Vuosi 2008 on selkeästi osoittanut, että koulutukseen liittyvät kysymykset ovat keskeinen osa sekä lääkärien että potilaiden edunvalvontaa. Olemme myös saaneet todeta, että lääkärikunnan on itse huolehdittava erityisesti perus- ja täydennyskoulutuksen laadusta ja sisällöistä sekä säilytettävä keskeinen asema lääkärienkoulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Kun palauttaa mieliin vuoden 2008 tapahtumia, erityisiä haasteita koulutusasioiden saralla ovat olleet moniammatillinen johtamiskoulutus, lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry:n toiminnan käynnistäminen, yliopistolain uudistus sekä erikoislääkärikoulutuksen osittaiseen uudistamiseen kohdistuvat paineet Puolijoki-Tuulonen raportin pohjalta (Hannu Puolijoki ja Anja Tuulonen, Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen arviointi, sosiaali- ja terveysministeriö, 2007).

Moniammatillista johtamiskoulutusta on yliopistoissa suunniteltu intensiivisesti tavoitteena, että se alkaisi kaikissa yliopistoissa vuonna 2009. Tämä on saanut lääkärikunnan yksimielisen tuen. Viimeaikaisten HUS:n tapahtumien valossa on ollut helppo ymmärtää, että myös lääkäreitä edelleenkin tarvitaan johtavissa viroissa, jotta terveydenhuollon yksiköt kehittyisivät siihen suuntaan, että lääkäri voi entistä laadukkaammin hoitaa potilaitaan. Hallinnon pätevyyden lakkauttamisen jälkeen on ehtinyt valmistua tuhansia erikoislääkäreitä. Näillä lääkäreillä ei ole ollut mahdollisuuksia pätevöityä vastaavalla tavalla johtamiseen kuin aiemmilla sukupolvilla tai tulevilla erikoislääkärisukupolvilla. Lääkäriliitto onkin suunnitellut tarjoavansa moniammatillista johtamiskoulutusta erityisesti tälle väliinputoajaryhmälle.

Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry aloitti viime keväänä toimintansa. Yhdistys jatkaa arviointineuvoston toimintaa ja sen tarkoituksena on mm. edistää ja tukea lääkärien ammatillista kehittymistä. Yhdistyksellä on nyt kaksi palkattua työntekijää, ja yhdistyksen perustaneet lääkärijärjestöt (Duodecim, FLS ja SLL) ovat aktiivisesti olleet käynnistämässä yhdistyksen toimintaa.

Yliopistolainuudistukseen Lääkäriliitto on antanut oman lausuntonsa korostaen mm. tutkimuksen laaja-alaisuuden ja riippumattomuuden turvaamista, lääkäriopettajien aseman täsmentämistä huomioiden lääkärien sivuvirkasuhteet sairaaloihin ja lääkärintyöhön liittyvät erityispiirteet, sekä lääkärikoulutuksen yksiportaisen mallin säilyttämisen mahdollisuutta. Lisäksi lausunnossa kiinnitettiin huomiota perusopetuksen resurssien riittävyyteen.

Loppuvuoden aikana koulutuksen edunvalvonnan keskiöön on kivunnut johtamiskoulutuksen lisäksi muut Puolijoki-Tuulonen-raportin keskeiset ehdotukset liittyen erikoislääkärikoulutukseen. Yliopistojen dekaanit, sosiaali- ja terveysministeriö ja opetusministeriö käyvät tiiviitä neuvotteluja raportin ehdotuksista ja niiden erilaisista toteuttamisvaihtoehdoista.

Jokaisella lääkärillä on oikeus hyvään peruskoulutukseen, sekä oikeus - ja velvollisuus - ammatilliseen kehittymiseen. Perus- ja täydennyskoulutuksen tulee vastata muuttuviin työelämän tarpeisiin. Tässä esitetyt koulutuksen edunvalvontaan liittyvät kärkihankkeet tulevat myös ensi vuonna olemaan keskiössä.