Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalit ovat parhaillaan käynnissä. Äänestysliput on palautettava liiton toimistoon viimeistään 10. marraskuuta, joten vielä on hyvin aikaa äänestää.

Kysyimme liiton kolmen päälausunnonantajajärjestön puheenjohtajalta, mitkä ovat järjestöjen tärkeimmät vaalitavoitteet, mitkä ovat Lääkäriliiton tärkeimmät tehtävät ja tulevaisuuden haasteet, miten liiton toimintaa tulisi parantaa ja mitkä asiat ovat maamme lääkärikunnalla hyvin ja mitkä huonosti. Kysymyksiin vastasivat Suomen Erikoislääkäriyhdistyksen Kari Pylkkänen, Nuorten Lääkärien Yhdistyksen Anne-Mari Kantanen sekä Kunnallislääkärien Jari Mäkelä.

MITKÄ OVAT JÄRJESTÖSI TÄRKEIMMÄT VAALITAVOITTEET?

Kari Pylkkänen (SELY):

- Suomen Erikoislääkäriyhdistys SELY edustaa Lääkäriliitossa erikoislääkärikuntaa ja korostaa erikoislääkäreille tärkeitä kysymyksiä. SELY keskittyy tavoiteohjelmassaan vuosille 2004-2006 viiteen pääteemaan, jotka ovat erikoislääkäreille keskeisiä tavoitteita. Ne ovat erikoissairaanhoidon toimintaedellytysten parantaminen, erikoislääkärien työolosuhteiden korjaaminen, erikoislääkärin uran ja ansiotason oikeudenmukainen kehitys, päivystysjärjestelmän kehittäminen sekä yksityis- ja erikoislääkärien yleisten toimintaedellytysten turvaaminen.

- Erikoissairaanhoito, erikoislääkärin tehtävät ja yksityislääkäritoiminta ovat olleet jatkuvan muutoksen ja myös aitojen uhkakuvien kohteina viime vuosina, ja nämä kysymykset tulevat edellyttämään Lääkäriliiton aktiivista panostusta myös jatkossa.

Anne-Mari Kantanen (NLY):

- NLY:n kolme slogania ovat: Ammattilaiselle työrauha!, Oikeus yksilölliseen hoitoon!, Aikaa opettaa - aikaa oppia! Kukaan muu ei ole kiinnostunut lääkärin edunvalvonnasta kuin lääkäri itse. Lääkärin oikeus hallita omaa työtään on palautettava ja lääkärin on saatava työskennellä rauhassa. Lääkärin palkkakehitys tulee olla motivoiva ja kliininen erityisosaaminen on palkittava. Täydennyskoulutus on turvattava ja valtion rahoitukseen on saatava korvamerkintä koskien lääkäreitä. Johtajakoulutus on saatava lääkärillekin tutuksi ja työajalla. Lääkärille on turvattava työnohjaus ja työterveyshuoltopalvelut riittävän kaukana omasta yksiköstä. Lisäksi perehdytys on saatava pakolliseksi.

- Terveyskeskuksessa ja työterveyshuollossa on tärkeää oman työn hallinta ja työmäärän rajoittaminen esimerkiksi väestökatoilla. Palkkakehityksessä on huomioitava kaikki palkanosat. Loma-ajan palkkaus on laskettava kokonaisansioista. PTL-lääkäreillä ja erikoistuvilla lääkäreillä on oltava ohjausta ja ohjaamiseen tulee löytyä aikaa ja rahaa. Erikoisosaamisesta on palkittava. Päivystys on hoidettava tervettä järkeä käyttäen ja päivälääkäreiden painetta keventäen.

- Sairaalan erikoistuvien lääkärien ja erikoislääkärien kohdalla on päivystystyön pelisäännöistä sovittava eli kuka tekee, millä tavalla ja mihin hintaan. Työaikalain vaikutukset on huomioitava. Vapaamuotoisen päivystyksen korvaus on saatava kunnolliselle tasolle. Sairaalan peruspalkka on oltava elinkelpoisella tasolla. Päivystysrasitetta on kevennettävä yli 55-vuotiailla ja raskaana olevilla - nykyinen VES-teksti on tässä asiassa liian epämääräinen. Erikoistuvalle on saatava aikaa oppia ja erikoislääkärille aikaa kouluttaa. Erikoislääkärikoulutus on laitettava paperilta käytäntöön ja erikoistumiseen on saatava enemmän virkapohjia. Lisäksi päivystyksenjälkeinen aktiivivapaa on saatava palkalliseksi ja oikeus pitää ansaitut vapaat.

- Valtionsektorin edunvalvonta tarvitsee aikaa ja panostusta. Palkkakehitys eri viroissa on turvattava. Tutkijan sosiaali- ja eläketurva on saatava oikeudenmukaiseksi. Opettajalääkärin arvo palautettava ja nimikkeet saatava kuntoon. Opettajalääkärien täydennyskoulutus on huomioitava rahallisesti ja ajallisesti. Sivuvirkaan uhrattua aikaa ja sen kompensaatiota on tarkistettava.

- Yksityissektori on tehokas osa suomalaista terveydenhuoltoa. Kela-korvaukset on saatava ajan tasalle. Järjestelmän on taattava tasavertainen mahdollisuus yksityispalveluihin ja toimiva yksityissektori takaa valinnanvapauden potilaalle ja lääkärille. Vuokralääkärifirma tarjoaa yhden tavan tehdä lääkärin työtä, samat edut kuin muille lääkäreille on taattava.

- Lääketieteen kandidaatteja koskien on peruskoulutuksen taso pidettävä korkeana. Hallitsemattomat sisäänottojen nostot on lopetettava. Kandin tulee voida vaikuttaa omaan työtahtiinsa. Perehdytys ja koulutusedut on taattava ja palkkakehitys huomioitava.

Jari Mäkelä (KL):

- Kunnallislääkärien tavoitteena on korjata perusterveydenhuollon lääkärien työskentelyolosuhteet. Tähän liittyen on luotava väestökatto, rajattava vastaanottotyön ulkopuolisen työn määrää sekä annettava lääkärille paremmat mahdollisuudet oman työnsä hallintaan mm. vaikuttamalla listakokoon sekä muuhun työhön.

- Palkkaus on saatava vastaamaan perusterveydenhuollon lääkärien vastuuta omasta väestöstään.

- Todelliset mahdollisuudet koulutukseen on taattava.

- Lisäksi Kunnallislääkärit haluavat varmistaa perusterveydenhuollossa toimivien lääkärien äänen kuulumisen liiton sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa.

MIHIN LIITON TULEE KESKITTYÄ TOIMINNASSAAN? TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT JA TULEVAISUUDEN HAASTEET?

Kari Pylkkänen (SELY):

- Liiton lähitulevaisuuden haasteet jakautuvat terveyspoliittiseen vaikuttamiseen ja perinteisen edunvalvonnan kehittämiseen.

- Terveyspolitiikassa on hyvin tärkeää, miten kansallinen terveysprojekti lopulta toteutuu ja millaisiin seuraamuksiin hoitotakuuta koskeva mahdollinen lainsäädäntö johtaa. Yksityisen sektorin ja julkisen terveydenhuollon järkevä rinnakkaiselo toisiaan täydentävinä järjestelminä tulee voida turvata ja sen uhkakuvat tulee voittaa. Potilaan valinnanvapaus ja lääkärin ammatinharjoittamisen vapaus ovat tärkeitä toisiaan täydentäviä arvoja, jotka ovat tasapainoisen terveydenhuoltojärjestelmän kehityksen peruspilareita.

- Edunvalvonnan ja terveyspolitiikan haasteet lähenevät yhä enemmän toisiaan. Terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisrakenne ratkaisevat lääkärien työolosuhteet, ja niiden ongelmat ovat nousseet yhä ratkaisevammiksi mielekkään lääkärinä toimimisen kannalta. Erikoislääkäriyhdistys korostaa lääkärien oikeutta toimia sivutoimisina itsenäisinä ammatinharjoittajina osana suomalaista terveydenhuollonjärjestelmää ja osana lääkärien tulonhankintamallia. Sairausvakuutus turvaa meillä potilaiden valinnanvapauden minimiedellytykset, ja sitä tulee kehittää edelleen tukemaan yli alueellisten rajojen ulottuvaa vapautta valita lääkärinsä.

- Kannustava palkkaus on edelleen lapsenkengissään. Päivystysvuorojen jaksottaminen, pitkät työrupeamat ja kysymykset vuorotyöstä tulevat olemaan lähivuosina polttopisteessä.

- Kansallisen terveysprojektin tärkeimpiä poliittisia seuraamuksia tulevat olemaan hoitotakuun toteuttaminen vuoden 2005 alusta sekä terveydenhuollon voimavarojen lisääminen ja siihen liittyvät kehittämishankkeet. Nämä tulevat vaikuttamaan erikois- ja muiden lääkärien työelämän todellisuuteen hyvin merkittävästi.

Anne-Mari Kantanen (NLY):

- Suomen Lääkäriliitto on tärkeä suomalaisen lääkärin edunvalvoja. Kantaaottava koulutus- ja palkkaedunvalvonta sekä järjestövalmius tulee säilyttää. SLL:n tulee myös vaalia ja puolustaa lääkärin professiota ja tarjota laadukkaita jäsenpalveluja ja apua jäsenilleen. Lääkärin työturvallisuus on yksi tärkeä ajettava asia. Työaikakysymykset ja päivystysasiat ovat myös tärkeitä asioita. Paikallisen edunvalvontatoiminnan kehittäminen on myös yksi tulevaisuuden haasteista.

- SLL:n tehtävä on myös toimia vahvana terveyspoliittisena vaikuttajana ja toimia keskustelunavaajana eettisissä kysymyksissä. Terveyspolitiikka asettaa erityisiä haasteita nykyisessä terveydenhuollon kriisitilanteessa. Kuinka saada lääkärimäärä ja kysyntä vastaamaan toisiaan? Ja kuinka taata hoito kaikille tasa-arvoisesti ja omassa asuinpaikassa ilman, että lääkäreitä siirrellään pakkokeinoin paikasta toiseen?

- Lähitulevaisuudessa haaste on myös liiton toimihenkilöihin liittyvä, kun moni pitkäaikainen työntekijä lopettaa yhtä aikaa. Jatkossa olisi varmasti hyvä hieman porrastaa.

Jari Mäkelä (KL):

- Lääkäriliiton tulee keskittyä edunvalvontaan ja siihen liittyen erityisesti riittävän taustatiedon ja -tuen antamiseen luottamusmiehille paikallisten sopimusten osalta. On kohennettava palkkausta ja saatettava se vastaamaan paremmin työn vastuullisuutta, vaativuutta sekä pätevöitymistä.

- Liiton on vaikutettava kansallisen terveysprojektiin sekä siihen liittyvien hankkeiden toteutumiseen siten, että niistä koituisi todellista hyötyä.

-Lääkäriliiton on tuotettava terveyspoliittisia linjauksia ja myötävaikutettava niiden mukaisten päätösten toteutumiseen alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.

- On luotava edellytykset sille, ettei maamme terveydenhuolto potisi lääkäripulaa.

- Liiton tulee edesauttaa laadukkaan hoidon toteutumista maassamme.

- On turvattava lääkärien asema sekä riittävä lääkäriasiantuntijuus terveydenhuollon organisaatioiden päätännässä.

MITÄ TULISI PARANTAA TAI MUUTTAA LIITON TOIMINNASSA? VAI ONKO KAIKKI OK?

Kari Pylkkänen (SELY):

- Lääkärikunnalla on varsin monipuolinen ja tehokas liitto. Liiton hallituksen tulee johtaa liiton toimintapolitiikkaa ja painopistealueiden valintoja, ja toimiston tehtävä on toteuttaa hallituksen päätökset. Liiton keskeinen haaste keskeinen haaste on kaikkien lääkäriryhmien äänen kuuluville saaminen tasapuolisesti hallituksen kautta.

-Liiton henkilöstörakenne tulee muuttumaan parin vuoden sisällä, jolloin nopeasti ratkaisevalla tavalla uusiutuvan toimiston ja vaalien mukana uusiutuvien luottamuselinten työnjaon järjestäminen tulee vaatimaan paljon huomiota.

- Liitto on toiminut monilla alueilla tehokkaasti, ja tehokkuuden jatkuvuus tulee voida turvata myös jatkossa. On kuitenkin ilmeistä, että toimintaan on jäänyt joidenkin lääkäriryhmien ongelmien tunnistamisen osalta varjopaikkoja, jotka tulee kartoittaa ja toimintaa niiltä osin uudistaa. Myös resurssien kohdentaminen koko jäsenistön kannalta parhaalla tavalla kaipaa huolellista pohdintaa.

Anne-Mari Kantanen (NLY):

- Aina on varaa kehittyä, vaikka moni asia on jo hienosti. Esimerkiksi valtuuskunnan vaalijärjestys voisi hieman muuttaa muotoaan, sillä nyt on melko lailla hankala asettua ehdolle.

-Luottamustoimissa tietynlainen vaihtuvuus voisi olla hyväksi. Toki kokemusta tarvitaan, mutta kyynisyyden estämiseksi vaihto on ajoittain paikallaan. Edunvalvonnan toimimiseen pitää uskoa ja yrittää aina uudestaan uusin keinoin kunnes onnistutaan.

- Mielestäni kollegiaalisuus pitäisi säilyttää liiton jokapäiväisessä toiminnassa. Asenteesta, jolla edustajillemme ajoittain lempeästi selitetään asioiden oikea laita, voisi olla monta mieltä. NLY on kaikkien lääkäriryhmien asialla ja toki se, joka puolustaa aina myös pienintä ja nuorinta. Toimijamme ovat kuitenkin nuorimmillaankin ajattelevia, akateemisesti koulutettuja aikuisia ihmisiä.

- Paikallistoimintaa kannattaa aktiivisesti elvyttää ja elävöittää ja kehitellä uusia toiminnan malleja. Sitä on toki tehtykin. Liitto voi edelleen parantaa tiedotusta jäsenistölle rauhanaikana, lakkotiedotus meni kyllä elegantisti. Tietynlainen toisto toiston perään tarvitaan, että edes puolet tiedosta saavuttaa jäsenistön.

- Mielestäni viimeaikaisissa virkamiesten rekrytoinnissa on onnistuttu oikein hyvin. Myös liiton talous on ilahduttavassa kunnossa.

Jari Mäkelä (KL):

- Aktiivisia toimijoita tulisi saada rekrytoitua lisää liiton toimintaan. Lisäksi informaatiota jäsenistölle sekä luottamusmiehille tulisi edelleen lisätä.

MITKÄ ASIAT OVAT SUOMESSA LÄÄKÄRIKUNNALLA HYVIN, MITKÄ HUONOSTI?

Kari Pylkkänen (SELY):

- Kyllä lääkärien oman työn hallinnan heikkeneminen on monella tavoin avainongelma.

- Lääkärien työolot ovat kehittyneet huolestuttavaan suuntaan, ja sillä alueella tarvitaan lisäpanostuksia. Poliittisen ja toiminnallisen johdon välinen työnjako tuntuisi kaipaavan tarkistamista samalla tavoin kuin liian pirstoutunut rahoitusrakenne. Nämä tekijät ovat tärkeitä lääkärien työolosuhteiden määrittäjiä pitkällä tähtäyksellä.

- Moniarvoiseen terveydenhuoltoon kohdistuvat uhkakuvat ovat todellisia. Lääkärikunnan tulisi puolustaa moniarvoista ja riittävän valinnanvapauden turvaavaa terveydenhuoltoa liiallista monopolisoitumista ja byrokratisoitumista vastaan.

Anne-Mari Kantanen (NLY):

- Meillä on professio, joka on vertaansa vailla. Tälle työlle on peruste ja työllä on varmasti merkitystä. Sitä toki pitää vaalia. Meillä on jäljellä muista ammattikunnista poikkeava kollegiaalisuus, se jokin mikä saa olon mukavaksi täällä ja maailmalla lääkäreiden keskuudessa. Meillä on kaikille työtä ja potilasta saa hoitaa vielä hyvin Suomen maassa. Meillä on hyvä ammattiliitto, jolla on kokoonsa nähden hyvä katu-uskottavuus neuvottelupöydässä ja se on saatu aikaan hyvällä yhteistyöllä kollegojen kesken.

- Olemme vaarassa menettää kollegiaalisuutta riidellessämme keskenämme palkoista, virkaehtosopimuksista, vuokralääkäreistä jne. Lääkäreitä käsitellään usein karkeasti mediassa. Edelleenkään osaamista ei arvosteta tarpeeksi työolosuhteiden ja palkan muodossa. Koulutusasiat voisivat olla paremmalla tolalla, kun on kyse erikoistumiskoulutuksesta ja jatkokoulutuksesta. Peruskoulutus on vaarassa suurten ryhmäkokojen ja opetushenkilökunnan vajeen vuoksi.

- Terveyspolitiikka on varsin poukkoilevaa ja ministeriöissä hyvältä näyttävät ajatukset voivat olla vähemmän onnistuneita käytännössä. Tästä ovat esimerkkejä erikoislääkärikoulutus asetus, PTL-vaiheen terveyskeskusjakson pidennys ja muuntokoulutus.

Jari Mäkelä (KL):

- Lääkärikunnalla on hyvä yhtenäisyys, joka näkyy monella eri toiminnan alueella. Lääkäriliitolla on valtakunnallisesti selkeä näkyvyys ja lääkäreillä on ajan tasalla oleva edunvalvontajärjestelmä.