Tarpeeton visiitti virkariitalautakuntaan
Valtakunnansovittelija Saloniuksen ehdotuksesta ulkopuolisen sovittelulautakunnan käyttämisestä lääkärilakon lopettamiseksi noussut kohu peitti mediassa lähes kokonaan alleen KT:n kokoon vaatiman virkariitalautakunnan kokouksen, jossa käsiteltiin lääkärilakon rajojen yhteiskuntavaarallisuutta. Virkariitalautakunnan yksimielinen kokous pidettiin 18.7. Paria pientä liiton jo muutoinkin hyväksymää tekstitarkennusta lukuun ottamatta lakkorajojen muutoksiin ei katsottu olevan aihetta.
Ensimmäisen kerran lääkärilakon yhteiskuntavaarallisuutta käsiteltiin jo ennen lakon käynnistymistä 13.2.2001 pidetyssä virkariitalautakunnan kokouksessa. Lääkäriliitto katsoi, että virkariitalautakunnan päätökseen ja liiton lakkovaroitukseen kirjattujen potilasturvallisuuden takaavien periaatteiden välillä ei ole ristiriitoja.
Poiketen kuitenkin virkariitalautakunnan päätöksestä Lääkäriliitto katsoi, että potilasturvallisuuden riittävä ylläpito ei edellytä kaikkien terveyskeskusten osallistumista ensiapu- ja päivystystoimintaan ja että aikuisten sydäntutkimuksissa, sydänkirurgiassa ja siihen liittyvässä kardiologiassa, neurokirurgiassa, palovammojen jälkihoidossa, äitiyspoliklinikoiden ja neuvoloiden toiminnoissa on huomattava määrä ennalta suunniteltua toimintaa, josta syystä niitä ei kokonaan ole tarpeellista sulkea lakon ulkopuolelle; välitön tutkimus- ja hoitotarve tietenkin varmistetaan yleisperiaatteen mukaisesti.
Lakkorajoista ja suojelutyön käytöstä on koko lakon ajan esiintynyt pieniä näkemyseroja, mutta ne on sovittu paikallisesti. Tästä näkökulmasta olikin yllttävää, että kesän kuluessa KT ryhtyi kirjelmöimään lakkorajoista. KT moitti Lääkäriliittoa yleisestä virkariitalautakunnan päätöksestä piittaamattomuudesta ja höysti näkemyksiään vaatimuksilla saada yksipuolisesti päättää, onko kyseessä välitön ja kiireellinen tutkimus ja hoito, saada töihin ainakin 50 % jokaisen terveyskeskuksen ja sairaaloiden erikoisalojen lääkäreistä ja rajata kokonaan lakon ulkopuolelle em. Lääkäriliiton osittain lakon ulkopuolle rajaamat toiminnat.
KT:n elämöinnin johdosta pidettiin sen ja Lääkäriliiton edustajien kokous 4.7. jossa sovittiin, että Lääkäriliitto vastaa KT:n kritiikkiin kirjallisesti parin päivän sisällä. Vastauksessaan Lääkäriliitto painotti, että terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu on yksiseliiteisesti kunnilla. Tästäkin syystä huomio olisi tuolloin 17 viikkoa kestäneeen lakon osalta keskitettävä sen lopettamiseen tähtääviin neuvotteluihin eikä lakon rajoista jahnaamiseen. Muilta osin liitto asiallisesti ottaen kiisti KT:n väitteet koskien niin lasten kuin sydänpotilaidenkin tutkimusten ja hoidon vaarantumista liian niukan suojelutyövoiman antamisen vuoksi.
Lääkäriliiton vastaus ei kaiketi tyydyttänyt KT:tä, jonka puheenjohtaja Pekka Palolan allekirjoittamassa kirjeessä valtakunnansovittelijalle 9.7. edellytettiin, että asiaa käsiteltäisiin samaisen Pekka Palolan johdolla toimivassa virkariitalautakunnassa. Kyseinen kokous pidettiinkin 18.7. Lautakunta edellytti, että sen suosituksia noudatetaan kaikilta osin. Helmikuista päätöstä tarkennettiin rajaamalla lakon ulkopuolelle sydäntutkimus, sydänkirurgia ja ja siihen liittyvä kardiologia ja vastasyntyneiden lasten neuvolatoiminta täsmennettin koskemaan alle 6 kuukauden ikäisiä.
Lääkäriliiton lakkopäällikön Heikki Pärnäsen mukaan KT:n masinoimaa visiittiä virkariitalautakuntaan on pidettävänä lähinnä propagandatoimenpiteenä. Sillä pyrittiin ilmeisesti lisäämään yleisön pelkoja kyseenalaistamalla lääkärien takaama lakon potilasturvallisuus ja kasaamaan paineita Lääkäriliitolle lakon lopettamiseksi.
Virkariitalautakunnan tuorein päätös ei anna Pärnäsen mukaan aihetta tehdä muutoksia alkuperäisiin, lakkovaroituksessa kirjattuihin lakkorajauksiin, jotka on hienosäädetty paikallisratkaisun jo tähänkin asti.
- Enempi peuhaaminen lakkorajoilla saisi jo päättyä. KT:n soisi keskittyvän enemmän itse lakon lopettamiseen tähtäävään työhön, toteaa Pärnäsen tämän episodin loppukaneetiksi.
