Epstein-Barrin viruksesta viime huhtikuussa väitellyt lääkäri Sanna Aalto, 31, asuu Kaustisella, kasvattaa ratsuhevosia ja työskentelee terveyskeskuksessa.

Asuako Helsingissä vai Kaustisella? Sitä kysymystä kaustislainen lääkäri

Sanna Aalto

kenties joutuu vielä puntaroimaan.

Hän työskentelee Kaustisen, Vetelin ja Halsuan kuntayhtymään kuuluvassa Tunkkarin terveyskeskuksessa. Viime huhtikuussa professori

Klaus Hedmanin

tutkimusryhmästä valmistunut väitöstyö on kuitenkin merkinnyt VR:n kiskopalveluiden tiivistä käyttämistä: Keski-Pohjanmaan ja pääkaupungin välinen rata on hyvinkin tuttu.

Sanna Aalto muutti kuutisen vuotta sitten Kaustiselle, heti lääkäriksi valmistumisensa jälkeen. Hänen uraratkaisunsa osoittaa, että lääkärin ei aina välttämättä tarvitse asua yliopistopaikkakunnalla "saadakseen jotakin aikaan". Toisaalta hän arvioi, että kokopäivätoimiselle tutkijanuralle siirtyminen todennäköisesti merkitsisi muuttamista Kaustiselta.

Siinä tapauksessa hän joutuisi luopumaan kolmesta hevosestaan sekä osin itse rakentamastaan ja kymmenen hehtaaria käsittävästä hevostilastaan Kaustisella. Valintatilanne olisi vaikea.

- Olen vakavasti miettinyt tutkijanuraa, mutta se tarkoittaisi sitä, että joutuisin myymään hevoseni.

Sanna Aallon kollegat ja kurssikaverit Helsingissä ovat jo nyt hyväntahtoisesti ihmetelleet ystävänsä valintaa.

- Jotkut tykkäsivät, että mie olen ihan hullu, kun lähin sinne. No, eivät he ehkä ihan näin suoraan tuota asiaa sanoneet.

Mie? Hetkinen, Aaltohan asuu Kaustisella, eikö mie-sanaa käytetä lähinnä itäisissä murteissa?

Kyllä, Aalto vahvistaa, hän on kotoisin Etelä-Karjalan Ruokolahdelta. Hän muutti Kaustiselle kuutisen vuotta sitten, kun perinnön kautta avautui mahdollisuus äidinpuoleisen suvun vanhan kotitilan lunastamiseen.

No, miten sellaisille ihmettelijöille kuvaillaan omaa valintaa?

- Yritin perustella heille, että tämä on ollut elinikäinen haave, Aalto sanoo.

- Jos olisin nyt jäänyt tutkijaksi, olisi myöhemmin ollut isompi kynnys lähteä harjoittamaan lääkärin ammattia.

Kiinnostus viruksiin syttyi Kanadassa

Kliinisen työn todellisuuteen Aallolla on nykyisin kosketuspintaa. Pienen paikkakunnan terveyskeskuksessa työtehtävät lienevät myös moninaisempia kuin suuren kaupungin perusterveydenhuollossa.

- Työ terveyskeskuksessa on äärettömän vaihtelevaa ja se siitä tekeekin niin kiinnostavan. Teen myös aika paljon viikonloppupäivystyksiä ja silloin voi eteen tulla ihan mitä vain.

Aalto näkee pienellä paikkakunnalla työskentelemisessä monia etuja.

- Kaustisella potilaskunta ei ole niin jakautunut kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa varakkaat menevät yksityisille asemille. Me myös hoidamme suhteellisesti ottaen enemmän vaativia tapauksia. Vaikkapa kipsaukset teemme kaikki itse, kun isoissa kaupungeissa kipsattavat potilaat menevät sairaalan päivystykseen.

Aalto on soveltanut väitöskirjatyössään karttuneita tietoja ja taitoja kliinisessä työssään vuodeosastolla. Hän tutki väitöksessään Epstein-Barrin viruksen aiheuttamaa lymfoproliferatiivista oireyhtymää elinsiirtopotilailla.

Noin 95 prosenttia väestöstä kantaa sinänsä melko vaaratonta Epstein-Barrin virusta. Elinsiirtopotilailla virus voi kuitenkin aiheuttaa tappavan taudin. Kun elimistön oma puolustusjärjestelmä on lamattu, virus voi laukaista valkosolujen kontrolloimattoman lisääntymisen.

Epstein-Barrin viruksesta kärsivien elinsiirtopotilaiden hoidon ongelmana on ollut muun muassa kunnollisen diagnostiikan puute. Professori Klaus Hedmanin ohjauksessa Aalto pystytti menetelmät, joilla kudosnäytteistä voidaan osoittaa viruksen RNA:ta ja seeruminäytteistä voidaan mitata viruksen DNA:n määrä.

Virusten maailma alkoi toden teolla kiinnostaa Aaltoa vuonna 1996, kun hän toisena opiskeluvuotenaan vieraili kuukauden vaihto-opiskelijana Saskatchewanin yliopistollisen sairaalan infektiotautien klinikassa.

Reseptiä pyydetään kaupan kassajonosta

Aallon puheista saa käsityksen, että terveyskeskuslääkärin työ ja asuminen pienellä paikkakunnalla on joinakin hetkinä samantapaista kuin televisiosarjoissa: Kaustisellakin joku vastaanotolta tuttu voi pyytää kirjoittamaan reseptin esimerkiksi kaupan kassajonossa.

Tällainen miljöö ei taida liiemmin kiinnostaa monia Aallon kurssitovereita lääketieteellisestä?

- Se on totta, että moni lähtee mieluummin vähän isommalle paikkakunnalle.

Onko eteläkarjalaisen ja keskipohjalaisen mentaliteetin yhteensovittamisessa ollut kitkoja? Onko heimoeroja nähtävissä?

Sanna Aalto naurahtaa kysymykset kuullessaan.

- Kyllähän niitä temperamenttieroja on olemassa, mutta olen viihtynyt oikein hyvin Kaustisella. En itsekään ole ihan tyypillinen karjalainen, vaan aika hiljainen.

Keskipohjalaiset ovat Aallon mukaan iloisia, mutta myös aika suorapuheisia.

- Kun mie oon Karjalasta, olen tottunut sanomaan kaikki asiat mutkan kautta.

- Oon mie Kaustiselle juurtunut, mutta kyl mie kuitenkin karjalainen oon. Saimaata on vielä ikävä, Aalto pohtii.