Yleisin syy lääketieteen opintojen viivästymiseen on perheen perustaminen. Keskeisiä tekijöitä ovat myös toimiminen lääkärinä tai muussa työssä, muiden alojen opinnot tai väitöskirjan teko sekä terveydelliset syyt. Tulokset ilmenevät Lääkäriliiton huhtikuussa 2005 tekemästä kyselystä, joka lähetettiin yli kymmenen vuotta sitten aloittaneille lääketieteen opiskelijoille.

Lääketieteen opinnot ennen 1.1.1995 aloittaneita opiskelijoita oli Lääkäriliiton rekisterissä viime keväänä kaikkiaan 275. Noin puolet heistä on aloittanut opiskelunsa 1990-luvun alkupuolella. Opintojen viivästyminen on jonkin verran yleisempää miehillä kuin naisilla. 52 näistä kohderyhmään kuuluvista vastasi liiton kyselyyn. Pienestä vastausprosentista (23 %) huolimatta tuloksia pidetään suuntaa-antavina.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten paljon eri tekijät olivat viivästyttäneet heidän opintojaan. Taulukkoon 1 on koottu opintoja melko tai erittäin paljon viivyttäneet syyt.

Naisista 56 % ilmoitti perheen ja lasten viivästyttäneen opintoja, kun miehistä perhesyyn mainitsi vain 35 %. Naisilla myös terveysongelmat näyttävät olevan selvästi yleisempi syy (37 %) kuin miehillä (9 %). Miehistä 48 % ja naisista 19 % mainitsi lääkärinä työskentelyn, kun taas naiset ovat useammin toimineet muun alan tehtävissä.

Varsinkin 30-39-vuotiailla tutkimustyö ja muiden alojen opinnot ovat vieneet aikaa. Neljänneksellä (26 %) miesopiskelijoista väitöskirjan teko tai muu tutkimustyö on hidastanut perusopintoja, naisista 4 %:lla. Naiset harrastavat miehiä useammin muiden alojen opintoja.

Valmistumisen viivästymisen syiksi ilmoitettiin myös yleinen kiinnostuksen väheneminen lääketieteen opintoja tai lääkärin ammattia kohtaan. Joillakin vastaajilla tilanteeseen vaikuttivat henkilökohtaisen elämän ongelmat, kuten avioero, lasten huoltajuusriidat, taloudellinen ahdinko tai lähiomaisen sairastuminen.

Valtaosa aikoo valmistua

Kyselyyn vastanneista 80 % aikoo valmistua lääkäriksi. Neljännes arvioi saavansa opintonsa päätökseen vielä kuluvan vuoden aikana ja lähes 20 % vuonna 2006.

Vastanneiden viimeisimmät opintosuoritukset vaihtelevat vuosien 1979 ja 2005 välillä. Noin puolet heistä on saanut opintosuorituksia tehdyksi 2000-luvulla. Mikäli tenttejä on läpäisty aivan viime vuosina, on usko nopeaan valmistumiseen vahvempi.

Lähes kaikki 2000-luvulla opintosuorituksia tehneet aikovat saada opintonsa päätökseen pian. Nopeaan valmistumiseen uskoivat myös ne, jotka kyselyn aikaan työskentelivät lääkärin tehtävissä.

Arviot muuttuvat hieman pessimistisemmiksi, jos viimeisimmät opintosuoritukset ovat 1990-luvun loppupuolelta. Monet sitä aiemmin viimeksi tentissä käyneet eivät usko valmistuvansa lääkäriksi enää ollenkaan. Näiden henkilöiden opintoja ovat useimmin viivästyttäneet terveydelliset syyt tai he ovat siirtyneet kokonaan muihin töihin.

Viidennes vastanneista toimi lääkärin tehtävissä huhtikuussa 2005 (taulukko 2). Valtaosa heistä on miehiä ja kaikki alle 50-vuotiaita. Yli puolet työskenteli terveyskeskuksissa ja vajaa kolmannes sairaaloissa. Syyskuun 2005 alusta alkaen heidän työpanostaan ei ole enää voinut käyttää, elleivät he ole ehtineet valmistua lääkäriksi.

Jatkoaikaa toivottiin

Tutkimuksessa tiedusteltiin pitkään opiskelleiden toiveita tilanteensa helpottamiseksi. Monet esittivät, että sijaiskelpoisuuden tulisi perustua viimeiseen opintosuoritukseen, minkä jälkeen voisi vielä toimia 5-10 vuotta lääkärin tehtävissä. Samoin ehdotettiin jatkoajan myöntämistä automaattisesti, jos viivästyminen on tapahtunut väitöskirjatyön, terveydellisten tekijöiden tai perhesyiden vuoksi, tai jos tiedekunta on jo myöntänyt luvan jatkaa keskeytyneitä opintoja. Kiellon soveltamista viimeistä opintovuotta suorittaviin ei pidetty perusteltuna.

Tiedekunnilta vastaajat toivoivat lisää joustavuutta opintojen loppuun saattamiseen. Kurssien aloitus- ja tenttimahdollisuuksia tulisi lisätä. Opintojen vauhdittamiseksi pitäisi voida suorittaa kaksi kurssia samanaikaisesti. Opintosuoritusten vanhenemissäännöksiin toivottiin lievennyksiä. Tiedekunnilta kaivattiin myös nykyistä monipuolisempia tukitoimia vuosikurssistaan jälkeen jääneiden auttamiseksi.

Lääkäriliitto laati kyselyn tuloksista yhteenvedon, joka toimitettiin heinäkuussa 2005 sosiaali- ja terveysministeriölle, terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, opetusministeriölle ja lääketieteellisten tiedekuntien dekaaneille. Liitto ehdotti sijaiskelpoisuuden liittämistä opintojen etenemiseen ja korosti opintojen loppuun saattamisen tärkeyttä. Jatkoajan tai muutosten saaminen asetukseen ei kuitenkaan ole ainakaan vielä onnistunut.