Lääkäriliitto on julkaissut suomennoksen Ruotsi-Suomen ensimmäisestä lääkärikirjasta Een Nyttigh Läkere Book vuodelta 1578. Vaativan käännöstyön on tehnyt lääkintöneuvos Sakari Härö eläkepäivien harrastuksenaan. Alkuperäisteoksen kirjoittaja oli Ruotsin ensimmäinen lääketieteen tohtori Benedictus Olai (alkuaan Bengt Olsson).

K

ustaa Vaasa

(1496-1560) oli ensimmäinen Ruotsin kuninkaista, joka ymmärsi maan tarvitsevan lääkäreitä ja lähetti muutamia miehiä Keski-Eurooppaan lääkärinoppiin. Vuonna 1524 Örebrossa syntynyt

Bengt Olsson

oli yksi niistä onnekkaista, jotka apurahan turvin pääsivät opiskelemaan lääketiedettä. Hän suoritti maisterin tutkinnon Wittenbergissä vuonna 1549. Jatko-opinnot Rostockin, Leipzigin ja ilmeisesti myös useassa Italian yliopistossa kestivät pitkään, ehkä varojen puutteen takia.

Kotimaahan palattuaan tohtori Benedictus Olai ryhtyi harjoittamaan ammattiaan Tukholmassa vuonna 1561. Pian hänestä tuli kuningas

Eerik XIV:n

(1533-1577) perhelääkäri, joka kuului isäntänsä seurueeseen myös matkoilla ja lopulta vankilassakin.

Kun

Juhana Herttua

(1537-1592) kaappasi vallan vuonna 1568, epäiltiin lääkäriäkin sekaantumisesta politiikkaan, koska hän puolusti kuningasta viitaten mielen sairauksiin. Seuraavat kolme vuotta Olai oli vankina Turun linnassa. Hän pääsi kuitenkin Juhana III:n suosioon ja sai vuonna 1571 nimityksen Upsalan yliopiston kollegion jäseneksi ja vuonna 1574 hoviväen lääkäriksi. Benedictus Olai kuoli vuonna 1582.

Een Nyttigh Läkere Book

Historian lehdille Benedictus Olai on päässyt kahdesta syystä: hän oli maansa ensimmäinen väitellyt tohtori ja ensimmäisen painetun lääkärikirjan kirjoittaja. Een Nyttigh Läkere Book -teoksessa hän pyrki kuvaamaan sairauksien hoitoa yksinkertaisesti ja kansan omia ilmaisuja käyttäen. Hoito-ohjeet ja reseptit hän poimi lähdettä mainitsematta useista latinan-, saksan- ja tanskalaisista lääkärikirjoista.

Ajan lääkärikirjojen tapaan teos alkaa pään sairauksista ja etenee kohti kehon alempia osia. Tautien syyt ja oireet kuvataan varsin suppeasti. Sairauksien katsotaan usein johtuvan huonoista elintavoista, väärästä ruokavaliosta tai rasituksesta. Verenkiertoa ei Olain aikaan tunnettu. Humoraaliopin ja galeenisen fysiologian avulla pyrittiin ymmärtämään, mitä sairaassa elimistössä on tapahtunut ja mihin hoito olisi kohdistettava.

Teos jakautuu 125 lukuun. Laajin niistä käsittelee ruttoa, joka juuri kirjoittamisen aikoihin levisi Ruotsiin. Olai esitti taudin syyksi planeettojen häiriöiden saastuttavan vaikutuksen maan sääoloihin.

Oikeastaan ainoa diagnostinen apukeino oli virtsan tutkiminen. Sen väri, sameus ja kerrostumat antoivat viitteitä siitä, miten vakavasta ongelmasta on kyse. Lähes kaikissa sairauksissa oli yksi ensimmäisistä toimista "purgeeraus" eli suoliston puhdistaminen sopivia ulostavia aineita ja peräruiskeita käyttäen. Lisäksi hoidoiksi suositeltiin yleensä lepoa, ruokavaliota, hajusteita, mausteita sekä lukuisista rohdoista valmistettuja lääkeseoksia.

Kauppatavaroina kulkevilla maustekasveilla oli tärkeä asema lääkkeiden aineksina. Tavallinen kansa joutui tyytymään luonnosta löytyviin kasveihin. Kirjassa onkin erityisiä ohjeita vähävaraisille sopivista lääkkeistä.

Kulttuurihistoriallinen hanke

Kirjan suomentanut lääkintöneuvos

Sakari Härö

toteaa esipuheessaan, että tohtori Benedictus vaikuttaa harkitsevalta, varovaiselta ja asioista perillä olevalta lääkäriltä. Ajan teorioissa oli puutteensa, mutta lääkäri, jolla oli annos talonpoikaisjärkeä, saattoi auttaa vaikeitakin sairauksia potevia selviämään ongelmistaan.

Härö on tehnyt valtavan työn käydessään läpi vanhalla ruotsinkielellä, koukeroisin fraktuura-kirjasimin ja vaikeasti tulkittavin ilmauksin kirjoitetun 400-sivuisen teoksen. Eri rohdoksia on mainittu lähes 700. Kasvien ja lääkeaineiden nimiä on alkuperäisteoksessa useilla kielillä ja erilaisin kirjoitustavoin. Lukemisen helpottamiseksi Sakari Härö on laatinut kirjan loppuun selitysosan tekstissä esiintyvistä nimistä ja käsitteistä. Sitä täydentää kasvitieteen professori

Yrjö Vasarin

laatima kasvitieteellisten nimien luettelo.

Käännöksen tarkistamiseen on osallistunut monia asiantuntijoita, mm. Finska Läkaresällskapetin kirjastokomitean jäsenet. Kirjan julkaiseminen kuuluu osana Lääkäriliiton kulttuurihistorialliseen toimintaan, jonka tavoitteena on entisajan lääketieteen tekeminen tutuksi tämän päivän lääkäreille.

Lääkäriliitto myy kirjaa omakustannushintaan 12 euroa (sis. postikulut). tilaukset@fimnet.fi tai (09) 3930 730.