TAYS Sydänkeskus Oy on Suomen ensimmäinen sairaanhoitopiirin omistama osakeyhtiö. Se aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Sydänanestesiologi Markku Rantanen on sen ensimmäinen pääluottamusmies.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistamassa Sydänkeskuksessa tutkitaan ja hoidetaan potilaita, jotka tarvitsevat vaativaa kardiologista ja sydän- ja rintaelinkirurgista selvittelyä tai hoitoa. Kardiologien sekä sydän- ja rintaelinkirurgien lisäksi siellä työskentelee sydänanestesiologeja ja erikoistuneita hoitajia. Sydänkeskuksella on myös laajaa tutkimus- ja koulutustoimintaa. Henkilökuntaa on yhteensä noin 300, joista 50 on lääkäriä.

Jo vuonna 2004 Sydänkeskus muuttui TAYS:n sisällä omaksi yksiköksi ja sen henkilökunta erottautui muusta sairaalasta. Vuonna 2007 Sydänkeskus muuttui liikelaitokseksi, jolloin se erottautui kokonaan TAYS:n alaisuudesta. Oman itsenäisyytensä lisäämiseksi ja osin EU:n mukanaan tuomien kilpailusäännösten vuoksi Sydänkeskus vaihtui liikelaitoksesta osakeyhtiöksi 1.1.2010.

- Osakeyhtiömalli takaa nopean toiminnan, helpottaa päätöksentekoa ja mahdollistaa hyvän kilpailutilanteen. Myös hallintomalli on kevyt. Yritämme myös kehittää toimintaa koko ajan, toteaa Markku Rantanen.

Toiveena terveys-matkailua idästä

Sydänkeskuksen potilaat tulevat pääasiassa Tampereen seudulta, mutta myös kauempaa, jopa Ukrainasta asti.

- Tarkoituksena on saada potilaita jatkossakin ulkomailta. Venäjältä ja Ukrainasta käydään paljon sydänleikkauksissa Keski-Euroopassa, muun muassa Saksassa ja Sveitsissä. On järjetöntä lentää Suomen yli Keski-Eurooppaan, kun yhtä laadukkaat mutta jopa edullisemmat hoidot, voi saada Suomesta. Olisi hyvä, jos osa tästä terveysmatkailusta saataisiin pysähtymään Suomeen. Tämän tyyppisille markkinoille olemme tähtäämässä. Sydänkeskuksen suunnitelmissa on palkata oma markkinointipäällikkö ja sillä on myös yhteistyökumppaneita Venäjällä markkinoimassa toimintaa.

Osakeyhtiömuotoisen Sydänkeskuksen toiminta on käynnistynyt ilman vastoinkäymisiä tai ongelmia.

- Toki kaikki tietävät kuntien ja terveydenhuollon tiukan taloustilanteen. Se ei voi olla näkymättä meilläkään, mutta se näkyy onneksi hyvin vähän, ja toiminta on onnistuttu sopeuttamaan siihen. Henkilöstöstä on pystytty pitämään huolta eikä ketään ole tarvinnut irtisanoa tai lomauttaa vaikka monissa muissa paikoissa on yt-neuvottelut käynnissä, Rantanen iloitsee.

Eläkkeelle jääneiden tai työpaikkaa vaihtaneiden tilalle ei Sydänkeskuskaan ole aina kuitenkaan pystynyt palkkaamaan uutta työntekijää.

Oman näköisensä luottamusmies

Markku Rantanen on Sydänkeskuksen uunituore, vasta huhtikuun alusta lähtien toiminut pääluottamusmies. Aikaisempaa luottamusmieskokemusta hänellä ei ole, mutta järjestökokemusta hänelle on kertynyt Nuorten Lääkäreiden Yhdistyksestä ja Lääkäriliiton TAYS:n paikallisosastosta.

- Kun toimimme TAYS:n alaisuudessa, meillä ei ollut omaa luottamusmiestä. Uudessa tilanteessa luottamusmiestä tarvitaan ehdottomasti.

Rantasella on luottamusmiessopimus, jonka mukaan hän voi käyttää luottamusmiestehtäviin puolitoistapäivää kolmessa viikossa. Ainakin näin alkuvaiheessa hän aikoo käydä erilaisissa koulutuksissa, joihin kuluu aikaa.

- Koulutukset ovat hyödyllistä ajankäyttöä, sillä niiden avulla saan näkemystä tähän tehtävään ja opin uusia asioita.

Rantanen muistuttaa, että luottamusmiestoiminta on paljon muutakin kuin sopimusten tekoa ja tulkitsemista. Työpaikan mahdollisiin kipukohtiin täytyy uskaltaa puuttua.

- Jos henkilökunnalla on ongelmia, voin olla työntekijän tukena ja voimme yrittää yhdessä ratkoa niitä. Työilmapiiri on toistaiseksi ollut pääosin hyvä. Meillä on erittäin toimiva vuorovaikutus sekä hyvät ja joustavat keskusteluvälit työnantajan kanssa.

Luottamusmies voi kehittää oman tapansa toimia luottamusmiehenä. Rantanen on suunnitellut pitävänsä muun muassa yhteisneuvottelut kaikkien lääkäreiden kanssa ainakin kerran vuodessa.

- Uskon, että pystyn kuuntelemaan kaikkia työntekijäryhmiä tasapuolisesti. Vaikka olenkin anestesialääkäri, en ole vain heidän luottamusmiehensä, vaan kaikkien lääkäreiden luottamusmies.

Kannustimia palkan lisäksi

Sydänkeskuksen työehtosopimus noudattelee Lääkärisopimusta ja KV-TES:iä, mutta siellä sovelletaan myös terveyspalvelualojen työehtosopimusta. Lääkärisopimus näkyy palkoissa ja korotuksissa. Vuosiloma ja sairausajanpalkkaus sen sijaan määräytyvät terveyspalvelualojen sopimuksen mukaisesti.

- Meidän palkka- ja muut edut ovat säilyneet ennallaan siirtyessämme uuteen sopimusjärjestelmään. Osakeyhtiö voi helpommin antaa paikallisia kannustimia, kun esimerkiksi saavutamme hyvän tuloksen. Kannustimet voivat olla rahaa, mutta myös muita etuja. Tällä hetkellä työnantaja tukee tyky-toimintaa tarjoamalla työntekijöille ilmaista kuntonyrkkeilyä ja salibandya. Myös ilmainen työpaikkapysäköinti voisi mielestäni olla hyvä kannustin.

Rantanen painottaa, että mahdolliset muutokseen liittyvät epäilykset ja pelot ovat osoittautuneet turhiksi.

- Pelkäsin esimerkiksi, että loma- ja eläke-edut saattaisivat muuttua huonompaan suuntaan. Itse asiassa uusi sopimus olisi vähän heikentänytkin vuosilomaetuja, mutta niistä päätettiin sopia paikallisesti. Vanhoilla työntekijöillä säilyivät kaikki lomat.

Rantanen toteaa hyvän keskusteluyhteyden johdon kanssa olevan kaiken a ja o.

- Jos on ilmennyt ongelmia, on pystytty tekemään nopeitakin korjausliikkeitä, jotka eivät olisi vanhassa mallissa onnistuneet.

Rantanen uskoo ja toivoo, että Sydänkeskus menestyy myös osakeyhtiönä.

- Tässä on enemmän mahdollisuuksia kuin vanhassa mallissa. Voimme vaikkapa kehittää uusia palkkausmalleja ja markkinoida toimintaamme yksityispotilaille. Olemme olleet aikaisemminkin toimiva, tulosta tekevä ja elinvoimainen yksikkö. En usko, että se muuttuu osakeyhtiö-muodon vuoksi. Olemme tehokkaita eikä meille ole jonoja. Helmikuussa käynnistettiin kardiologien aloittamana yksityisvastaanottotoiminta iltaisin, ja sille on ollut kysyntää.

Kardiologinen toiminta on Rantasen mukaan ylipäänsä tehostunut Suomessa. Sepelvaltimotautien hoito on siirtynyt enemmän kardiologeille eikä ohitusleikkauksia tehdä niin paljon kuin aikaisemmin. Tämä ja muut toiminnan muutokset ovat aiheuttaneet leikkaustoiminnassa jopa ylikapasiteettia.

- Tämä ei ole kuitenkaan yksin Sydänkeskuksen tai edes Suomen ongelma, vaan vähintäänkin pohjoismainen suuntaus.