Terveyskeskuslääkäri Liisa Pietilä toimii Pielaveden ja Keiteleen kansanterveystyön kuntayhtymän terveyskeskuksen luottamusmiehenä. Lääkäriliiton luottamusmiesten koulutuspäivillä 23.-24. marraskuuta hän kertoi olevansa onnellisessa asemassa, sillä hän saa kehittää työtään.

Pielaveden ja Keiteleen kansanterveystyön kuntayhtymässä työskentelevä terveyskeskuslääkäri

Liisa Pietilä

on tyytyväinen työhönsä. Ja niin vaikuttavat olevan kollegatkin, sillä tiimin vaihtuvuus on ollut pieni. Terveyskeskuslääkäreitä Keiteleen 3 000 asukasta varten on kaksi ja Pielaveden 5 500 asukasta varten viisi.

- Palvelurakenteen muutos tulee vaikuttamaan mahdollisesti meihinkin. Mutta toivottavasti oikeat potilaat ovat jatkossakin oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja ohjautuvat erikoissairaanhoitoon tehokkaasti. Tulevaisuudessa hoitajat alkavat kantaa aiempaa enemmän vastuuta pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen ja verenpainetaudin, seurannasta, Pietilä sanoo.

Hän luettelee muitakin piirteitä, jotka ovat tehneet terveyskeskustyöstä mielenkiintoista ja motivoivaa. Kiitosta saa esimies, jonka ovi on aina auki. Hän kantaa vastuuta alaisistaan ja muistuttaa, että elämässä on muutakin kuin työ. Aktiivivapaata ja lomaa on tarjolla, päivystää saa sen verran kuin haluaa, ja lääkärit pääsevät koulutuksiin. Yksilöllisille työaikajärjestelyille näytetään vihreää valoa; esimerkiksi Pietilä on tehnyt useiden vuosien ajan 30 tunnin työviikkoa. Työilmapiiristä tekee innovatiivisen myös se, että lääkärit ovat saaneet keskittyä itseään kiinnostaviin osa-alueisiin.

- Työssäni painottuvat kouluterveydenhuolto ja ehkäisy-, äitiys- ja lastenneuvola. Viisi vuotta sitten sain rahoituksen hankkeeseen, jossa kehitettiin keinoja ehkäistä psykososiaalisista ongelmista kärsivien vanhempien lasten sairastumisalttiutta. Hanke jäi elämään ja vaikuttaa alueen arjessa tälläkin hetkellä, Pietilä kertoo.

Melkein salapoliisi

Pielaveden ja Keiteleen kansanterveystyön kuntayhtymän lääkärit ovat asettuneet ja rakentaneet elämänsä lähelle työpaikkaansa. Pietilä ajaa kuitenkin työpaikalleen 60 kilometrin päästä Siilinjärveltä. Hänelle ratkaisu sopii, sillä auto on oiva paikka nollata työpäivän tapahtumat ennen kuin perhe-elämä taas kutsuu. Liisa Pietilällä on 12- ja 15-vuotiaat tyttäret, joiden juttuja kuunnellessaan hän unohtaa työpäivän kiireet. Ja jos pää ei muuten tyhjene työasioista, niin hiihtäminen ja juokseminen koiran kanssa metsässä auttavat.

Hän vertaa lääkärin ammattia salapoliisin työhön: epäselviä asioita on pohdittava ja rakennettava kokonaisuutta palasista. Työssä on siedettävä epävarmuutta ja hyväksyttävä se, ettei tiedä kaikkea. Ja luotettava, että tietää sen, mitä pitääkin tietää.

- Parasta ovat ihmiset, heidän tarinansa ja luottamus, jota tunnen päästessäni jakamaan heidän kanssaan asioita. Tässä työssä kehittyy koko ajan, ja ehkä olen kasvanut myös ihmisenä, Pietilä sanoo.