Suomen Lääkäriliitto: Päihtyneen etävalvonta ei toimi
Lääkäriliiton mielestä on tärkeää, että laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta päivitetään vuoden 2000 perustuslain ja Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten mukaisiksi. Liitto ei hyväksy päihtyneiden etävalvontaa.
Suomen Lääkäriliitto on antanut lausuntonsa poliisin säilyttämien henkilöiden kohteluun liittyvään lakiesitykseen. Myös laki päihtyneiden käsittelystä on muuttumassa.
Eduskunnan hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa Lääkäriliitto painottaa, että poliisin säilyttämällä henkilöllä tulee olla oikeus lääketieteellisten tarpeiden mukaiseen terveyden- ja sairaudenhoitoon. Tämä voi tapahtua häntä aiemmin hoitaneiden lääkärien ohjeita noudattaen. Keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden hallussapidon voi kuitenkin arvioida poliisin järjestämä lääkäri.
Sisäministeriön asetuksen maininta siitä, että yleisestä ruokavaliosta voitaisiin poiketa "mahdollisuuksien mukaan" ei tyydytä Lääkäriliittoa.
- Vakaumuksellisten erityisdieettien lisäksi on tärkeää huomioida terveydelliset seikat, kuten ravintoallergiat, keliakia ja diabetes, varatoiminnanjohtaja
Risto Ihalainen
painottaa.Valvoja lähellä
Lääkäriliiton mielestä säilytettyjen teknisen tai etävalvonnan edellytys olisi, että säilytyspaikassa tai etävalvontakeskuksessa voi konsultoida terveydenhuollon ammattihenkilöä. Tehtävää hoitaisivat käytännössä hälytyskeskukset, jotta terveysongelmiin saataisiin ajoissa oikeanlaista apua. Etävalvonta muodostuu kuitenkin turvallisuusongelmaksi, jos valvottavat säilytystilat eivät ole aluepelastuslaitoksen tai terveydenhuollon päivystysaseman lähellä.
Myös päihtyneiden käsittelyyn liittyvässä lakiesityksessä on otettu esille mahdollisuus etävalvonnan käyttämiseen päihtyneiden seurannassa.
- Liitto ei hyväksy sitä. Kyseessä on aina vaikea, usein monen kemiallisen aineen aiheuttama myrkytystila, kuten kymmenet vuotuiset putkakuolemat ovat osoittaneet. Etävalvonta ei saa korvata ihmisten tekemää työtä, Ihalainen toteaa.
Lääkäriliiton mielestä lakiesityksen viittausta paikasta, johon rauhallinen mutta avuton päihtynyt voidaan toimittaa, tulee tarkentaa. "Muu hoitopaikka" ei liiton mielestä voi olla jo valmiiksi kuormittunut terveysaseman päivystys, paitsi jos päihtymykseen liittyy välitöntä hoitoa tarvitseva sairaus tai vamma.
- Kestää aikansa ennen kuin maassa on riittävä akuutin päihdehuollon verkosto. Siihen saakka on mahdollistettava pidätystiloissa selviäminen, Ihalainen sanoo.
Valtio kustantajaksi
Valtio vastaa säilöön otetun kustannuksista vain silloin, jos tämän kotipaikka on muualla kuin Suomessa. Yleensä hoidon kustannukset lankeavat siis säilytetyn kotikunnalle. Tämä aiheuttaa hallinnollista kuormitusta niille paikkakunnille, joilla on kihlakuntien tai Keskusrikospoliisin pidätystilat.
- Esitämme harkittavaksi, että vuosittain säilöön otetun noin 50 000 ihmisen terveydenhoitokulut suoritettaisiin valtion varoista. Näin hallintomenettely yksinkertaistuisi, Ihalainen lisää.