Mitä tehdä, kun vastaanotolle saapuva työikäinen kollega tahtoo jo eläkkeelle? Entä miten muita hoitamaan tottunut lääkäri uskaltaa tunnustaa väsymyksensä? Lääkäriliitossa kokoontuneet luottamuslääkärit pohtivat työkyvyn arviointia ja erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemista. Asiantuntijat laittoivat luottamuslääkärit miettimään myös työssä uhrautumista ja sen seurauksia.

Luottamuslääkäreiden koulutustilaisuudessa keskusteltiin työkyvyn arvioinnista ja ammatillisesta kuntoutuksesta. - Työkyvyttömyyseläke on hyvä tuote, eli siihen lähtijöitä kyllä löytyy, sanoo ylilääkäri Tapio Ropponen Kuntien eläkevakuutuksesta. Ropposen mukaan haasteena olisikin huomata keinot, joilla voidaan tukea työelämässä pysymistä silloin, kun se on vielä mahdollista.

- Taloudellisesti tästä hyötyvät kaikki, Ropponen uskoo. Myös Kuntoutussäätiön ylilääkärin Vuokko Huplin mielestä ihminen on usein tyytyväisempi, jos hänen on vielä mahdollista jäädä työelämään.

Työeläkekuntoutuksesta uusi suunta

- Kun sanotaan, että potilasta on hoidettu, ihan kaikkea ei ole välttämättä tehty, Tapio Ropponen muistuttaa.

Hänen mukaansa työeläkekuntoutus voi olla vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkekuntoutus on mahdollinen silloin, kun potilasta uhkaa henkisestä tai fyysisestä sairaudesta tai vammasta johtuva työkyvyn menetys. Esimerkiksi tapaturma- tai liikennevakuutuksen kuntoutus ei kuulu työeläkekuntoutukseen. Järjestely sopii henkilölle, jonka työssäolo on vakiintunut ja joka on ansainnut työeläketurvaa kohtuullisessa määrin.

Ropponen kertoo, että kuntoutuksen sisältöön kuuluu mm. neuvontaa, ammattitaitoa täydentäviä kursseja tai kokonaan uuteen ammattiin johtavaa koulutusta. Työkokeilu joko entisessä tai kokonaan uudessa tehtävässä on yleisin ammatillisen kuntoutuksen toimintamuoto.

Luottamuslääkäreiden koulutukseen osallistunut psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Anneli Timonen kertoi, että monet hänen vastaanotollaan käyneet lääkärit ovat uskaltautuneet muuttamaan elämänsä suunnan uupumuksen uhatessa.

- Meidän on terveellistä muistaa, että työ on vain yksi osa elämäämme. Tärkeimmät voimavarat tulevat sittenkin muualta. On annettava itselleen, jotta on jotakin annettavaa muille, Timonen sanoo.

- Jos kokee työn uuvuttavana, on hyvä miettiä mahdollisia ratkaisuja tai vaihtoehtoja. Monilla siirtyminen esimerkiksi toisenlaiseen työhön saattaa auttaa jaksamaan, Timonen muistuttaa.

Tähtäimessä työviihtyvyys

Kuntoutussäätiön ylilääkärin Vuokko Huplin mukaan lääkäri saattaa olettaa, että hänen olisi oltava terve ja kaikkivoipa. Hän kertoi, että erityisesti uhrautuvat lääkärit ovat vaarassa väsyä. Pahimmillaan lääkärin pettymys itseensä saattaa ilmetä vihana potilasta kohtaan. Niin pitkälle ei tarvitse joutua, sillä lääkäreitä voidaan tukea työssään. Hupli on ollut mukana kehittämässä kuntoutussuunnitelmaa, johon kuuluu säännöllinen yhteys hoitavaan luottamuslääkäriin. Siinä potilaan itsetuntoa pyritään vahvistamaan ja hänen tukiverkostonsa esimerkiksi sukulaisten ja ystävien suuntaan tiivistetään.

- Ongelmiaan ei pidä kätkeä, eikä sylissään pidä yrittää kantaa koko maailmaa. Luottamuslääkärit ovat olemassa juuri siksi, että heiltä saa apua, Hupli muistuttaa.

Alkoholi ja mielenterveysongelmat aiheuttavat haasteita myös lääkäreille. Luottamuslääkärinä toimiva Anneli Timonen sanoo huomanneensa, että liiallinen työmäärä siellä, missä on lääkärivajausta, saa lääkärit väsymään.

- Olemme lääkäreinä niin tunnollisia ja yritteliäitä, että pyrimme täyttämään mahdottomat tavoitteet emmekä näe rajojamme, Timonen harmittelee.

Kuntien eläkevakuutuksen ylilääkäri Tapio Ropponen korosti puheenvuorossaan, että työssä viihtyminen on tärkeä tekijä työkyvyn säilymisen kannalta. Pelkästään raha ei koskaan ratkaise työssä viihtymistä.

- Tutkimusten mukaan esimiestyö on yksi tärkeimpiä työtyytyväisyyttä lisääviä tekijöitä. Raha tulee vasta sijaluvulla 10, Ropponen kiteyttää.

Medikalisoidaanko paha mieli?

Ylilääkäri Tapio Ropponen harmittelee hokemaa, jonka mukaan työelämän paineet ajavat ihmisiä eläkkeelle. Hänen mielestään siitä on tullut lähes mantra. Ropposen mukaan yhteiskunta medikalisoi yleistä pahanolon tunnetta, kuten surua.

Luottamuslääkäri Anneli Timonen uskoo, että lääkärit tietävät potilaiden kuntoutusmahdollisuuksista, mutta oma sairastuminen ja väsyminen, hoidosta ja kuntoutuksesta puhumattakaan, on vaikea hyväksyä.

- Pitäisi pohtia, onko lääkärillä käsitys itsestään sankarina, jonka tehtävä on pelastaa muita itsensä kustannuksella, Timonen korostaa. Hänen mielestään lääkärin on tehtävä parhaansa, mutta sen mahdollistaa vain koko oman elämän mielekkyys.

Kuntoutussäätiön ylilääkäri Vuokko Hupli muistuttaa, että nuoret lääkärit uskaltavat pitää sairauslomaa. Heihin on vaikuttanut asenneilmasto, jossa kynnys vaikeuksista puhumiseen on laskenut. - Nykyisinhän uupumuksesta ja masennuksesta puhuminen on hyvinkin avointa, Hupli toteaa.

Koulutustilaisuudessa luottamuslääkärit pohtivat lääkäriyden mukanaan tuomia haasteita. Lääkärit siirtyvät eläkkeelle keskimäärin muuta väestöä myöhemmin. Tilaisuudessa lääkärit miettivätkin pilke silmäkulmassa, onko työkyvyttömän lääkärin saaminen eläkkeelle yhtä haastavaa kuin saada hänet ymmärtämään työkyvyttömyytensä.