Lehti 1-2: Liitto toimii 1-2/2013 vsk 68 s. 73 - 75

Puheenjohtajat saivat jatkokauden

Lääkäriliiton lokakuussa valitun valtuuskunnan ensimmäinen kokous huipentui henkilövalintoihin. Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa Mikko Pietilä ja hallituksen puheenjohtajana Raija Niemelä.

Heidi Mäenpää

Valtuuskunnan puheenjohtajuus ratkesi äänestyksellä, kun puheenjohtajaksi ehdotettiin sekä istuvaa puheenjohtajaa Mikko Pietilää että Nuorten Lääkärien Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaa Terhi Savolaista. Äänestyksen jälkeen puheenjohtajana valittiin jatkamaan turkulainen kardiologi Mikko Pietilä. Valtuuskunnan varapuheenjohtajana jatkaa yleislääketieteen erikoislääkäri Suvi Vainiomäki Turusta.

Valtuuskunta päätti myös hallituksen kokoonpanosta. Puheenjohtajana jatkaa oululainen sisätautien erikoislääkäri Raija Niemelä ja varapuheenjohtajana savonlinnalainen perusterveydenhuollon ylilääkäri Helena Nukari. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin espoolainen yleislääketieteen erikoislääkäri Marjo Parkkila-Harju.

Uusina jäseninä hallitukseen valittiin lastentautien erikoislääkäri Kristiina Aalto Espoosta, työterveyshuollon erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo Helsingistä sekä anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri Juuso Tamminen Kuopiosta.

Hallituksessa jatkavat Marjut Laurikka-Routti, Tinja Lääveri, Tuula Rajaniemi ja Jari Saarinen.

Vilkas keskustelu siivitti uudet jäsenet valtuuskuntatyöhön

1. Mikä asia jäi päällimmäisenä mieleen ja millainen fiilis jäi ensimmäisestä kokouksesta? 

2. Millaisia terveisiä kertoisit kokouksesta kollegallesi?

3. Mikä tai mitkä ovat mielestäsi tärkeitä asioita nostaa keskusteluun/käsitellä valtuuskunnassa kuluvalla kolmivuotiskaudella?

Raija Mikkonen, radiologian erikoislääkäri, yksityislääkäri, Helsinki

1. Käsiteltävät asiat olivat erittäin mielenkiintoisia. Vilkas keskustelu valaisi tilannetta eri lääkäriryhmien kannalta.

2. Kokouksessa ilmeni, että Lääkäriliitto on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa monessa sellaisessakin asiassa, joista rivilääkärillä ei ole tietoa. Lisäksi kertoisin kollegoille Potilaan Lääkärilehdestä ja miten potilaita voi ohjata sen pariin.

3. Yksityissektorin lääkärin maksaman vuokran suuri vaihtelu. Vuokraprosentti vaihtelee 15-30 %, mikä näkyy lääkärin saamassa palkkiossa huomattavina eroina. Samasta työstä pitäisi saada sama palkka. Neuvottelukumppaniksi tulisi palkkaneuvotteluissa nostaa myös yksityissektorin työnantajat, onhan liiton jäsenistä 15 % yksityislääkäreitä ja monet sairaalalääkärit pitävät yksityisvastaanottoa.

Myös eri ikäluokkien palkkaeron vääristyminen pitäisi korjata, koska se vaikuttaa työpaikan dynamiikkaan.

Lääkärit ovat nykyään kalliisti palkattuja konekirjoittajia. Puheentunnistusohjelmien käyttömahdollisuuksia pitää edistää.

Lisäksi toivon keskustelua päivystyksen vapaaehtoisuudesta yli 55-vuotiaille.

Kari-Pekka Martimo, työterveyshuollon erikoislääkäri, Helsinki

1. Valtuuskunnan ensimmäisestä kokouksesta jäi todella hyvä fiilis. Oli hienoa tavata iso määrä kollegoita, jotka haluavat pistää aikaansa ja osaamistaan yhteisten asioiden ajamiseen. Eri näkökulmien esille tuomista ja ymmärtämistä auttaa myös se, että on erikseen ryhmät ajamassa erikoislääkäreiden, nuorten lääkäreiden ja yleislääkäreiden etua. Me työterveyslääkärit olemme heihin verrattuna pieni ryhmä, mutta yhteistyö on silloin sitäkin tärkeämpää.

Lue myös

2. Lääkäriliitto on uudessa strategiassaan ottanut keskeiseksi tehtäväkseen ansioedunvalvonnan lisäksi työolosuhde-edunvalvonnan. Tähän jälkimmäiseen kuuluu edistää lääkäreiden oikeutta kunnolliseen ja turvalliseen työympäristöön, mielekkääseen työhön ja osaamisensa kehittämiseen. Tällä hetkellä terveydenhuollossa monet keskeiset asiat ovat muutoksessa. Näillä on suora vaikutus lääkärin käytännön työhön, minkä vuoksi on tärkeää, että Lääkäriliitto osallistuu lääkäreiden osaamisella ja näkemyksillä näihin muutostalkoisiin.

Jäsenten olisi myös tärkeää tuoda näkemyksiään esille paikallisosastossa ja valiokunnissa, jotta viesti saadaan liittoon.

3. Työterveyslääkärinä olen innostunut erityisesti lääkäreiden työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Tämä ei ole pelkästään elämäntapojen tarkistamista, työsuojelua ja työterveyshuollon hyödyntämistä, vaan erityisesti sujuvaa arkea ja mielekkääksi koettua työtä. Ongelmat sinänsä eivät ole pahasta, vaan se uuvuttaa, jos ongelmiin ei voi vaikuttaa eikä niille tehdä mitään.

Tero Kujanpää, yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri, Kokkola

1. Hyvä tulevaisuuteen suuntaava fiilis.

2. Liitto haluaa olla aktiivinen kumppani kehittämässä terveydenhuoltoa perusteltuine mielipiteineen.

3. Keskeinen teema tulee olemaan terveydenhuoltojärjestelmän uudistus ja sen vaikutukset lääkärin työhön ja olosuhteisiin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030