Muut Pohjoismaat ovat kyenneet ratkaisemaan perusterveydenhuollon lääkäripulan ja hoitoon pääsyn ongelmat. Lääkäriliiton johtaja Heikki Pärnänen tutustui Pohjoismaiden perusterveydenhuoltoon yhdessä STM:n, THL:n ja KELA:n sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon edustajien kanssa tammikuun lopussa.

- Lääkäriliitto on huutanut 90-luvulta asti, että jotain pitäisi tehdä, mutta Suomessa emme ole saaneet aikaan mitään konkreettista. Naapurimme ovat siihen pystyneet, Heikki Pärnänen sanoo.

Ruotsin ratkaisu lääkäripulaan ja hoitoon pääsyn ongelmiin on ollut palvelutuotannon monipuolistaminen. Vuodesta 2010 kaikki julkiset ja yksityiset palveluntuottajat, jotka täyttävät maakäräjien asettamat kriteerit, ovat olleet samalla viivalla tuottamassa julkisesti rahoitettuja terveydenhuollon palveluita. Potilaat valitsevat itselleen parhaan vaihtoehdon, ja raha seuraa potilaan mukana.

Norjassa perusterveydenhuoltoa uudistettiin jo 2000-luvun alussa. Tällöin lääkäreistä valtaosa siirtyi omasta tahdostaan ammatinharjoittajiksi. Kunnilla on velvollisuus järjestää perusterveydenhuollon lääkäripalvelut sopimuksin yksityisten ammatinharjoittajien kanssa. Kunnat ostavat lääkäreiltä ennalta ehkäisevää työtä noin 10 % lääkärien työajasta. Myös Tanskassa ja Ruotsissa perusterveydenhuollon lääkärillä on suppeampi työnkuva kuin Suomessa.

Tanskassa terveydenhuoltoa uudistettiin osana viisi vuotta sitten toteutettua kuntauudistusta, jossa aluehallintoon jäi viisi aluetta vastaamaan mm. terveydenhuollon järjestämisestä. Tanskassa yleislääkärit ovat perinteisesti toimineet ammatinharjoittajina. Kunnat vastaavat muun muassa ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta.

Pärnäsen mukaan tutustumismatka osoitti, että myös potilaan valinnanvapaus on naapurimaissa Suomea pidemmällä. Norjassa ja Tanskassa potilas voi valita itse lääkärinsä. Ruotsissa potilas valitsee haluamansa julkisen tai yksityisen terveysaseman maakunnan sisällä. Terveysaseman vaihto on huomattavasti joustavampaa kuin Suomessa.

Suomessa ratkaistava lääkäriin pääsy

Pärnäsen mukaan perusterveydenhuollon suurin ongelma Suomessa on lääkärin vastaanotolle pääsy.

- Meidän pitäisi nyt ratkaista tämä isoin ongelma. Mitään pikavoittoja ei ole, mutta huolella valmisteltuna meidän on mahdollisuus siinä onnistua. Kun keskeisin ongelma on ratkaistu, on aika miettiä, miten järjestelmää voisi edelleen kehittää.

Pärnäsen mukaan mikään muissa Pohjoismaissa kehitetty malli ei ole täydellinen.

- Eikä meidän pidäkään kopioida suoraan toisten mallia vaan kehittää omaamme paremmaksi.

Ison ongelman ratkettua tilalle voi syntyä pienempiä. Pärnäsen mukaan niitä ei pidä pelätä.

- Tanskassa ja Norjassa perusterveydenhuollon lääkärivastaanoton ja muiden tehtävien, kuten ennalta ehkäisevän työn ja sosiaalitoimen, välille on syntynyt integraatio-ongelmia. Meilläkin voi tulla lisäongelmia, mutta meidän täytyy hakea ratkaisu isoimpaan ongelmaan ilman, että menetämme sitä, mitä ison ongelman ratkaisussa saavutettiin. Jos emme tee mitään, tilanne on kaikista huonoin.

Lääkäriliitossa ratkaisua lääkärille pääsyn helpottamiseksi haetaan palvelutuotannon monipuolistamista pohtivissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työryhmissä. Pohjalla ovat maan hallituksen sote-linjaukset. Liiton työryhmien väliraporttia odotetaan loppukeväästä.

- Tavoitteena on saada aikaan konkreettisia ehdotuksia, joita viestitään päättäjien suuntaan niin voimakkaasti kuin meitä vain halutaan kuulla.

Pohjoismaiden kiertueella kerättyä tietoa pureksii nyt jokainen matkalla ollut omassa organisaatiossaan. Tapaamisten annista kootaan yhteenveto, jonka tietojen hyödyntämistä pohditaan Lääkäriliiton ja matkakumppaneina olleiden sidosryhmien kanssa maaliskuussa.

Heikki Pärnäsen mukaan myös potilaan valinnanvapaus on Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa Suomea pidemmällä.

Britanniassa kokeillussa mallissa työntekijät omistavat yrityksen

Britanniassa työntekijöiden omistavat terveyspalvelualan yritykset ovat yleistyneet viime vuosina.

Yritykset tuottavat esimerkiksi neuvolapalveluita, kuntoutusta ja perustason mielenterveyspalveluita. Osa yritysten liikevoitosta käytetään palveluiden kehittämiseen tai alueen ja sen asukkaiden hyväksi.

- Englannin malli vaikuttaa hyvältä idealta ja olisi hyödyllistä kokeilla samaa mallia myös Suomessa. Esimerkiksi yksittäisen terveysaseman toiminta voitaisiin järjestää siten, että kaikki työntekijät tai lääkärit omistaisivat sitä pyörittävän osuuskunnan tai osakeyhtiön, Englannissa toimiviin yrityksiin tutustumassa käynyt Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski sanoo.

- Suomessa kunnilla on iso huoli, miten saada työvoimaa rekrytoiduksi ja tämä voisi olla yksi malli, joka houkuttelisi lääkäreitä. Tuotantomalli voisi nykyistä paremmin sitouttaa työntekijöitä ja parantaa tuottavuutta.

Työntekijöiden omistamien yritysten yleistymisen taustalla on Britannian hallituksen halu erottaa terveyspalveluiden tuotanto niiden järjestämisestä, muttei ulkoistaa terveyspalveluiden järjestämistä pelkästään puhtaasti yksityisille yrityksille. Yleislääkäripalvelut järjestetään edelleen yksityisesti.

Maassa oli vuosina 2008-2011 erillinen ohjelma, joka mahdollisti julkisen terveydenhuollon työntekijöille terveyspalveluita tuottavien yritysten perustamisen. Britanniassa terveydenhuollon järjestämisvastuu on valtiolla.

Vuorenkoski ei näe suoria lainsäädännöllisiä esteitä vastaaville yrityksille Suomessa.

- Suurin ongelma voi olla hankintalaki, sillä kunta ei voi Suomessa suoraan hankkia palveluita työntekijöiden omistamalta yritykseltä. Britanniassa julkinen sektori voi suosia työntekijöiden omistamia yrityksiä.