Osaamme herkästi pyytää apua, mikä on mielestäni vain positiivista aloittelevalle lääkärille.