Terveydenhuollon ammattihenkilöt yhteisen lain piiriin
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut luonnoksen terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaksi laiksi, jolla pyritään ajanmukaistamaan ja yhtenäistämään terveydenhuollon ammatinharjoittamista koskevaa lainsäädäntöä. Uudessa laissa terveydenhuollossa toimivat ammattiryhmät on tarkoitus luokitella kolmeen ryhmään: laillistettaviin, rekisteröitäviin sekä asetuksella ammattinimikkeeltään määriteltäviin.
Oikeus toimia laillistettuna tai rekisteröitynä ammattihenkilönä merkitsisi sitä, että muut kuin nämä ammattihenkilöt eivät saisi toimia kyseisessä ammatissa eikä käyttää suojattua ammattinimikettä. Ehdotuksen mukaan laillistettavia ammattiryhmiä olisivat lääkärit, hammaslääkärit ja proviisorit. Rekisteröitäviä olisivat psykologit, puheterapeutit, farmaseutit, sairaanhoitajat, kätilöt, terveydenhoitajat, fysioterapeutit, laboratoriohoitajat, röntgenhoitajat, hammashuoltajat, toimintaterapeutit, optikot, hammasteknikot, ensihoitajat ja kiropraktikot. Laillistamisen ja rekisteröinnin suorittaisi terveydenhuollon oikeusturvakeskus.
Asetuksella säädettäisiin lisäksi lukuisia terveydenhuollon ammattinimikkeitä, kuten ravitsemusterapeutti, sairaalakemisti, perushoitaja, mielisairaanhoitaja, sairaankuljettaja ja koulutettu hieroja. Näillä ammattiryhmillä ei olisi yksinoikeutta kyseisessä ammatissa toimimiseen vaan muutkin voisivat suorittaa siihen kuuluvia tehtäviä, mutta he eivät saisi käyttää asetuksessa mainittuja ammattinimikkeitä.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitukset valvoisivat lakiehdotuksen mukaan laillistettuja ja rekisteröityjä ammattihenkilöitä, jotka merkittäisiin TEO:n pitämään keskusrekisteriin. Valvonnasta vastaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta, jonka kokoonpanosta säädetään terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetusta asetuksessa.
Jos laillistettu tai rekisteröity ammattihenkilö toimii virheellisesti tai muuten moitittavasti, TEO voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten sekä poistaa häneltä toistaiseksi oikeuden ammatissa toimimiseen tai rajoittaa sitä. Erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa työssä tehdystä rikoksesta vankeusrangaistukseen tuomittu ammattihenkilö voidaan poistaa TEO:n keskusrekisteristä ja kieltää häneltä oikeus toimia ammatissa.
Lakiesityksen tavoitteena on tehostaa potilasturvallisuutta ja laadunvarmistusta. Esityksellä pyritään myös tukemaan ja edistämään terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä ja säilyttämistä. Valvontaviranomaisten ennaltaehkäiseviä valvontakeinoja laajennetaan sekä korostetaan täydennyskoulutuksen merkitystä. ETA-sopimuksen edellyttämä työvoiman vapaa liikkuvuus sekä vastaava pohjoismainen sopimus on otettu lakiluonnosta laadittaessa huomioon.
Lääkäriliiton lausunto
Lakiluonnoksesta antamassaan lausunnossa Lääkäriliitto katsoo, että terveydenhuollon ammattiryhmien jako laillistettaviin, rekisteröitäviin ja asetuksella ammattinimikkeiltään määriteltäviin on tarkoituksenmukainen, vaikka käytännössä laillistus ja rekisteröinti eivät juuri eroakaan toisistaan.
Liitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että lakiluonnoksessa ei selvästi ilmaista laillistettujen ammattiryhmien tehtäviä. Kun yhteiseen ammatinharjoittamislakiin siirtyminen hämärtää entisestään kysymyksen laittomasta lääkärintoimen harjoittamisesta, Lääkäriliitto esittää, että uudessa laissa määriteltäisiin lääkärin tehtävät. Liiton ehdotuksen mukaisesti lääkärintoimen harjoittajan tehtävänä on vastata potilaalle tehtävästä lääketieteellisestä taudin määrittelystä, vastata lääketieteellisen hoidon aloittamispäätöksistä sekä vastata potilaalle annettavasta sairaanhoidosta ja kuntoutuksesta.
Liitto puuttuu lausunnossaan useisiin lakiluonnoksen yksityiskohtiin, kuten kysymykseen työkyvyn selvittelystä. Oikeusturvakeskuksella olisi lakiluonnoksen mukaan oikeus velvoittaa ammattihenkilö tämän omalla kustannuksella ammattitaidon tai muun pätevyyden toteamiseksi kuulusteluun, työkokeiluun, lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin. Käytännössä tällaisten selvitysten taustalla on usein sairaus. Liitto ei pidä kohtuullisena sitä, että henkilö joutuisi itse huolehtimaan esimerkiksi suurista sairaalalaskuista vaan katsoo, että asiaan liittyvän yleisen intressin huo- mioon ottaen tulisi kalliit selvitykset suorittaa yhteiskunnan kustannuksella.
Lakiluonnoksesta on jätetty pois määräykset lääkärintoimen neuvottelukunnasta. Neuvottelukunta on käytännössä ollut erittäin tarpeellinen ja toiminut hyvin useissa pulmallisissa tulkinta- ja kehittämistilanteissa. Lääkäriliitto katsookin, että lääkärintoimeen liittyvien erityiskysymysten takia neuvottelukunta olisi edelleen tarpeellinen. Myös Euroopan yhdentymisestä johtuvat lääkärien koulutusta ja ammattia koskevat yhteensovittamistarpeet edellyttäisivät tämäntyyppisen erityisneuvottelukunnan olemassaoloa.
