TOIMINTAKERTOMUS 2000-2001

Kunnallislääkärit - Kommunala läkare ry:n toimintakausi 1.10.2000-30.9.2001 oli yhdistyksen 81. Yhdistys perustettiin Etelä-Pohjanmaan kunnanlääkäriyhdistyksen aloitteesta valvomaan kunnallisissa viroissa olevien kunnanlääkäreiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja ja järjestämään täydennyskoulutusta.

Yhdistyksen jäsenet osallistuivat toimintakauden alussa innokkaasti sekä ehdokkaina että äänestämällä Lääkäriliiton vaaleihin. Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnassa toimii nyt 12 perusterveydenhuollon vaalirenkaan edustajaa.

Toimintakaudella lääkärit olivat lakossa ennätykselliset viisi kuukautta. Yhdistyksen jäsenet osallistuivat lakkoon paikkakunnillaan aktiivisesti ja saavutettua tulosta voidaan pitää nykyisessä TUPO-maailmassa tyydyttävänä. Valtuuskuntaryhmämme jäsenet toimivat osaltaan jämäkkänä tukena Lääkäriliiton taistelussa ja toisaalta lakon lopettamistuoksinassa. Uusi sopimus sisälsi monia korjauksia vuosia hiertäneisiin ongelmiin ja toimenpidejärjestelmää laajennettiin puhelinkontakteihin.

Yhdistyksen sisällä on käynnistynyt toiminta perusterveydenhuollon peruselementtien turvaamiseksi. Yhteyksiä on luotu asian tiimoilta yhteiskunnallisesti ja poliittisesti tärkeisiin tahoihin. Tavoitteena on ollut löytää keinoja yhä pahenevaan lääkäripulaan terveyskeskuksissamme. Asemamme perusterveydenhuollon osaajana on korostunut.

Täydennyskoulutusjärjestelmämme rahastoineen on kulkenut alkutaivaltaan. Toiminta on hakenut uomiaan ja etsii edelleen osaavia kollegoita toimintaansa mukaan.

Yhdistyksen julkaisutoiminta on ollut vilkasta kuluneena toimintakautena. Vuosikirjan julkaisuaikaa jouduttiin siirtämään viivästyneen virkaehtosopimuksen vuoksi. Kunnallislääkäri- lehden toimintaan on liittynyt WONCA-suplementin teko keväällä. Suplementtia voidaan pitää kansallisesti merkittävänä tekona. Englanninkielisenä esittelynä Suomen perusterveydenhuollosta ja koulutuksesta sitä voi jakaa vieraileville ulkomaisille kollegoille Suomessa ja liikuttaessa maailmalla kollegoiden keskuudessa.

Yhdistyksen 80-vuotisjuhlat järjestettiin Kunnallislääkäripäivien yhteydessä 15.11. 2000. Muistamiset pyydettiin rahalahjoituksina, ja kertyneet 16 899,14 markkaa luovutettiin Viipurin kodittomien lasten koululle.

TOIMINTA

PALKKAUS- JA TYÖSUHDEKYSYMYKSET

Yhdistyksen tärkeimpiä toiminta-alueita on kunnallisissa tehtävissä toimivien lääkäreiden palkkauksesta ja työolosuhteista eli kokonaisedunvalvonnasta huolehtiminen. Viime vuosina terveyskeskuksissa työskentelevien lääkäreiden ansiokehitys on ollut riittämätön, joten yhdistys osallistui toimintakauden alkupuolella aktiivisesti vuoden 2001 virkaehtosopimuksen tavoitteiden viimeistelyyn. Terveyskeskuslääkäreitä koskevan virkaehtosopimuksen parannusehdotuksia kerättiin aluetoimikunnilta, terveyskeskusten yhteyslääkäreiltä ja jäseniltä koulutustilaisuuksien, kunnallislääkäripäivien ja koulutusristeilyn yhteydessä. Samaan aikaan valmistauduttiin mahdollisesti tarvittaviin järjestöllisiin toimenpiteisiin, mikäli uuteen, terveyskeskuksissa toimivia lääkäreitä tyydyttävään, sopimusratkaisuun ei päästä.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sopimusehdotuksen tultua hylätyksi Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnassa toiminta keskittyi tukemaan työtaistelun eturintamaan joutuneita terveyskeskuslääkäreitä ja samalla toimittiin Lääkäriliiton puitteissa positiivisen ratkaisumallin löytämiseksi. Lääkärilakkoon osallistuivat yliopisto- ja suurimpien keskussairaalapaikkakuntien terveyskeskusten lääkärit. Muut jäsenet osallistuivat ponnistukseen maksamalla ylimääräisiä Lääkäriliiton jäsenmaksuja. Kun Lääkärisopimukseen oli päästy, keskityttiin uuden virkaehtosopimuksen paikallista soveltamista koskevien kysymysten ratkaisuihin. Sopimuksen sisältöä on ratkottu alueellisissa koulutustilaisuuksissa ja Kunnallislääkäri-lehden sivuilla.

Yhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti Lääkäriliitossa sekä edunvalvontavaliokunnan että järjestövaliokunnan toimintaan. Lääkäriliiton järjestövaliokunta valmisteli ja toteutti ne järjestölliset toimenpiteet, joita tarvittiin vauhdittamaan uuden virkaehtosopimuksen synnyttämistä. Käyty työtaistelu osoitti toiminnan tulokselliseksi.

Terveyskeskuslääkärin työolosuhteiden parantamiseksi Kunnallislääkärit ry on kehittänyt hyvän työpaikan kriteeristöä. Wonca Europe -kongressissa mukana olleet yhdistyksen jäsenet ideoivat ryhmissä hyvän työpaikan tunnusmerkkejä. Edunvalvontaryhmä ja johtokunta työstivät asiaa edelleen.

Terveyskeskusten päivystysjärjestelyt ovat olleet toimintakaudella voimakkaan rationalisoinnin kohteena. Jotta voitaisiin paremmin osallistua muutosprosessiin, järjestettiin johtaville lääkäreille koulutus- ja keskustelutilaisuus asian tiimoilta. Uusien toimintamallien löytämiseksi sovittiin yhteistyökumppaneiden kanssa tutustumisesta Tanskan yleislääkäripäivystykseen.

Yhdistys on voimakkaasti pyrkinyt väestövastuisen perusterveydenhuollon kehittämiseen. Keskeisiä kysymyksiä ovat työn kuormittavuus ja riittävän jatko- ja täydennyskoulutuksen turvaaminen. Kuntien olosuhteet vaihtelevat suuresti, joten yhteisen toimintalinjan löytäminen on suuri tulevaisuuden haaste. Tavoitteena on kaikkien terveyskeskuksessa työskentelevien lääkäreiden tasapuolinen kohteleminen.

TERVEYSPOLIITIIKKA

Kulunut toimintakausi on ollut terveyspoliittiselta kannalta erittäin vilkas. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteet kehittää ja parantaa terveydenhuollon nykytilaa ja tulevaisuutta ovat olleet näkyvästi esillä, ja ovat samansuuntaisia Kunnallislääkäriyhdistyksen tavoitteiden kanssa. Keskeisenä ministeriötason tavoitteena on ollut potilaan aseman ja palvelujen laadun turvaaminen kehittämällä palvelu- ja hoitoketjuja, turvaamalla työvoiman riittävyys ja osaaminen sekä kehittämällä rahoitusmalleja myös perusterveydenhuollossa.

Kunnallislääkäriyhdistyksen osallistuminen perusterveydenhuollon kehittämiseen ja tukemiseen on ollut näkyvää. Hoidon porrastuksen toteutuminen on koettu tärkeänä. Perusterveydenhuoltoon panostaminen on kuitenkin ehdottoman välttämätöntä. Toimintojen siirtäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon on mahdotonta, mikäli resursseja terveyskeskuksissa ei lisätä riittävästi. Työtahdin kiristyminen ja palkkauksen hidastunut kehitys terveyskeskuksissa on vaikuttanut haitallisesti lääkäreiden hakeutumiseen perusterveydenhuoltoon. Riittävä palkkakehitys, työn rajaamismahdollisuudet, koulutusmäärärahat, sijaisten käyttö ja omalääkärijärjestelmän laajempi käyttöönotto ja kehittäminen ovat keinoja turvata perusterveydenhuollon tulevaisuus.

KOULUTUS

Viime toimintavuoteen asti yhdistyksen koulutustoiminnan suunnittelusta on vastannut Kunnallislääkäri-lehden toimituskunta. Koulutustoiminnan laajetessa johtokunta asetti 1/2001 erillisen koulutustyöryhmän, jonka tehtäviin on kuulunut mm. yhdistyksen valtakunnallisten koulutustapahtumien suunnittelu ja toteuttaminen sekä koulutukseen liittyvä yhteistyö muiden tahojen kanssa. Tärkeä osa koulutustyöryhmän toimintaa on ollut myös alueellisen täydennyskoulutustoiminnan tukeminen ja toiminnan kehittäminen.

Kunnallislääkäripäivät järjestettiin marraskuussa Espoon Dipolissa yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden merkeissä yhteistyössä Orion Pharman kanssa. Päivien teemoina olivat syömishäiriöt ja päihteet sekä geriatria. Huhtikuussa toteutettiin perinteinen Kunnallislääkäriristeily yhdessä lääketehdas AstraZenecan kanssa. Koulutustapahtuman lääketieteellisinä aiheina olivat refluksitauti, keliakia ja sydämen vajaatoiminta sekä lapsiin liittyen ruoka-allergiat, astma ja diabetes. Järjestökoulutukseen liittyen esiteltiin ajankohtaista VES-asiaa. Muina aiheina kuultiin luottamuslääkärijärjestelmästä sekä tietotekniikan kehityksestä.

Vuoden 2001 Lääkäripäiville yhdistys oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa yhteensä seitsemää kurssia, joista osa järjestettiin yhteistyössä eri lääkäriyhdistysten kanssa. Kurssit olivat seuraavat:

-Yleislääkärin työn hallinta

-Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöt terveyskeskuslääkärin vastaanotolla

-Tietosuoja - yhteistyön riesaa vai lääkärin oikeusturvaa

-Rintaan koskee - pääsenkö diagnoosiin - osaanko auttaa?

-Näkökulmia somatisoivan potilaan hoitoon.

-Pidentääkö nauru ikää?

-Suun alueen ongelmat vastaanotolla - meneekö lääkäriltä sormi suuhun?

Kurssi pidentääkö nauru ikää oli yksi lääkäripäivien suosituimmista kursseista.

Toimintavuoden aikana on valmisteltu 7 kurssia vuoden 2002 lääkäripäiville. Lääkäripäivien ohjelmaryhmään ovat yhdistyksestä kuuluneet Hanna Salmenpohja, Paavo Rasilainen sekä Jari Mäkelä. Hanna Salmenpohja toimii ryhmän puheenjohtajana.

Kunnallislääkäriyhdistys on ollut mukana Tampereen, Turun ja Kuopion lääkäripäivillä omalla näyttelyosastolla.

Nuoren terveyskeskuslääkärin apuraha muutettiin kertomusvuonna Terveyskeskuslääkärin tutkimusapurahaksi. Rahaa jaettiin 30 000 mk ratiopharm Oy:ltä saadun lahjoituksen turvin. Apurahan saivat Anne Autio, Maisa Kuusela ja Veikko Viitasalo.

Vuorovaikutuskoulutusta on terveyskeskuksissa jatkettu edellisvuosien tapaan. Kouluttajina ovat toimineet kokeneet, koulutetut terveyskeskuslääkärit. Toimintavuonna järjestettiin Orion Pharman kanssa muutamia tilaisuuksia.

Lääkäriliiton myöntämien erityispätevyyksien osalta Kunnallislääkäriyhdistys on ollut mukana valmistelemassa uutta Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyyttä, jonka erityinen kohderyhmä ovat neuvola- ja kouluterveydenhuollon parissa työskentelevät yleislääkärit. Valmistelusta vastaavassa työryhmässä yhdistyksestä on ollut Jari Mäkelä.

Kuluneen toimintavuoden aikana Kunnallislääkäriyhdistys on halunnut tuoda julki päättäjille huolensa myös lääkärien peruskoulutukseen liittyvän yleislääketieteen opetuksen turvaamisesta sekä kiinnittää huomiota jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä tutkimustyön kehittämiseen terveyskeskuksissa. Yhdistyksen edustajina Pirkko Valtola ja Jari Mäkelä kävivät huhtikuussa 2001 luovuttamassa asioita koskevan muistion peruspalveluministeri Osmo Soininvaaralle sekä opetusministeriön edustajalle yhdessä Suomen yleislääketieteen yhdistyksen sekä Suomen Lääkäriliiton yleislääketieteen alaosaston nimissä. Muistiossa tuotiin esiin mm. niitä epäkohtia, jotka liittyvät omalääkärin osallistumiseen kandidaattien perusterveydenhuollon opetukseen sekä erikoistuvien lääkärien ohjaukseen.

Keväällä 2001 Suomen yleislääketieteen yhdistys ehdotti Kunnallislääkäriyhdistykselle yhteistyötä esittäen yhdistysten valtakunnallisten koulutuspäivien yhdistämistä. Kunnallislääkäriyhdistyksen johtokunta on tehnyt asiasta myönteisen periaatepäätöksen ja valmistelut on aloitettu. Päätöksen lähtökohtana on ollut mm. mahdollisuus näin laajentaa ja monipuolistaa jäsenten koulutusta. Luontevaksi yhteistyön kehittäminen on nähty myös siksi, että yhdistyksien edut ja tavoitteet ovat monessa kohtaa yhtenevät sen lisäksi että yhdistyksillä on yhteisiä jäseniä. Järkevänä on nähty myös mahdollisuus yhdistää voimavaroja. Kunnallislääkäripäivien sekä yleislääketieteen päivien yhdistämistä koskevassa valmistelussa ovat olleet mukana Pirkko Valtola, Eila Erola ja Jari Mäkelä.

Yhdistyksen täydennyskoulutusjärjestelmä käynnistyi viime toimintavuoden aikana. Tavoitteena on ollut antaa lääkäreille mahdollisuus suunnitella koulutustaan omien tarpeidensa pohjalta sekä luoda systemaattinen täydennyskoulutusjärjestelmä yhdistyksen omilla ehdoilla. Valtakunnallisena koordinaattorina on toiminut Pertti Soveri ja alueellisten tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet johtokunnan vahvistamat alueelliset koulutuskoordinaattorit. Järjestelmän rahoitusvastaavana on toiminut Klas Winell. Yhteistyökumppaneina toimintaa rahoittamassa ovat olleet Orion Pharma, Wyeth Lederle Finland sekä Suomen MSD. Toimintavuoden aikana järjestelmän puitteissa on järjestetty liki 50 alueellista koulutustilaisuutta ympäri maata. Toiminta ei ole saavuttanut vielä aivan sitä laajuutta, jota sille on toivottu ja joka olisi ollut sille taloudellisten resurssien puitteissa mahdollista.

JULKAISUT

Kunnallislääkäri-lehteä julkaistiin toimintavuonna 8 tavanomaista numeroa sekä englanninkielinen suplementtinumero 4B/01, joissa oli yhteensä 512 painosivua ja 179 artikkelia, kirjoitusta tai tutkimusraporttia. Erikoisnumero esitteli suomalaista perusterveydenhuoltoa ja se jaettiin kaikille Tampereen WONCA Europe 2001- kongressiin osallistuneille sekä mm. yliopistojen yleislääketieteen laitosten ja eräiden viranomaisten käyttöön. Suplementin erikoistoimittajina olivat Elise Kosunen, Anneli Heikkinen ja Timo Virtanen.

Painos oli keskimäärin 9500 kpl, erikoisnumeron kuitenkin 11 700 kpl. Yhdistyksen 80-vuotisjuhlanumero (7/01) jaettiin kaikille lääkäreille, jolloin painos oli 18 600. Jakelun piiriin kuuluivat terveyskeskuslääkärit, yleislääketieteen erikoislääkärit, työterveyslääkärit, perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevat lääkärit, viisi nuorinta lääkäri-ikäluokkaa ja eräät pienemmät avainryhmät.

Kliinisten artikkelien hankinta on painottunut suurten kansanterveysongelmien hoitoperiaatteisiin. Tieteen osaston kehittämistyön tavoitteena on ollut siinä julkaistujen alkuperäistöiden hyväksyminen erityisvaltionosuussäädösten piiriin.

Lehden seuraaminen on kuulunut yleislääketieteen erikoislääkärin tutkintovaatimuksiin maan kaikissa lääketieteellisissä tiedekunnissa.

Professorikolumnin vakiintuminen kehittää lehden merkitystä myös yleislääkärien tiede- ja tutkimuspoliittisena foorumina. Kliinisten ongelmatapausten julkaiseminen on aloitettu Yleislääkärin sudenkuopat -osastossa.

Tieteelliseen neuvottelukuntaan ovat kuuluneet professorit Mauri Isokoski, Pertti Kekki, Sirkka-Liisa Kivelä, Matti Klockars ja Kari Mattila. Toimintavuonna on Paula Vainiomäen tilalle tullut Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi ja Jorma Takalan tilalle Esko Kumpusalo. Neuvottelukunta on pitänyt kaksi kokousta.

Lehden julkaisemista valvovan toimituskunnan tehtäviä järkeistettiin toimintavuoden aikana, ja sille osoitettiin myös Kunnallislääkäri vuosikirjan toimituskunnan tehtävät. Koulutusasiat siirrettiin uuden toimielimen työksi. Toimituskunta kokoontui 5 kertaa. Perinteinen sidosryhmäseminaari järjestettiin lokakuussa julkaisijan 80-vuotisen ja lehden 15-vuotisen taipaleen johdosta.

Lehti painettiin Tampereella Uudessa Kivipainossa. Tekijänoikeuskäytäntöä jatkettiin vielä kertajulkaisuoikeuden pohjalta, koska yhdistyksen kotisivulla julkaistiin ainoastaan lehden pääkirjoituksia. Yhdistyksen kotisivusta vastaa Arto Virtanen.

Kunnallislääkäri vuosikirjan ilmestyminen viivästyi lääkärilakon pitkittymisen vuoksi seuraavan toimintavuoden puolelle.

Kunnallislääkäri-lehden päätoimittajana oli Risto Ihalainen ja tieteellisenä toimittajana Sirkka-Liisa Kivelä. Vuosikirjan päätoimittajana oli Klas Winell. Molempien julkaisujen toimitussihteerinä oli Marja Kalimo ja ilmoitushankkijana Markku Huvinen.

LAUSUNNOT

Yhdistys on antanut toimintavuonna lausunnot seuraavista aiheista:

-Selkäydinvamman hoitosuositus

-Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä

-Lääkäriliiton termityöryhmä

-Skitsofrenian Käypä hoito-suositus

-Raskauden keskeytys Käypä hoito-suositus

-Konsensuslausunto 2-polven antipsykoottien käytöstä

-Lasten ja nuorten syömishäiriöt

-Kohonnut verenpaine

-Lääkäri asiantuntijana ja lausunnonantajana

-Migreenin hoito Käypä hoito-suositus

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Kunnallislääkärit ry on pyrkinyt hyödyntämään kansainvälistä tietoa ja kokemusta muodostaessaan omia näkemyksiään ja politiikkaansa. Kokemusten vaihto on tapahtunut yhteistyössä pohjoismaisten yleislääkäriyhdistysten ja eurooppalaisten yleislääkäriyhdistysten kanssa.

Yhdistyksen puheenjohtaja on ollut Suomen UEMO-delegaation vetäjä. Suomalaisia lääkäreitä UEMO:ssa edustaa Suomen Lääkäriliitto.

Yhdistys on osallistunut eurooppalaiseen laatutyöryhmän EQuiPin toimintaan. Yhdistyksen edustaja on kuluneena toimintavuonna ollut Pertti Soveri. EQuiP on tehnyt suosituksia yleislääkärin laatutyön kehittämiseksi Euroopassa.

Yhdistys on järjestänyt kaksi tutustumismatkaa Tanskan terveydenhuoltoon yhdessä Yamanouchi Pharman ja Solvay Pharman kanssa. Matkoihin osallistui yhteensä 46 terveyskeskuslääkäriä. Heillä oli mahdollisuus tutustua yleislääkärin työhön, sairaalatoimintaan ja tanskalaiseen päivystysjärjestelmään.

Yhdistys kutsui Yamanouchi Pharman ja Solvay Pharman kanssa myös 40 Suomalaista terveyskeskuslääkäriä WONCA-Eurooppa kongressiin Tampereelle kesällä 2001.

Johtokunnan oma tutustumismatka suuntautui toimintavuonna Edinburghiin, jossa tutustuttiin yleislääkärien työhön, sairaalatoimintaan, terveydenhuoltojärjestelmään ja terveyspolitiikan toteuttamiseen Skotlannissa.

Kansainvälisten yhteyksien kehittämisrahastosta myönnettiin apurahat seuraaville: Heikki Hinkka, Risto Ihalainen ja Paula Vainiomäki.

JÄSENET

Yhdistyksen jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 2304, joista eläkkeellä ja jäsenmaksusta vapautettuja oli noin 133. Terveyskeskuksissa toimi vuoden 2001 alussa noin 3500 lääkäriä perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevat lääkärit mukaan lukien.

Toimintavuoden aikana kutsuttiin jäseneksi 26 terveyskeskuslääkäriä ja ero jäsenyydestä myönnettiin 57 lääkärille.

Yhdistyksen jäsenkunnasta ovat toimintavuoden aikana kuolleet Raija Hemmilä, Ruth Kauko, Heli Partanen, Martti Holmström, Veikko Hotti, Olavi Kilpiö, Jouko Laitakari, Jarmo Leskinen, Pertti Loikkanen, Jati Rautanen, Nils Sippel, Untamo Sorasto, Ritva Tenhonen, Markku Veijalainen.

Yhdistyksen kunniajäsenet ovat Birger Holmstén, Martti Tuovinen ja Juhani Kuisma sekä Christina Fabian, Ruotsi. Toimintavuonna kutsuttiin kunniajäseneksi Ulla-Kaija Lammi ja Mikko Kangas.

VUODEN KUNNALLISLÄÄKÄRI

Vuoden Kunnallislääkäriksi valittiin Niilo Keränen Taivalkoskelta, joka oli kahdeksas tämän kunnianosoituksen saanut lääkäri.

JOHTOKUNTA

Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut Pirkko Valtola Mikkelistä, johtokunnan varapuheenjohtajana Timo Kosonen Ilmajoelta ja pääsihteerinä Jari Mäkelä Helsingistä. Johtokunnan jäseninä ovat olleet Eila Erola Kauniaisista, Riitta Keskitalo Oulusta, Eila Kujansuu Tampereelta, Heimo Lajunen Jyväskylästä, Jari Mäkelä Helsingistä, Kaisa Nissinen-Paatsamala Turusta, Helena Nousiainen Savonlinnasta, Päivi Roiha Rovaniemen maalaiskunnasta, Juha Rytsölä Helsingistä, Juha M. Venäläinen Kuopiosta ja Arto Virtanen Vantaalta. Yhdistyksen kansainvälisten asioiden sihteerinä on toiminut Klas Winell Espoosta. Johtokunnan sihteerinä on toiminut yhdistyksen asiamies Lars-Einar Floman.

Johtokunta on pitänyt 7 kokousta, joista yksi oli nelipäiväinen.

Johtokunnan asettamien työryhmien kokoonpano on ollut seuraava:

Edunvalvontaryhmä: Kaisa Nissinen-Paatsamala (pj), Riitta Keskitalo, Timo Kosonen, Juha Rytsölä ja Pirkko Valtola. Kokouksiin on osallistunut SLL:n edustajana Mikko Kangas. Edunvalvontatyöryhmä on pitänyt kymmenen kokousta.

Terveyspoliittinen työryhmä: Päivi Roiha (pj), Risto Ihalainen, Eila Kujansuu, Heimo Lajunen ja Arto Virtanen. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa.

Kunnallislääkäri-lehden toimituskunta: Helena Nousiainen (pj), Heimo Lajunen, Päivi Roiha, Juha Rytsölä, Juha M. Venäläinen ja Arto Virtanen. Toimituskunnan kokouksiin ovat lisäksi osallistuneet päätoimittaja Risto Ihalainen, tieteellinen toimittaja Sirkka-Liisa Kivelä, toimitussihteeri Marja Kalimo ja ilmoitushankkija Markku Huvinen. Toimituskunnan sihteerinä on toiminut yhdistyksen asiamies Lars-Einar Floman. Toimituskunta on kokoontunut viisi kertaa.

Kunnallislääkäri vuosikirjan toimituskunta: Klas Winell (pj), Eila Erola, Risto Ihalainen, Jari Mäkelä, Hanna Salmenpohja, Pirkko Valtola ja Timo Virtanen. Kokouksiin ovat osallistuneet myös vuosikirjan toimitussihteeri Marja Kalimo ja ilmoitushankkija Markku Huvinen. Vuosikirjan toimituskunta on pitänyt yhden kokouksen.

Koulutustyöryhmä: Jari Mäkelä (pj), Eila Erola, Eila Kujansuu, Helena Nousiainen ja Arto Virtanen. Yhdistyksen täydennyskoulutusprojektia ovat toimituskunnassa edustaneet Pertti Soveri ja Klas Winell. Koulutustyöryhmän sihteerinä on toiminut Marja Kalimo. Kokouksia on pidetty kolme.

Taloustyöryhmä: Pirkko Valtola (pj), Risto Ihalainen, Timo Kosonen ja Klas Winell. Työryhmän kokouksiin on myös osallistunut ilmoitushankkija Markku Huvinen. Taloustyöryhmän sihteerinä on toiminut Lars-Einar Floman. Taloustyöryhmä on pitänyt kolme kokousta.

Johtokunta on ollut edustettuna Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksissa sekä valtuuskunnan kunnallislääkäriryhmän kokouksissa valtuuskunnan kokousten yhteydessä.

ALUETOIMIKUNNAT JA YHTEYSLÄÄKÄRIT

Aluetoimikuntien jäsenet valittiin vuosikokouksessa. Aluetoimikuntia on 15, joissa jäseniä yhteensä 65. Helsingissä toimii aluetoimikunnan sijasta Helsingin aluelääkäriyhdistyksen johtokunta ja Ahvenanmaalla ovat terveyskeskuslääkärit nimenneet oman yhteyslääkärinsä.

Aluetoimikunnat ovat pitäneet yhteensä 36 kokousta sekä alueellisia koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia terveyskeskuslääkäreille tai yhteyslääkäreille. Kokousten määrää kasvatti työtaistelu. Aluetoimikuntien kokousmuistiot on käsitelty johtokunnassa, ja ne lähetetään alueen yhteyslääkäreille. Aluetoimikuntien puheenjohtajille toimitetaan pöytäkirjat johtokunnan kokouksista.

Aluetoimikuntien ja johtokunnan yhteinen neuvottelutilaisuus pidettiin sekä koulutusristeilyn yhteydessä 28.4. että Espoossa 16.11. Kokouksessa käsiteltiin sopimustilannetta, yhteistyön tiivistämistä alueilla sekä johtokunnan ja aluetoimikuntien välillä. Yhdistyksen 80-vuotisjuhlien merkeissä järjestettiin aluetoimikunnille juhlaillallinen 15.11.

VUOSIKOKOUKSET

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 17.11.2000 Dipolissa Espoossa. Kokouksessa oli läsnä 40 jäsentä.

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään Oulussa Hotelli Radisson SAS:issa perjantaina 23.11.2001 klo 14.30. Johtokunnasta ovat erovuorossa puheenjohtaja Pirkko Valtola sekä jäsenistä Eila Erola, Eila Kujansuu, Heimo Lajunen, Helena Nousiainen, Päivi Roiha ja Juha M. Venäläinen.

EDUSTUS LÄÄKÄRILIITOSSA

Liiton hallituksessa ovat yhdistystä edustaneet Pirkko Valtola ja Timo Kosonen. Marraskuussa 1997 valittu valtuuskunta aloitti toimintansa vuonna 1998 ja päättää sen 31.12.2000. Perusterveydenhuollon vaalirenkaasta ovat kunnallislääkärijäseninä valtuuskunnassa olleet Minna Karpansalo, Riitta Keskitalo, Leena Kettunen, Mikko Murtonen, Pekka Niemelä, Kaisa Nissinen-Paatsamala, Juha Rytsölä, Jukka Suhonen, Pirkko Valtola ja Leena Varesmaa-Korhonen. Valtuuskunnan kunnallislääkärijäseniin on pidetty yhteyksiä yhteisten neuvottelujen kautta.

Yhdistyksen edustajina ovat Lääkäriliiton valiokunnissa toimineet:

Avustustoimikunta: Hanna Salmenpohja ja Vuokko Virtanen.

Edunvalvontavaliokunta ( 15 jäsentä): Kaisa Nissinen-Paatsamala ja Pirkko Valtola.

Eettisten periaatekysymysten valiokunta (14): Pirkko Valtola pj (01)ja Hanna Salmenpohja (pj, 00)

Järjestövaliokunta (13): Riitta Keskitalo aluepäällikkönä ja Juha Rytsölä aluepäällikkönä.

Koulutusvaliokunta (16): Eila Erola ja Jari Mäkelä.

Koulutusvaliokunnan työjaosto (8): Eila Erola (00).

Luottamusneuvosto (12): Risto Ihalainen, Ulla-Kaija Lammi ja Martti Tuovinen.

Talousvaliokunta (10): Pirkko Valtola.

Terveyspoliittinen valiokunta (17): Risto Ihalainen, Ilmo Jolkkonen, ja Päivi Roiha.

Suomen Lääkärilehden toimitusneuvosto (13): Seppo Tuominen.

Työvaliokunta (6): Pirkko Valtola.

Ulkoasiainvaliokunta (9): Pirkko Valtola.

Vakuutusvaliokunta (11) : Timo Kosonen, Helena Nousiainen ja Klas Winell.

Yksityissektorivaliokunta (11): Timo Kosonen, pj (01).

Lääkäriliiton valiokuntien toimintaa on seurattu suullisten raporttien välityksellä jokaisessa johtokunnan kokouksessa.

TALOUS

Yhdistyksen jäsenmaksu on ollut 370 mk. Myös osinko- ja korkotuloja on käytetty järjestötoiminnan rahoittamiseen. Kunnallislääkäri-lehden julkaiseminen on rahoitettu lehden ilmoitustuloilla. Tilintarkastajina ovat toimineet Pentti Alhola ja Risto Heikkala.

TOIMISTO

Yhdistyksen toimisto toimii vuokratiloissa Lääkäritalossa Helsingissä. Yhdistyksen päätoimisena toimitussihteerinä on ollut Marja Kalimo ja sivutoimisena asiamiehenä Lars-Einar Floman Lääkäriliiton toimistosta.