TELA:n haastattelututkimus: Kansalaiset uskovat yhä enemmän eläke-etuisuuksiensa säilymiseen
Kansalaisten optimismi omien eläke-etuuksiensa säilymisestä ennallaan on lisääntynyt. Eläke-etuuksien huonontumiseen uskoo nyt selvästi pienempi osa (41%) verrattuna edelliseen mittaukseen (58%), osoittaa Suomen Gallup Oy:n Työeläkevakuuttajat TELA:n toimeksiannosta tekemä järjestyksessään kuudes haastattelututkimus.
Tutkimuksessa haastateltiin 994 suomalaista viime vuoden marras-joulukuun vaihteessa. Tutkimuksen kysymyksenasettelussa otettiin soveltuvin osin huomioon 12.11.2001 tehty sopimus yksityisalojen työeläkkeiden kehittämisestä.
- Uskon, että kansalaiset ovat havainneet, että työmarkkinajärjestöjen viimeksi viime vuoden marraskuussa tekemä työeläkesopimus on osaltaan vastaus työelämän muutosten, ikääntymiskehityksen sekä kansantalouden haasteisiin. Toisaalta kansantalouden ja myös kotitalouksien taloudellinen asema on parantunut selvästi 1990-luvun laman tilanteesta ja silloin tehdyistä tulevien eläke-etuuksien leikkauksista, kommentoi tutkimusta Työeläkevakuuttajat TELA:n toimitusjohtaja Esa Swanljung.
Suomalaisten niukka enemmistö (52 %) uskoo, että lähimmän kymmenen vuoden aikana tehdään uudistus, jonka aikana eläkkeitä alennetaan nykyisestä tasosta. Kuitenkin suurempi enemmistö (57 %) uskoo, että rahat riittävät eläkkeiden maksamiseen, vaikka eläke-etuudet säilyvät ennallaan.
Usko eläke-etuuksien riittävyyteen tulevaisuudessa on puolestaan vahvistunut seitsemällä prosenttiyksiköllä 54 prosenttiin.
Tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista on edelleen valmiita maksamaan enemmän työeläkemaksuja säilyttääkseen eläke-etujen nykytason, jos vaihtoehtona on etujen heikentyminen ja maksujen säilyttäminen nykytasolla.
LISÄELÄKETURVAN SUOSIO KASVUSSA
Lähes 90 prosenttia kansalaisista kannattaa, että työeläkkeen suuruus määräytyy työssäoloaikaisen ansion mukaisesti. Kannatus on noussut jatkuvasti.
- Vahvan ansiosidonnaisuuden ohella on myös huomionarvoista, että kansalaiset kokevat lakisääteisen eläkejärjestelmämme nyt oikeudenmukaisemmaksi kuin edellisessä vuonna 1998 tehdyssä tutkimuksessa.
Määrä on noussut seitsemällä prosenttiyksiköllä 60 prosenttiin.
Suomalaisten selvä enemmistö (68 %) pitää oikeana, että peruseläkkeet määräytyvät lakisääteisesti. Aiempaa hieman useampi kannattaa ajatusta, jossa jokainen huolehtisi eläke-etujensa parantamisesta itse kustantamallaan eläkevakuutuksella.
- Itse maksetun lisäeläketurvan merkitys on usealle toki tärkeä, mutta lisäturva on kuitenkin vain lakisääteisen turvan täydentäjä, sanoo Swanljung. Hän toteaa myös, että uuden Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan yksilöllinen eläkevakuutus oli vuonna 1999 7,6 prosentilla koko 20-64-vuotiaasta väestöstä.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat melko kielteisesti Ruotsin eläkejärjestelmän kaltaiseen mahdollisuuteen vastata osasta eläkevakuutusmaksunsa sijoittamisesta. Kolmannes kannatti tällaista mahdollisuutta.
YLI KOLMANNES HALUAA JATKAA 63-VUOTIAANA TYÖELÄMÄSSÄ
Työeläkeuudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää nykyisestä noin 59 vuodesta kahdella kolmella vuodella.
- Kansalaiset hyväksyvät linjauksen, sillä mielipide sopivasta iästä eläkkeelle siirtymiseksi on noussut vuodella 61 vuoteen, toteaa Swanljung.
- On myös myönteistä, että selvästi yli kolmannes haluaisi jatkaa 63-vuotiaana työelämässä. Hyvin kiinnostuneita jatkamaan ovat keski-ikäiset ja kiinnostus koskee kaikkia palkansaajaryhmiä.
Marraskuun työeläkesopimusta neuvoteltaessa keskeinen neuvottelujen kohde oli ansioeläkkeen määräytymistapa. Tutkimuksessa selvä enemmistö (62 %) kannatti koko työhistoriaa laskentaperusteena, kun vajaa kolmannes (31 %) oli nykyjärjestelmän kannalla (10 viimeistä työssäolovuotta). Koulutustaustalla oli valintaan vähäinen merkitys.
Tutkimuksessa nousi esille myös työeläkejärjestelmän tavoitteiden kannalta haasteellisia kysymyksiä. Kuntoutuksen suosio työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden on alentunut, vaikka enemmistö (58 %) sen kuitenkin edelleen valitsee. Yli 50-vuotiaista kuitenkin enemmistö valitsisi suoraan työkyvyttömyyseläkkeen.
- Kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin merkitys kasvavat edelleen. Suomalaisten työpaikkojen on muututtava niin, että ne kokevat työssä jatkamisen edistämisen omakseen. TELA:n myöhemmin tänä vuonna käynnistämän koulutusohjelman painopisteenä on työpaikkatason toiminta, jossa erityisponnistelut kohdentuvat varhaisen kuntoutustarpeen toteamiseen, tähdentää Swanljung.
