Viime viikolla Hirvihaaran kartanoon kokoontuneet Helsingin alueen luottamusmiehet keskustelivat muun muassa raskauden vaikutuksesta työsuhteen jatkamiseen. Terveyskeskusten luottamusmiehet miettivät myös, helpottaisiko listautuminen uuvuttavasta työpaineesta kärsiviä terveyskeskuslääkäreitä.

- Terveyskeskusjärjestelmä on romahtamassa, ellei jotakin tehdä, sanoi Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö

Mikko Kangas

Hirvihaaran kartanoon 9.-10. lokakuuta saapuneille terveyskeskusten luottamusmiehille.

Vaikka monet Suomen pienistä tai keskisuurista terveyskeskuksista toimivat hyvin, ylikuormittuvat suurimpien terveyskeskusten lääkärit kasvavan väestövastuun alla. Yli 20 000 asukkaan terveyskeskuksessa potilasmateriaali on usein hyvinkin erilainen kuin pienellä paikkakunnalla. Esimerkiksi Helsingissä ja Oulussa asuu terveiden työikäisten ja lapsiperheiden lisäksi yhä enemmän moniongelmaisia potilaita, kuten huumeiden käyttäjiä.

- Uskon omalääkärijärjestelmään, mutta sen ei pitäisi hukuttaa lääkäriä työhön. Suomi on myös ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa perusterveydenhuollon potilas ei edelleenkään voi valita lääkäriään, Kangas alusti keskustelua.

Ideointia ja pohdintaa listautumismallista

Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Kangas ja Helsingin terveyskeskusten aluepäällikkö

Mikko Valkonen

kysyivät luottamusmiehiltä, miltä näistä tuntuisi, jos jatkossa peruspalkan osuus olisi 0-20 % ja loppuosa palkasta muodostuisi suoritteiden avulla eli lääkärin ja potilaan kohdatessa. Lista rakennettaisiin vanhan väestövastuun pohjalle kuitenkin siten, että potilaan valinnanvapaus toteutuisi. Listalle voisi kuulua enintään 300 perusvastuuväestöön kuuluvaa potilasta. Nämä käyvät lääkärillä vuosittain kolme kertaa tai useammin. Listan ulkopuolella vastaanotetuista potilaista maksettaisiin puolitoistakertainen palkkio. Muu kuin potilaskontaktiin perustuva työ korvattaisiin tuntipalkalla. Sitä hyväksi käyttäen rakennettaisiin myös varsinainen palkka eli se palkka, joka maksetaan loman ja sairausloman ajalta.

Luottamusmiesten mielestä listautumisjärjestelmä voisi lisätä lääkärin mahdollisuutta määritellä työaikaansa ja sitä kautta palkkaansa. Toisaalta luottamusmiehet kertoivat haluavansa sisällyttää käynti- tai työtunneista kertyviin palkkioihin erilaiset projektit ja työryhmät, reseptien uusimisen, erilaisten todistusten kirjoittamisen ja hoitajien konsultaatiot.

- Liikkeelle kannattaisi lähteä pilottien kautta. Suomessa on enemmän lääkäreitä kuin koskaan, mutta miten heidät saataisiin töihin terveyskeskuksiin. Olisiko listautumismalli avuksi siihen, luottamusmiehet miettivät.

Syrjitäänkö raskaana olevia?

- Harvat naiset lähtevät riitauttamaan syrjintäepäilyjä, sillä he ajattelevat paluun entiselle työpaikalle olevan sen jälkeen mahdotonta, liiton lakimies

Marja Pylkkänen

kertoi.

Hän muistutti, että raskaana tai perhevapaalla oleva lääkäri on valittava virkaan, jos hän on ansioitunein hakija. Hän voi aloittaa työn perhevapaan päätyttyä. Monet jättävät kuitenkin hakematta virkaa ajatellen, etteivät tulisi kuitenkaan valituksi esimerkiksi juuri raskauden takia.

- Liiton tietoon on tullut tapauksia, joissa määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan työntekijän palvelussuhde jätetään uusimatta henkilön tultua raskaaksi. Jatkosta on jo saatettu sopia, mutta kun raskaus tulee ilmi, tilanne yhtäkkiä muuttuukin, Pylkkänen harmitteli.

Hän muistutti, ettei työnantaja voi rajoittaa määräaikaista työsopimusta päättymään vain äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan alkuun. Määräaikaista työsopimusta ei myöskään saa jättää raskauden tai perhevapaan takia uusimatta, jos työ kuitenkin jatkuu. Määräaikaisellekin työntekijälle voidaan valita sijainen perhevapaan ajaksi.

- Myöskään pelkästään se seikka, että palvelussuhde on määräaikainen, ei anna oikeutta soveltaa henkilöön heikompia työehtoja. Tällaiset heikommat ehdot ovat sallittuja ainoastaan muista työtehtäviin liittyvistä, perustelluista syistä, Pylkkänen muistutti.

Luottamusmiehet myönsivät tietävänsä, että raskaaksi tulleiden määräyskirjojen pituudet vaihtelevat samankin työnantajan sisällä.

- KHO:n tekemässä päätöksessäkin on todettu, ettei viransijaisuusmääräystä saa antaa sijaisuuden kestoa lyhyemmäksi ajaksi siitä syystä, että viransijainen tulee jäämään äitiyslomalle, Pylkkänen ohjeisti.