Lääkäriliiton hallituksen toimintakertomus vuodelta 2005 hyväksyttiin valtuuskunnan kevätkokouksessa. Liiton viime vuoden keskeisiä tavoitteita olivat pyrkimys kehittää lääkärien palkkausjärjestelmiä sekä löytää ratkaisuja yötyön ongelmiin. Pitkien työrupeamien aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi laadittiin suositukset, joissa korostetaan yötyön määrän vähentämistä ja taukohetkien käyttämistä lepoon.

Lääkäriliittoa yli 20 vuotta luotsannut toiminnanjohtaja

Markku Äärimaa

jäi eläkkeelle kesäkuun alussa ja varatoiminnanjohtaja

Santero Kujala

kolme kuukautta myöhemmin. Heidän seuraajikseen valittiin

Heikki Pälve

ja

Risto Ihalainen

.

Lääkäriliitto täytti 95 vuotta ja myönsi sen kunniaksi 10 000 euron suuruisen Max Oker-Blom -palkinnon Tansaniassa työskentelevälle lastenlääkäri

Leena Pasaselle

. Palkinto jaettiin "Lääkärin globaali vastuu -juhlaseminaarissa", jossa pohdittiin lääkärin haasteita kansainvälisessä avustustyössä ja katastrofeissa.

Liiton vuosipäivänä julkistettiin myös Lääkärin etiikka -kirjan kuudes, täysin uudistettu painos. Sen tavoitteena oli tuoda esiin profession yhteinen näkemys siitä, miten lääkärin etiikan periaatteet soveltuvat nykyiseen terveydenhuollon todellisuuteen. Kirja jaettiin koko jäsenkunnalle ja kaikille lääketieteen opiskelijoille.

Palkkausjärjestelmän kehittäminen kariutui

Voimassa oli kaksi- ja puolivuotinen virkaehtosopimus. Kuntatyönantajan kanssa neuvoteltiin siihen kuuluvasta järjestelyerästä, joka olisi voitu käyttää kannustavaan palkkaukseen niin sairaaloissa kuin terveyskeskuksissa. Liitto pyrki ulottamaan suoritepalkkauksen koskemaan myös sairaalalääkäreitä. Suoritepalkkaus olisi ollut tarpeen erityisesti sen vuoksi, että uusia EML-oikeuksia ei enää myönnetä ja koko järjestelmä lakkaa helmikuun 2008 lopussa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos halusi kuitenkin sitoa palkkauudistuksen sairaaloiden työaikajärjestelmän muuttamiseen tavalla, joka käytännössä olisi merkinnyt vuorotyötä. Tätä Lääkäriliitto ei voinut hyväksyä. Työryhmässä ei näin ollen päästy yksimielisyyteen palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehittämisestä, joten järjestelyerä jaettiin paikallisesti syyskuussa maksetun yleiskorotuksen yhteydessä.

Valtion palkkausjärjestelmäuudistus oli loppusuoralla ja sen toteuttaminen tuotti runsaasti työtä valtion lääkärien edunvalvonnan piirissä toimiville.

Yötyön ongelmiin laadittiin suositukset

Päivystyksen aiheuttamat ongelmat niin lääkärien terveyteen ja vireystasoon kuin hoidon laatuun olivat erityisen huomion kohteena. Hallituksen asettama työryhmä valmisteli liiton näkemyksiä yötyön ja pitkien työrupeamien aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi.

Ongelmien torjumiseksi hallitus hyväksyi marraskuussa suositukset, joissa korostetaan yötyön määrän vähentämistä ja taukohetkien käyttämistä lepoon. Kunkin suosituksen yhteydessä esiteltiin käytännön keinoja sen toteuttamiseksi paikallisin toimenpitein. Suosituksista laadittiin uusi opas jäsenille.

Hoitotakuu tuli voimaan

Terveyspolitiikan kannalta vuosi oli vilkas. Hoitotakuuta koskevat lakimuutokset tulivat voimaan maaliskuun alusta. Sairaanhoitopiirien ja lääkärijärjestöjen yhteistyönä laadittiin yhtenäiset hoitoon ottamisen kriteerit satoihin kiireettömiin indikaatioihin.

Jonojen purkaminen tapahtui enimmäkseen paikallisin yli- ja lisätyöjärjestelyin, joita varten oli tehty paikallisia sopimuksia. Vuoden lopussa sairaalahoitoa odotti kuitenkin vielä runsaat 20 000 yli puoli vuotta jonottanutta kansalaista. Hoitotakuun toteutumista viivästytti pula terveydenhuollon osaajista.

Liitto seurasi yksityisten lääkäriasemien omistuksen keskittymistä ja rahoittajien kasvavaa kiinnostusta niihin sijoittamiseen. Keskustelua yksityissektorivaliokunnassa käytiin ammatinharjoittamisen eri muodoista, palkkioiden määräytymisestä sekä lääkäriasemien ja ammatinharjoittajien keskinäisistä suhteista.

Kunta- ja palvelurakennetta pohdittiin

Kunta- ja palvelurakenteen uudistamishanke nousi yllättäen valtioneuvoston agendalle hallitusohjelman ulkopuolelta. Uudistus merkitsee myös Lääkäriliitolle lähivuosien keskeisintä terveyspoliittista intressi- ja vaikuttamiskenttää. Liitossa pohdittiin kuntien ja valtion keskinäistä vastuunjakoa sekä kuntakoon kasvattamisen eri malleja. Etenkin henkilöstön asema muuttuvissa toiminta- ja hallintorakenteissa vaati liitolta runsaasti konsultaatioita eri toimijoiden kanssa.

Liitto päivitti terveydenhuollon rahoitusta koskevia kannanottojaan, jotka koskivat terveydenhuollon teesejä ja alueellisen terveysrahoituksen mallia. Liitto piti aktiivisuutta rahoituskysymyksissä välttämättömänä, vaikka kunta- ja palvelurakennehankkeen yhteydessä ei vielä tehty konkreettisia aloitteita terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta.

Uudet luottamusmiehet aloittivat toimintansa

Elokuussa alkoi uusi luottamusmiesten kolmivuotinen toimikausi. Valituista lääkäriluottamusmiehistä yli 75 % oli toiminut tehtävässä jo edellisellä kaudella. Tähän korkeaan osuuteen oltiin liitossa tyytyväisiä, sillä se osoitti luottamusmieskunnassa olevan halua ja valmiutta jatkuvuuteen. Näin voitiin myös taata hyvän asiantuntemuksen säilyminen paikallisessa edunvalvonnassa.

Koulutuksen mitoitus huoletti

Lääkärimäärä kasvoi nopeasti aiempaa suurempien kandidaattikurssien alkaessa valmistua. Työikäisiä lääkäreitä oli toimintavuoden lopussa 18 245. Määrä oli noussut noin 300:lla vuoden aikana. Liitto sai kesällä 20 000. jäsenensä.

Viiteen suomalaiseen lääketieteelliseen tiedekuntaan hyväksyttiin vuonna 2005 yhteensä 627 uutta lääketieteen opiskelijaa. Heistä 62 % oli naisia ja 38 % miehiä. Tämän lisäksi lääketiedettä opiskeli ulkomailla noin 200 suomalaista nuorta.

Liiton näkemyksen mukaan sisäänottomääriä ei nykytilanteessa ole tarpeen ainakaan kasvattaa. Työvoiman kysyntää ja tarjontaa on jatkuvasti seurattava ja suhteutettava opiskelijamäärät tuleviin ennusteisiin. Liitto toi useaan otteeseen esille huolensa kasvavien sisäänottojen vaikutuksista opetuksen laatuun. Erityisesti kliinisen opetuksen ryhmäkoot ovat kasvaneet liikaa.

Liitto jatkoi erikoislääkärimäärien selvittämistä osana omaa tutkimustoimintaansa. Liitto tähdensi koulutusviranomaisille, että lähivuosien suuri haaste on sairaaloiden erikoislääkärien nopea eläkkeelle siirtyminen. Siihen ei monilla erikoisaloilla ole riittävästi varauduttu jatkokoulutusta mitoitettaessa.

Vuokralääkärinä toiminut 5 prosenttia

Vuokralääkäreitä koskeva erillisselvitys osoitti, että vain noin viisi prosenttia työikäisistä lääkäreistä on työskennellyt vuokralääkärinä. Sitä tehdään yleensä sivutoimisesti ja satunnaisesti. Yli puolet vuokralääkärinä tehdystä työstä on pääasiassa päiväaikaista toimintaa.

Perusterveydenhuollossa vuokralääkärien osuus on jo merkittävä.

Liiton tutkimusyksikkö seurasi lääkärimäärissä, lääkärien työllisyysnäkymissä ja palkkauksessa tapahtuvia muutoksia. Terveyskeskusten lääkäritilanne oli lokakuussa 2005 kutakuinkin edellisen vuoden tasolla: 8,5 prosenttia lääkärinviroista oli kokonaan vailla lääkäriä. Kunnat paikkasivat lääkärivajetta aiempia vuosia enemmän vuokralääkäreillä. Työvoimaa välittävien yritysten lääkärit hoitivat noin 250 virkaa terveyskeskuksissa.

Kotisivut uudistuivat

Liiton uudistetut internet-sivut avattiin lokakuussa. Sivuston ulkoasua ja rakennetta selkeytettiin.

Uutena palveluna verkossa avattiin Lääkärilaskuri-tilastosovellus, jonka avulla voi tarkastella mm. lääkärien ikä- ja sukupuolijakaumia sekä sijoittumista eri työskentelysektoreille.

Liiton sähköinen mediaseuranta linkitettiin jäsensivuille. Näin jäsenet voivat seurata lähes reaaliaikaisesti median kirjoittelua Lääkäriliitosta ja työmarkkinoista. Jäsensivuilla ryhdyttiin myös tiedottamaan lääkärikuntaa käsittelevistä radio- ja tv-ohjelmista. Lääkärilehden sähköinen uutiskirje alkoi ilmestyä helmikuusta lähtien.

Lääkärilehden syyskuussa tekemä lukijatutkimus osoitti internetin käytön lisääntyneen voimakkaasti lääkärien tiedonhankinnassa. Lääkärilehden asema lääkärien tiedonlähteenä oli kuitenkin edelleen vakaa. Lehteä ilmoitti lukevansa säännöllisesti noin 85 % ja silloin tällöin runsaat 10 % vastanneista.

Uusi tutkintodirektiivi hyväksyttiin

EU:n ministerineuvosto hyväksyi kesäkuussa yli kolmen vuoden käsittelyprosessin jälkeen uuden tutkintojen tunnustamisdirektiivin. Direktiivin piirissä säilyvät kaikki nykyiset 52 lääketieteen erikoisalaa. Uusia erikoisaloja direktiiviin voidaan hyväksyä, mikäli erikoisala on edustettuna vähintään 2/5:ssa EU:n jäsenvaltioista. Alun perin uhattuna ollut yleislääketiede voi jatkossakin säilyä kansallisesti omana erikoisalanaan.

Suomen Lääkäriliitto osallistui myös muiden lääkäreitä koskevien direktiivien valmisteluun yhteistyössä Euroopan lääkäriliiton (CPME), Euroopan erikoislääkäriliiton (UEMS) ja Euroopan yleislääkärijärjestön (UEMO) kanssa.

Tammikuussa allekirjoitettiin sopimus Suomen ja Viron lääkäriliittojen keskinäisestä yhteistyöstä. Sen mukaan liitot antavat neuvontapalveluja toistensa jäsenille kuuden kuukauden ajan näiden työskennellessä tilapäisesti toisessa sopijamaassa.

Suomen Lääkäriliitto toimi Nordiska Läkarrådetin puheenjohtajamaana ja harjoitti aktiivista kansainvälistä yhteistyötä muiden pohjoismaisten lääkäriliittojen kanssa. Maailman lääkäriliiton (WMA) jäsenenä liitto osallistui yleismaailmallisten eettisten ohjeistojen uudistamiseen.