Pohjoismainen lääkärineuvosto: Töitä valmistuville lääkäreille
Pohjoismainen lääkärineuvosto vetoaa pohjoismaiden hallituksiin lääkärien työmarkkinoiden tasapainottamiseksi. Suomessa ja Ruotsissa on molemmissa noin 600 lääkäriä työttömänä. Tanskassa satakunta lääkäriä kärsii lyhytaikaisesta, yleensä koulutukseen liittyvästä kitkatyöttömyydestä. Työllisyystilanne on vielä hyvä Norjasssa ja Islannissa, toisin kuin lähes kaikissa muissa Euroopan maissa.
Resolution
antagen vid Nordiska läkarrådets möte i Reykjavik den 12-15 juni 1994.
Nordiska läkarrådet
* uppmanar de nordiska rege-ringarna att verka för en läkar-arbetsmarknad i balans och tillvarata utbildade läkares kompetens,
* uppmanar de nordiska rege-ringarna att i samarbete med sjukvårdshuvudmännen erbjuda praktisk tjänstgöring (allmäntjänstgöring, turnus, orienterande tjänstgöring) till alla examinerade läkare, så att dessa kan uppnå minst legitima-tion/auktorisation,
* uppmanar de nordiska rege-ringarna och läkarförbunden att samarbeta för att säkra den nödvändiga kapaciteten i specialist-utbildningen,
* uppmanar de nordiska läkarförbunden att i samarbete sprida information om lediga läkaran-ställningar,
* uppmanar de nordiska läkarkårerna att erbjuda arbetslösa kolleger kollegialt stöd.
Työttömyys kohdistuu raskaimmin vastavalmistuneisiin lääkäreihin, jotka työtilaisuuksien puuttuessa eivät saa suoritetuksi laillistuksen edellytyksenä olevaa palvelua. Suomessa tämä vuoden mittainen orientoiva vaihe on EU-säännösten seurauksena ensi vuoden alusta muuttumassa kaksivuotiseksi perusterveydenhuollon lisäkoulutukseksi, jota ilman lääkäri ei voi jatkossa toimia yleislääkärinä. Lääkärineuvosto vaatii pohjoismaisia hallituksia yhdessä terveysviranomaisten kanssa huolehtimaan ainakin laillistamispalvelun edellyttämien työtilaisuuksien perustamisesta.
Pohjoismainen lääkärineuvosto koostuu Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin lääkäriliittojen hallituksista, jotka järjestävät yhteisen kokouksen joka toinen vuosi. Tämänkertainen kokous pidettiin 12.-15.6.94 Reykjavikissa. Liitot sopivat tehostavansa keskinäistä tiedotusta avoimista työpaikoista sekä pyrkivänsä kaikin tavoin tukemaan työttömiä jäseniään. Pohjoismaissa arvioidaan kymmenen vuoden kuluttua olevan noin 5 000 työtöntä lääkäriä, ellei koulutusmääriä vähennetä nykyisestään.
Tärkeimpänä keinona lääkärien ylituotannon ehkäisemiseksi pidetään koulutusvolyymin supistamista. Ruotsin lääkäriliitto vaatii vuosittaisten sisäänottojen laskemista nykyisestä 1 045:stä 450:een opiskelijaan vuodessa. Suomen Lääkäriliiton mielestä koulutusvolyymin supistaminen yli 500:sta nykyiseen 360:een opiskelijaan ei riitä, vaan määrää olisi edelleen pienennettävä. Tanskassa uusia opiskelijoita otetaan vuosittain 605, Norjassa 430 ja Islannissa 30.
Lääkärineuvoston kokouksessa keskusteltiin myös muista toimista työllisyystilanteen helpottamiseksi. Tanskassa 40 tunnin työaikakatto poisti lääkärityöttömyyden lähes täysin. Työaikakaton mahdollisuuksia selvitetään parhaillaan myös Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa siitä on ryhdytty keskustelemaan.
Suomessa lääkäreitä on kannustettu vapaaehtoisin toimin jakaamaan töitä kollegoilleen. Keinoiksi on suositeltu lyhyempään työaikaan siirtymistä sekä aktiivi- ja virkavapaiden pitämistä. Ruotsissa on lisätty lääkärien työtilaisuuksia varsinkin tutkimuksen parissa. Suomessa ja Ruotsissa on myös aktiivisimmin kannustettu lääkäreitä hakeutumaan uusille toiminta-alueille, kuten hallintoon, lääketeollisuuteen, kehitysmaapalveluun sekä ympäristöterveydenhuoltoon.
Lääkärien työolosuhteet huonontuneet
Lääkärineuvoston kokouksessa keskeisiä aiheita olivat työttömyyden lisäksi myös lääkärien muuttuva rooli ja työympäristö. Tiedot kaikista Pohjoismaista osoittavat, ettei lääkärin ammatti takaa enää samanlaista taloudellista turvattua ja arvostettua asemaa kuin ennen. Työttömyys ja toimeentulovaikeudet uhkaavat nyt valmistuvia, yhteiskunnan ja potilaiden vaatimukset ovat kasvaneet ja julkisen sanan huomio kohdistuu lääketieteellisten läpimurtojen asemesta ammattikuntaan kohdistuvien valitusten ruotimiseen.
Kaikissa Pohjoismaissa taloudellinen tilanne on johtanut kustannussäästöihin ja työtahdin kiristymiseen terveydenhuollossa. Tiukat säästötoimet yhdessä vaikeutuneen työllisyystilanteen kanssa huonontavat työolosuhteita monella tapaa. Varsinkaan nuoret lääkärit eivät voi valita töitään ja erikoisalaansa kiinnostuksensa mukaan, vaan on tyydyttävä niihin tehtäviin, joita sattuu saamaan. Jos työpaikalla oli ongelmia, asia hoidettiin ennen siirtymällä muualle - nyt on pakko kestää epätyydyttäviä olosuhteita. Eräissä puheenvuoroissa katsottiin vaikeutuneen taloudellisen tilanteen myös kaventaneen lääkärien ammatillista autonomiaa rajoittamalla esimerkiksi hoitomenetelmien valintaa.
Erityisesti ruotsalaiset lääkärit kertoivat viime aikojen säästö- ja tehokkuustavoitteiden aiheuttaneen epävarmuutta sekä potilaille että henkilökunnalle. Terveyspalvelujen todelliset tavoitteet näyttävät hämärtyneen yhä taloudellisempia organisaatiomalleja metsästävien poliitikkojen silmissä. Ruotsin lääkäriliitto katsoo, että terveydenhuollossa ollut tehokkuusvara on nyt hyödynnetty ja lisäsäästöt uhkaavat jo hoidon tasoa.
Lisääntynyt työpaine, vaikeat työolosuhteet ja ammatillisen autonomian puute ilmenevät stressioireina, loppuunpalamisena tai päihteiden väärinkäyttönä. Itsemurhat varsinkin nuorilla naislääkäreillä ovat yleisempiä kuin muissa ammateissa. Kokouksessa katsottiin, että liittojen tulee auttaa jäseniään myös näissä kysymyksissä tarjoamalla neuvontaa ja kollegiaalista tukea. Lääkäriliittojen toivottiin myös kehittävän luottamuslääkärijärjestelmiä, joiden avulla jäsenet voivat hakea apua erilaisiin työhön liittyviin, terveydellisiin ja henkilökohtaisiin ongelmiinsa.
Yhteistyö eettisissä kysymyksissä
Kokouksessa käsiteltiin Suomen Lääkäriliiton aloitetta pohjoismaisen yhteistyön kehittämisestä lääkintäetiikan alueella. Euroopan yhdentyessä ja pohjoismaisten lääkäriliittojen saadessa täysivaltaisen aseman eurooppalaisissa lääkärijärjestöissä pidettiin tärkeänä yhteistä esiintymistä myös eettisissä kysymyksissä. Kokouksessa ei kuitenkaan katsottu aiheelliseksi perustaa uutta elintä vaan todettiin, että eettisiä kannanottoja voidaan valmistella Pohjoismaisen lääkärineuvoston hallituksen kokouksissa sekä joka toinen vuosi järjestettävissä yhteispohjoismaisissa eettisissä seminaareissa.
Nordisk Medicin
Yksi lääkäriliittojen pohjoismaisen yhteistyön konkreettinen ilmentymä on Nordisk Medicin -lehti, joka on aiemmin lähetetty maksutta kaikille näiden liittojen jäsenille. Suomen Lääkäriliitto on kuitenkin pari vuotta sitten päättänyt rajoittaa lehden jakelun vain niille lääkäreille, jotka erikseen ilmoittavat haluavansa tilata sen. Lisäksi Suomi on taloudellisista syistä päättänyt irtautua lehden julkaisemissopimuksista nykyisen sopimuksen päättyessä, ja myös mm. Islannilla on ollut samantapaisia suunnitelmia.
Kokouksessa esitettiin tuoreet tiedot Nordisk Medicinin lukijatutkimuksesta, jonka mukaan 80 % lukijoista on lehteen tyytyväinen. Ylivoimaisesti suosituinta aineistoa ovat kliiniset katsaukset. Lehden on tilannut noin 4 000 suomalaista lääkäriä, joiden vastaukset olivat vähintään yhtä myönteisiä kuin muiden pohjoismaisten lukijoiden.
Nordisk Medicinin taloudellinen tilanne on nyt vaikeutunut myös supistuneiden ilmoitusmarkkinoiden seurauksena. Kokouksessa päätettiin asettaa lääkäriliittojen edustajista koostuva työryhmä laatimaan pikaisesti suunnitelma lehden tulevaisuudesta.
