Lehti 44: Liitto toi­mii 44/2001 vsk 56 s. 4547

Riskibisnes

Juha Pekka Turunen

Potilaalta leikataan vasen jalka oikean jalan sijasta. D-kirjaimella alkavaa lääkettä annetaan toisen D-kirjaimella alkavan lääkkeen sijasta satakertaisella annostuksella. Poliklinikan potilaille ei ole riittävästi sänkyjä ja he ovat jatkuvasti ylipaikoilla.

Lääketiede on riskialtista. Ihmiset ovat erehtyväisiä. Sairaalat on suunniteltu siten, että virheet ovat mahdollisia. Riskin kohteena ovat kaikki: potilaat, potilaiden omaiset, koulutuksessa olevat lääkärit ja muu henkilökunta, opettajat ja jopa itse sairaalarakennus organisaatioineen.

Miksi huolehtia? Sattuuhan lento-onnettomuuksiakin. Jos uhat toteutuvat, seuraukset voivat olla kaikille vaikeita. Amerikkalaisten ja australialaisten tutkimusten mukaan jopa 16 % sairaalakäynneistä on seurausta riskeistä, joista puolet olisi ehkäistävissä. Joka sadannelle potilaalle aiheutuuu hankala sivuvaikutus, ja 0,04%:lle sen asteinen haitta, että se saattaa johtaa oikeusprosessiin. Näiden kaikkien haittojen kustannukset vuositasolla Englannissa ovat arvioiden 2-4 miljardia puntaa. Sairaala ei ole riskitön kenellekään.

Miten virheisiin suhtaudutaan? Perinteinen tapa on löytää syyllinen, joka useimmiten löytyykin hier-arkian alatasolta. Kun vika on paikallistettu, kaikki onkin hoidettu ja pahantekijä jätetään pohtimaan nolattuna tekojaan. Käsiteltäessä virheitä tällä tavalla menetetään oikeasti mahdollisuus kehittää ja oppia tapahtuneesta.

Jokainen tekee virheitä. Systemaattisella tasolla tarkasteltaessa voidaan löytää terveydenhuoltosysteemissä riskikohtia, systeemivirheitä. Näitä tulisi jatkuvasti etsiä avoimessa ilmapiirissä. Onkin sanottu, että hyvä neuvottelu on sellainen, josta jokainen lähtee niin, että tuntee saaneensa jotakin tärkeää aikaan. On tärkeää ymmärtää, miksi virhe on päässyt tapahtumaan. Virheet kannattaa dokumentoida ja ongelmien ratkaisuista tulee sopia. Virheiden syntyä voidaan pyrkiä simuloimaan. Stressiä ja ylityötä ei tule legitimoida eikä ihannoida työyhteisöjen kulttuureissa. Tauot ehkäisevät virheitä.

Kaiken laadunparantamisen ehto on laaduntarkkailu, hyvien ja toisaalta parannusta vaativien kohtien tunnistaminen. Tällöin tulee arvioida henkilökunnan tietoja, taitoja ja asenteita, mutta myös työolosuhteita. Annettu koulutus ei yksin takaa viestin perillemenoa. Koulutuksessa olevien lääkärien ja kouluttajien välinen toimiva yhteys on tärkeää kaiken informaation kulkemiseksi molempiin suuntiin. Luottamuksellinen kisällisuhde vaatii vanhemmalta lääkäriltä ja opettajalta läsnäoloa ja tavoitettavuutta.

Lue myös

Yksikköjen täytyy kommunikoida sisäisesti ja toistensa kanssa. Tämä asettaa suuret haasteet niiden johdolle. Mutta myös kaikkien työntekijöiden tulee tuntea työprosessien eri vaiheet karkeasti. Oman yksikön toiminnan arvioimista ei liiemmälti opeteta eikä siihen käytetä resursseja. Kaikkea ennaltaehkäisevää työtä on vähennetty kustannuspaineiden vuoksi, koska tästä työstä ei tule suoritteita eikä välitöntä rahavirtaa. Sen sijaan tulevaisuudessa terveydenhuollon yksikön laatu voisi olla näkyvissä kuten näyteikkunassa, ei kauniina korulauseina vaan arjen normaalina käytäntönä suunniteltaessa viikoittaista työaikaa.

Lääkärikoulutuksen parasta, mutta samalla myös haavoittuvinta, on tiukka lääketieteellinen curriculum. Yksittäisen potilaan hoitaminen vaatii rinnalleen enemmän ymmärrystä terveydenhuollon systematiikan prosesseista. Siksi lääkärien johtamiskoulutus on ensisijaisen tärkeää terveydenhuollon riskien vähentämiseksi. Jotta vasen tietää mitä oikea...

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030