Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on entistä vaikeampaa yhdistää kliininen potilastyö ja lääketieteellinen tutkimus. Jopa yliopistojen opetus- ja tutkimusviroissa toimivilla lääkäreillä on entistä vähemmän aikaa tutkimukseen. Kliinisen lääketieteen tutkimuksen uhkia ovat myös rahoitusongelma ja siitä johtuva työn jatkuvuuden epävarmuus sekä tutkijalääkärien palkkauksen huono kilpailukyky.

- Sairaaloihin tulisi perustaa yhdistelmävirkoja, jotka sisältävät sekä sairaalatyön että tieteellisen tutkimuksen. Tämä ratkaisi ainakin yhden uhan, sanoi Lääkäriliiton koulutusjohtaja

Hannu Halila

pohjoismaisten lääkäriliittojen, Nordiska Läkarrådetin kokouksessa Savonlinnassa.

Kymmenen viime vuoden aikana tutkimus- ja opetussektorilla päätoimisesti työskentelevien lääkärien osuus kaikista työikäisistä lääkäreistä on laskenut noin kymmenestä prosentista alle seitsemään prosenttiin. Lukumääräisestikin näissä tehtävissä olevien lääkärien määrä on vähentynyt. Tutkimustyötä ei nähdä enää yhtä houkuttelevana uravaihtoehtona kuin aikaisemmin. Tämä on huolestuttavaa lääketieteellisen tutkimuksen ja opetuksen kannalta.

Suomalainen lääkärikunta on perinteisesti tehnyt paljon lääketieteellistä tutkimustyötä. Lääkärikunnasta on väitellyt 23 prosenttia, mikä on poikkeuksellisen korkea osuus verrattuna muihin ammattiryhmiin. Viime vuosina viidestä lääketieteellisestä tiedekunnasta on vuosittain valmistunut keskimäärin yhteensä 250 lääketieteen väitöskirjaa.

Lääkäriliiton maaliskuun 2006 jäsenkuntaa koskevan kyselyn mukaan lääkärikunnasta peräti 36 prosenttia osallistuu eri tavoin tieteelliseen tutkimustyöhön. Sairaaloissa toimivista lääkäreistä prosenttiosuus on 46 ja terveyskeskuksissa toimivista lääkäreistä 12 prosenttia.

Lääketieteen korkean tason säilyttäminen edellyttää jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä kansainvälisiä kontakteja. Kliinisen lääketieteen tutkimus on Suomessa ollut tasokasta ja siihen on hyvät mahdollisuudet. Suomessa on kattavat henkilörekisterit, hyvät historialliset väestötiedot ja vankka geenitekniikan osaaminen. Lisäksi väestö osallistuu hyvin lääketieteelliseen tutkimukseen.

Savonlinnassa 13.-15.6.2006 pidetyn pohjoismaisten lääkäriliittojen yhteisen Nordiska Läkarrådetin kokouksen yhtenä keskeisenä teemana oli lääketieteellinen tutkimustyö ja sen yhteiset haasteet eri Pohjoismaissa. Lääketieteellisen tutkimuksen tulevaisuutta valotti kokoukselle akatemiaprofessori

Leena Palotie

, joka on myös jäsenenä EU:n viime vuonna perustamassa Euroopan tieteellisessä neuvostossa.

Oikaisu

Lääkärilehdessä 21-22 (s. 2406-2407) valtuuskunnan vaaliin liittyvässä jutussa Jan Schugkin tehtävässä oli virhe. Schugk on vaalilautakunnan puheenjohtaja.