Potilaat toivovat pitkäaikaisia hoitosuhteita
Nykyinen terveydenhuolto ei pysty vastaamaan kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon tarpeeseen. Pitkäaikaista sairautta sairastaville tärkeintä on pitkäaikainen hoitosuhde, kertoo tuore tutkimus.
Se tunne kun saa diagnoosin -selvitys antaa kattavan kuvan siitä, mitä eri pitkäaikaissairauksia sairastavat ja paljon terveydenhuollon palveluita käyttävät toivovat terveydenhuollolta ja sen tulevaisuudelta. Selvitys julkaistiin 11. maaliskuuta.
Kyselyn toteuttamiseen osallistui yhdeksän potilasjärjestöä: Allergia- ja astmaliitto, Aivoliitto, Crohn & Colitis, Diabetesliitto, Iholiitto, Munuais- ja maksaliitto, Parkinsonliitto, Psoriasisliitto ja Sydänliitto. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1059 pitkäaikaissairasta.
Kyselyyn vastanneissa eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa pysyvän hoitosuhteen puute (24 %). Seuraaviksi eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat pitkät jonotusajat (21 %) sekä sairauden seurannan hajanaisuus tai puute (21 %).
Vastaajista 49 % oli joko melko tai erittäin tyytyväisiä siihen, miten heidän hoitosuunnitelmansa laadittiin. Kuitenkin jopa 28 % vastasi, että heille ei ole heidän tietääkseen laadittu hoitosuunnitelmaa.
Omaan hoitoon halutaan osallistua
Vastaajista valtaosa (80 %) haluaa osallistua hoitonsa, lääkityksensä ja hoidon tavoitteiden suunnitteluun yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Eniten halutaan osallistua keskustelemalla lääkärin kanssa (59 %), päättämällä hoidosta yhdessä lääkärin kanssa (35 %) ja päättämällä lääkityksestä yhdessä lääkärin kanssa (27 %).
Vastaajista 51 % toivoo sairautensa hoitoon liittyen pitkäaikaista hoitosuhdetta. Joka kolmas toivoo, että hoidosta vastaisi erikoislääkäri.
Pitkäaikaissairaat asioivat yleisimmin terveyskeskuksessa. 72 % vastaajista on asioinut siellä viimeisen vuoden sisällä. Erikoislääkärin palveluita on käyttänyt 39 %. Enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä käytettyihin palveluihin. Terveyskeskuksen palveluihin oltiin kuitenkin tyytymättömämpiä kuin muihin – vain 29 % oli erittäin tyytyväinen sen palveluihin.
Pitkäaikaissairaista yli puolet (52 %) haluaisi itse valita palveluntarjoajan ja vain pieni osa (6 %) vastustaa valinnanvapauden lisäämistä. Palveluntarjoajaa oltaisiin valmiita vaihtamaan etenkin jotta saataisiin pitkäaikainen hoitosuhde (52 %), enemmän asiantuntemusta ja osaamista pitkäaikaissairaudesta (45 %) tai moniammatillisen tiimin palveluita (28 %).
Tulokset eivät yllättäneet liittoa
Selvitys on osa Kestävän terveydenhuollon hanketta, jossa Lääkäriliitto on mukana.
– En pidä yllättävänä sitä, että vastaajat kokevat pysyvän hoitosuhteen puutteen suurimmaksi ongelmaksi. Myös Lääkäriliiton mielestä pitkäaikaiset hoitosuhteet ovat tehokkaan terveydenhuollon edellytys, kommentoi liiton Politiikka-toimialan johtaja Heikki Pärnänen.
– Positiivista on, että vastaajat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Positiivisena pidän myös sitä, että potilaat haluavat osallistua entistä enemmän oman hoitonsa suunnitteluun. Se, että kansalaiset haluavat lisää valinnanvapautta vastaa myös liiton näkemystä, Pärnänen toteaa.
Lue myös pääkirjoitus: Mitä potilaat haluavat?
"Huomioikaa paremmin potilaan toiveet hoitotavoista ja -paikoista, pelkkä sanelupolitiikka ei tänä päivänä enää toimi."
"Asettukaa vahvasti potilaan asemaan ja välttäkää byrokratiaa."
"Kun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehitetään, tärkeää olisi kuunnella asiakkaita. Poliitikot ja asiantuntijat ovat usein vieraantuneet tavallisesta elämästä."
Kestävän terveydenhuollon hanke
Tutkimus pitkäaikaissairaiden toiveista on osa kansainvälisen lääkeyhtiön Abbvien vetämää Kestävän terveydenhuollon hanketta, jossa ovat mukana Finanssialan Keskusliitto, Lääkäriliitto, Sitra, SOSTE, Tehy ja YTHS.
– Abbvien hanke on globaali. Suomessa Kestävän terveydenhuollon hanke keskittyy erityisesti palvelujärjestelmän uudistamiseen. Tarkastelemme toisaalta väestön kokemaa palvelujen tarvetta ja maksuhalukkuutta, toisaalta yhteiskunnan mahdollisuuksia tarjota näitä palveluja, Heikki Pärnänen kertoo.
– Terveydenhuolto on lähivuosina melkoisten muutosten edessä. Nähtävissä oleva kehitys tulee muuttamaan myös toimijoiden rooleja. Lääkäristä tulee yhä enemmän konsultti ja valmentaja. Potilaan rooli hoitoon osallistujana ja itsestään vastuuta kantavana toimijana kasvaa voimakkaasti, Pärnänen toteaa.
Kestävän terveydenhuollon hankkeeseen kuuluu neljä aamiaistilaisuutta, joista kaksi on jo pidetty. Tilaisuuksiin kutsutaan poliittisia toimijoita ja sidosryhmien edustajia.
Hanke on mukana myös SuomiAreenalla Porissa 12. heinäkuuta. Tällöin pohditaan mm. terveysalaa menestyksen tekijänä sekä pitkäaikaissairauden ja työelämän jatkamisen yhteensovittamista.