Lehti 19: Liitto toi­mii 19/2007 vsk 62 s. 1975

Poimintoja Lääkäriliiton toimintakertomuksesta 2006: Terveyspoliittinen vaikuttaminen korostui

Marit Henriksson

Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen vaikuttaminen rytmitti Lääkäriliiton työskentelyä viime vuonna. Paras-hankkeen sekä kiristyvän kuntatalouden nähtiin johtavan merkittäviin muutoksiin terveyspalveluiden järjestämisessä. Terveyspolitiikka onkin muodostunut entistä tärkeämmäksi osaksi liiton työtä.

Liitto toimi aktiivisesti sekä valtakunnan tasolla että niillä alueilla, joilla paras-hanke oli nopeimmin etenemässä. Liitto edellytti uudistusten vakauttavan terveydenhuollon rahoitusta ja vaati, että tilaaja on aidosti erotettava palvelujen tuottajasta. Porrastetusta ja sektoroituneesta tuotantorakenteesta on siirryttävä potilaan kokonaishoitoa palvelevaan organisaatioon. Keskeinen tavoite oli turvata lääkärien asema ja työssä jaksaminen hallintorakenteiden muuttuessa.

Neuvottelutoiminnassa välivuosi

Vuosi 2006 oli sopimuskauden keskimmäinen vuosi, joten varsinaisia virkaehtosopimusneuvotteluja ei käyty. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa keskusteltiin lääkärisopimuksen kehittämisestä, mutta siitä ei päästy yksimielisyyteen.

Terveyskeskuksista tuli yhä enemmän viestejä toiminnan vaikeutumisesta pahenevan lääkärivajeen takia. Keskeiseksi ongelmaksi perusterveydenhuollossa koettiin työmäärän hallitsemattomuus. Liitto ehdotti ratkaisuksi uudenlaista toimintajärjestelmää, jossa potilaalla olisi mahdollisuus valita lääkärinsä ja lääkärillä olisi mahdollisuus vaikuttaa työmääräänsä. Kuntatyönantaja ei kuitenkaan suostunut sopimaan tähän listautumismalliin liittyvästä palkkausjärjestelmästä.

Valtion sektorilla loputkin laitokset samoin kuin yliopistot saatiin uuden palkkausjärjestelmän piiriin.

Yliopistojen uusi järjestelmä tuottaa keskimäärin 7,24 prosentin palkankorotukset kolmen vuoden siirtymäkauden aikana. Neuvottelutulos hyväksyttiin, kun liitto sai takeet siitä, että lääkäriopettajien palkkakehitystä seurataan uudessa järjestelmässä erityisen tarkasti.

Yksityislääkärien määrä on kasvanut voimakkaasti ja jo useampi kuin joka viides työssä olevista lääkäreistä toimi päätoimisesti yksityisellä sektorilla. Liitto laati yksityislääkäritoiminnasta selvityksen, joka osoitti toimintamuotojen monipuolistuneen. Hallitus päätti laatia tulevaisuuden strategian yksityissektorilla toimivien jäsenten aseman turvaamiseksi.

Lue myös

Potilastietojen luovutuksesta kiistaa

Lääkäriliiton ja vakuutusyhtiöiden välillä syntyi viime keväänä kiistaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvien potilaiden tietojen luovutuksesta. Vakuutusyhtiö Pohjola pyrki korvaamaan E-lausunnot sairauskertomuskopioilla, mutta suostui myöhemmin palaamaan vanhaan käytäntöön.

Potilastietojen luovuttamista koskevat neuvottelut siirtyivät sosiaali- ja terveysministeriön, vakuutusalan edunvalvontajärjestöjen ja Lääkäriliiton välisiksi. Liitto pyrkii menettelyyn, joka ottaa huomioon vakuutusyhtiön oikeuden saada tarvitsemansa tiedot korvausasian ratkaisemiseksi mutta myös lääkärin vastuun luovutettavien tietojen sisällöstä.

Verkkoviestintä monipuolistui

Liiton viestinnässä panostettiin erityisesti verkkotiedottamiseen. Valtakunnallisten Lääkäripäivien ja Lääkärilehden nettisivustot uudistettiin ja niiden sisältöä monipuolistettiin. Lääkärien edunvalvonnan tehostamiseksi luottamusmiehiä varten avattiin oma verkkopalvelu.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030