Professori Leena Palotie on huolissaan siitä, että lääketieteellistä tutkimusta tekevät yhä useammin muut kuin lääkärit. Hänen mielestään kliinikoiden mahdollisuutta tutkimuksen tekemiseen pitäisi tukea ponnekkaammin. - Aivovienti pois lääketieteestä ja pois Suomesta kasvaa, jos lääkäritutkijoiden olosuhteet eivät muutu, Palotie muistutti Nordiska Läkarrådetissa Savonlinnassa.

Geenitutkijan, akatemiaprofessori

Leena Palotien

mukaan bisnesajattelun mittarit eli raha ja bisnes-tehokkuus eivät sovi lääketieteeseen. Lääketieteen kehittyminen varmistetaan vain lääketieteen mittareilla.

- Tutkimustyöstä kiinnostuneiden kliinikoiden pitäisi voida rauhoittaa osa työajastaan tutkimukseen. Jos tutkijalääkärien työtä ei arvosteta ja tueta, hoitomenetelmien kehitys jämähtää paikoilleen. Tuottavuusmittarien sokea soveltaminen ja pakkotahtinen työ ei sovellu ihmisten hoitoon eikä uusien hoitomenetelmien tutkimiseen ja kehittämiseen. Se karkottaa lääketieteen tulevat huippuosaajat muualle.

Palotie puhui Pohjoismaisten lääkäriliittojen hallituksille 13.6. Savonlinnassa.

Uraportaat uusiksi

Euroopalla on täysi työ pysyä mukana lääketieteellisen tutkimuksen kärjessä. Yhdysvaltojen lisäksi molekyylilääketieteen huipulle kiipeävät kiihtyvällä vauhdilla muun muassa Kiina ja Intia. Suomi kilpailee huipputason osaajista globaalisti kansainvälistyvässä maailmassa.

Nuorten tähtien rekrytointi ja Suomeen jääminen pitäisi Palotien mukaan varmistaa jo lääkärikoulutuksen alkumetreillä niin, että tutkimuksesta kiinnostuneet opiskelijat voisivat suuntautua tutkijoiksi. Palotie kannattaa myös erikoistumisvaiheessa henkilökohtaisten koulutuspakettien räätälöimistä tutkijaksi tähtääville sekä senioritutkijoille tutkimusrauhaa kliinisen toimen ohella. Akateemisella uralla pitäisi myös pystyä etenemään siitä huolimatta, että alan ainoa professuuri on varattu niin kauan kuin virkaan nimitetty on elossa tai ainakin työikäinen.

Yhdysvalloissa yliopistoissa on käytössä niin sanottu uraporrasjärjestelmä, tenure track, jossa tutkija voi postdoktoraalivaiheen jälkeen edetä assistant professoriksi. Pärjäämistään voi osoittaa julkaisemalla ja opettamalla, ja sen jälkeen voi saada vakinaistavan virkanimityksen associate professoriksi.

- Uraporrasjärjestelmän takaaminen kannustaisi meilläkin nuoria huippukykyjä, sillä heidän vähenemisensä on uhka lääketieteemme tulevaisuudelle, Palotie kertoi.

Sen sijaan yliopistojen määrän hän uskoo tulevaisuudessa putoavan.

- Pohjoismaissa on tilaa korkeintaan kymmenelle huippututkimusyksikölle. Nykypäivän tutkimus vaatii vahvaa erikoistumista ja suurten keskusten muodostamista, mikä edellyttää resurssien strategista fokusointia ja osaamisen integrointia pienissä maissa, Palotie totesi.

Monivuotisen apurahan toive

Suomen Akatemia on ensimmäistä kertaa tänä vuonna myöntänyt apurahan, jonka avulla lääkäri voi keskittyä täysipainoisemmin tutkimukseen. Kolmeksi vuodeksi myönnettävä apuraha toimii siten, että lääkäri vuorottelee tutkijana ja kliinikkona kuuden kuukauden välein.

Palotie on erityisen huolestunut naistutkijoiden asemasta. Naisia on tutkimuksen rahoituksen ja kehittämisen kannalta merkittävissä asemissa edelleen aivan liian vähän. Potilastyön lisäksi naisten harteille kasaantuvat useammin perheestä ja kodista huolehtiminen.

- Uskon, että naistutkijoiden aseman parantaminen palvelee myös muita tutkijaryhmiä, kuten nuoria tutkijoita yleisesti. Lääkärien tutkimustyölle on tehtävä tilaa, sillä vain siten takaamme huipputason hoidon suomalaisille myös tulevaisuudessa, Palotie painotti.

Palotie on Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n jäsen. Neuvoston tavoitteena on pitää nuoret, lahjakkaat tukijat Euroopassa ja kehittää eurooppalaisen tutkimuksen kilpailukykyä. Neuvoston seitsemän vuoden budjetti on 7,46 miljardia euroa.

- Optimistinen toiveeni on, että biolääketieteen tutkimus saisi potista 2-3 miljardia, Palotie sanoi.

Leena Palotie

- lääketieteen tohtori ja akatemiaprofessori

- yksi genetiikan johtavista tutkijoista maailmassa; löytänyt mm. 17 suomalaiseen tautiperimään kuuluvaa geeniä sekä tunnistanut geenimuutoksia kansantautiemme takana (esim. skitsofrenia, veren rasvataudit, laktoosi-intoleranssi, ja multippeliskleroosi)

- julkaissut yli 400 tieteellistä artikkelia ja noin 60 katsausartikkelia sekä ohjannut 62 väitöskirjatyötä Suomessa ja Yhdysvalloissa

- saanut Lääketieteen toimittajien tunnustuspalkinnon, Matti Äyräpää -palkinnon sekä Anders Jahre –palkinnon, Uppsalan yliopiston ja Joensuun yliopiston kunniatohtori

- perusti uuden geenitutkimuslaitoksen Los Angelesin yliopistossa UCLA:ssa, jossa toimi professorina vuosina 1998–2002

- työskentelee Biomedicum-tutkimuslaitoksessa ja Bostonissa Broad Instituutissa. Johtaa EU:n genomitutkimusprojektia (Genomeutwin), jossa on tarkoitus geneettis-epidemiologisin keinoin selvittää yleisten tautien perinnöllisiä tekijöitä