Kilpailukykyisemmät palkat, tiiviimpää tutkimusyhteistyötä ja lisää rahaa koulutukseen - siinä vaatimukset, joita Pohjoismaiden korkeasti koulutettuja edustavat keskusjärjestöt päättäjille esittävät. Ruotsin Saco, Tanskan AC, Norjan Akademikerne, Islannin BHM ja Suomen Akava julkistivat yhteisen kannanottonsa palkkaus- ja koulutuskysymyksiin kokoontuessaan viime viikolla Helsinkiin akateemisten keskusjärjestöjen tapaamiseen.

Korkeasti koulutettujen alhainen palkkataso hiertää keskusjärjestöjen jäseniä kaikissa Pohjoismaissa. Maiden ankara verotus syö käteen jäävän palkan niin pieneksi, etteivät Pohjolan korkeasti koulutetut pärjää palkkavertailuissa muiden EU-maiden kanssa.

- Työvoiman liikkuvuuden lisääntyessä palkoista tulee entistäkin tärkeämpi kilpailutekijä. Meidän on tehtävä kovasti töitä, jotta pystymme houkuttelemaan osaajia myös jatkossa, painotti Akavan puheenjohtaja Risto Piekka.

Norjan Akademikernen Christl Kvam huomautti, että koulutukseen käytetyt vuodet vaikuttavat Pohjoismaissa huomattavasti vähemmän tuleviin ansioihin kuin muualla maailmassa.

- Jokainen vuosi opiskelua nostaa tulevaa palkkaa noin 5 prosentilla, kun sama luku on muualla Euroopassa 6-9 ja Yhdysvalloissa jopa yli 10.

Pohjoismaisten keskusjärjestöjen puheenjohtajat korostivat koulutus- ja tutkimusyhteistyön merkitystä. Piekan mukaan jokainen Pohjolan maa on yksin liian heikko toteuttamaan riittävän korkeatasoista ja laaja-alaista tutkimusta.

- Varoja ei pidä sijoittaa pelkästään huippututkimukseen, vaan myös yliopistoissa tapahtuvaan peruskoulutukseen. Kilpailu työvoimasta tulee koskemaan muitakin kuin matalapalkka-aloja, muistutti Tanskan AC:n puheenjohtaja Sine Sunesen.

Pohjolan korkeasti koulutettujen keskusjärjestöjen yhteinen kokous, Nordiskt Akademikerforum, järjestetään joka kolmas vuosi. Järjestöt edustavat yhteensä 1,4 miljoonaa pohjoismaista työntekijää.