Lääkäriliiton hallituksen toimintakertomusta ei enää julkaista Lääkärilehden liitteenä, vaan siihen voi tutustua liiton verkkosivuilla www.laakariliitto.fi. Painetun toimintakertomuksen voi kuitenkin tilata maksutta liitosta osoitteesta tilaukset@fimnet.fi tai (09) 3930 730.

Lääkäriliitto osallistui vuoden 2004 ajan aktiivisesti hoitotakuujärjestelmän voimaantulon valmisteluun yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa.

Hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtinut STM:n työryhmä oli tammikuussa julkistanut ehdotuksensa hoitoon pääsyn periaatteista, joka perustui kolmen päivän, kolmen viikon ja 3-6 kuukauden enimmäisaikoihin.

Lääkäriliitto kannatti hoitotakuun periaatteita, mutta piti työryhmän ehdotuksia liian järjestelmäkeskeisinä ja katsoi työryhmän pitäytyneen suurelta osin vain julkisen sektorin arvioinnissa. Liitto esitti huolensa siitä, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito eriytyvät entisestään ja sairaanhoitopiirit joutuvat tilaaja-tuottaja -rooleissaan yhä epäselvempään asemaan. Liitto arvosteli myös sitä, ettei potilaan valinnanmahdollisuuksiin ollut hoitotakuujärjestelmän valmistelussa kiinnitetty huomiota.

Loppuvuodesta hoitoon pääsyn indikaatioita ja käytännön ohjeita valmisteltiin kovalla kiireellä hoitotakuun toteuttamiseksi maaliskuun 2005 alusta lukien. Lääkäriliitto pyrki vaikuttamaan ohjeiden valmisteluun, jotta lääkärikunnan näkemykset ja asiantuntemus otettaisiin niissä huomioon.

Lääkärisopimus syntyi kiistojen jälkeen

Tulopoliittiset neuvottelut värittivät liiton toimintaa syyskaudella 2004. Marraskuussa syntyi tuporatkaisu, jonka myös Lääkäriliitto oli valmis hyväksymään, mutta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa syntyi kiistaa lääkärisopimuksesta. Työnantaja ehdotti uutta työaikajärjestelmää, joka olisi merkinnyt käytännössä päivystystyön käsitteen romuttamista. Liitto torjui jyrkästi ehdotuksen eikä työaikajärjestelmän uudistamisessa edistytty osapuolten näkemyserojen takia.

Kuntatyönantajan kanssa syntyi erimielisyyttä myös erikoismaksuluokkajärjestelmän (EML) kompensaatiosta sekä kunnallisen palkkaohjelman mukaisten KUNPAS-korotusten maksamisesta lääkäreille.

Eduskunta oli vahvistanut kansallisen terveysprojektin ehdotuksen erikoismaksuluokkajärjestelmän lopettamisesta. Lakimuutoksen mukaan uusien EML-oikeuksien myöntämisestä luovutaan 1.3.2005 lukien, ja lopullisesti EML-järjestelmä lakkaa 29.2.2008. Liitto ehdotti järjestelmän korvaamista uudenlaisella suorite- ja toimenpidepalkkiojärjestelmällä, jota työnantajapuoli ei kuitenkaan ollut valmis hyväksymään.

Lääkärisopimusta koskeva neuvottelutulos syntyi joulukuun puolivälissä, mutta liiton valtuuskunta hylkäsi sen samana päivänä. Tarkennettu sopimusehdotus hyväksyttiin kuitenkin 30.12.04 pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa, kun kunnallisen palkkaohjelman toteuttamisesta oli päästy yhteisymmärrykseen ja saatu varmuus siitä, että EML-palkkioita vastaava rahamäärä (14,1 milj. euroa) pysyy järjestelmän lakkauttamisen jälkeenkin lääkärien palkkasummassa.

Lääkärien palkkoja korotetaan 1.9.2005 alkaen 3,3 % ja samasta ajankohdasta terveyskeskuslääkäreille tulee 2,76 %:n ja sairaalalääkäreille 0,6 %:n paikallinen järjestelyerä. Syyskuun 2007 loppuun saakka voimassaoleva lääkärisopimus on kunnallisen yleisen tason mukainen.

Valtion palkkauudistus jatkui

Valtionsektorin lääkärien palkkauudistus jatkui leveällä rintamalla. Neuvotteluja uudesta palkkausjärjestelmästä käytiin lähes kaikilla niillä hallinnonaloilla, joilla työskentelee lääkäreitä. Uusi järjestelmä pystyy vain puutteellisesti mittaamaan lääkärintyön vaativuutta. Joissain valtion laitoksissa lääkärien palkkaukseen jouduttiin liittämään erityinen seurantalauseke, jotta heidän ansiokehityksensä suhteessa muihin sektoreihin pystyttäisiin turvaamaan.

Ilmoitusvelvollisuus ajoterveydestä huolestutti

Ohjeet lääkäreille säädetystä ajoterveyttä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta tulivat voimaan syyskuun 2004 alussa. Säädökset herättivät suurta huolestumista lääkärikunnassa, sillä ilmoitusvelvollisuuden toimeenpanosta ja siihen liittyvistä seuraamuksista oli paljon epätietoisuutta. Avoimia kysymyksiä ei saatu ratkaistuksi toimintavuoden loppuun mennessä.

Eettinen foorumi aloitti toimintansa

Lääkärien eettisen foorumin toiminta käynnistyi Lääkärilehdessä ja internetissä. Lääkärijärjestöjen yhteistyönä koottu foorumi on tarkoitettu lääkärintyössä heräävien eettisten ongelmien pohdintaan. Foorumilla esitellyistä tapauksista keskusteltiin vilkkaasti Lääkäriliiton internettauluilla.

Esteettinen kirurgia huomion kohteena

Plastiikkakirurgia oli vuonna 2004 esillä julkisuudessa erityisesti television muodonmuutosohjelmien takia. Myös lääkärinpalvelujen markkinoinnin valvontalautakunta joutui käsittelemään esteettiseen kirurgiaan liittyviä ongelmia ja pohtimaan alan esittelyä julkisuudessa.

Lautakunnan näkemys oli, että lääkäri ei saa tarjota potilaalle etua siitä, että tämä esiintyy lääkärin tai sairaalan toimintaa kuvaavassa artikkelissa tai elokuvassa.

Tällaiseen toimintaan saattaa markkinointinäkökohtien lisäksi liittyä potilaan itsemääräämisoikeutta rajoittavia tekijöitä. Leikkauksen tarjoaminen arpajaisvoittona tai raadin päätöksellä ei myöskään ole hyväksyttävää. Kirurgista toimintaa ei lautakunnan mielestä pitäisi esittää viihteenä eikä siten luoda tarpeetonta terveyspalvelujen kysyntää.

EU-direktiivit puhuttivat

Useat EU-direktiivit herättivät keskustelua sekä suomalaisen että eurooppalaisen lääkärikunnan keskuudessa. EY:n tuomioistuimen päätös, että päivystyksessä työpaikalla vietetty aika on työaikaa, tehtiinpä silloin työtä tai ei, aiheutti muutospaineita työaikadirektiiviin.

Toimintavuonna pohdittiin myös sitä, tulisiko EU:n palveludirektiivin koskea terveyspalvelujen vapaata liikkumista yli rajojen. Direktiivi sisälsi kuitenkin niin paljon epävarmoja kohtia, että sekä Suomen Lääkäriliitto että Euroopan lääkärijärjestö CPME päättivät esittää terveydenhuollon jättämistä direktiivin ulkopuolelle.

Tutkintojen tunnustamista koskevaan direktiiviin Suomi pyrki vaikuttamaan siten, että eurooppalaisiksi erikoisaloiksi hyväksyttäisiin suurempi määrä kuin komission alun perin esittämät 17 spesialiteettia.

Suomi puheenjohtajana lääkärijärjestöissä

Suomen Lääkäriliiton kansainvälinen asema oli vahva, sillä liiton edustaja toimi puheenjohtajana Nordiska Läkärrådetissa (NLR: puheenjohtaja Pekka Anttila) sekä Euroopan erikoislääkäriliitossa (UEMS: koulutusjohtaja Hannu Halila) ja Euroopan nuorten lääkärien järjestössä (PWG: kansainvälinen asiantuntija Nina Tiainen). Kansainvälisten lääkärijärjestöjen yhteistyötä tiivistettiin, mikä on lisännyt lääkärikunnan painoarvoa varsinkin EU:n piirissä.

Lääkärikysely osoitti yksityissektorin kasvavan

Lääkäriliitto teki jokavuotiseen tapaan maaliskuussa lääkärikyselyn, jolla päivitettiin liiton rekisterin tietoja. Samalla saatiin perustietoa lääkärikunnan sosiodemografisesta rakenteesta, erikoistumistilanteesta ja sijoittumisesta työmarkkinoille.

Lääkärikyselyn mukaan työikäisiä lääkäreitä oli kaikkiaan 17 805. Työssä olevia lääkäreitä oli vuoden 2004 maaliskuussa 198 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes puolet (47 %) lääkäreistä työskenteli päätoimisesti sairaaloissa ja noin joka viides (22 %) terveyskeskuksissa. Yksityisvastaanottoa pitävien sekä sairaaloissa ja työterveyshuollossa työskentelevien lääkärien määrät jatkoivat kasvuaan.

Lääkärivajetta paikattiin ostopalveluilla

Terveyskeskusten lääkäritilannetta selvitettiin lokakuussa terveyskeskusten johtaville lääkäreille tehdyllä kyselyllä. Ilman viranhaltijaa oli 14 prosenttia kaikista viroista ja toimista. Terveyskeskukset hoitivat ostopalveluna 5,6 prosenttia kaikista vakansseista. Yli puolessa terveyskeskuksista kaikki lääkärin virat olivat täynnä.

60 terveyskeskuksessa lääkärivaje oli yli 20 prosenttia. Vaikein tilanne oli Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla, joissa lääkärin viroista oli täyttämättä yli viidesosa, vaikka kuntien ostopalvelut olivat mukana tarkastelussa. Sairaanhoitopiireissä, joissa on yliopistollinen keskussairaala, työvoimatilanne on perinteisesti ollut hyvä.

Lääkäreille omat kulttuuripäivät

Lääkärien kulttuuripäivät järjestettiin ensimmäistä kertaa maaliskuussa. Tavoitteena oli tarjota lääkäreille elämyksiä eri taiteenaloilta. Tapahtuma tarjosi lääkärikunnalle taidenäyttelyitä, luentoja ja workshoppeja. Myös yleisöllä oli vapaa pääsy lääkärikonsertteihin sekä Speksi-iltaan.

Ensimmäinen lääkärikalenteri ilmestyi

Lääkäriliiton hallitus päätti tuottaa jäsenilleen taskualmanakan vuodelle 2005. Perinteisen allakkaosan lisäksi kalenteriin kerättiin tietoja mm. lääkärien edunvalvonnasta, koulutuksesta, lääkärimääristä ja liiton jäseneduista. Lokakuun lopussa jäsenille ja opiskelijoille jaettu kalenteri sai hyvän vastaanoton.