Lehti 46: Liitto toi­mii 46/2002 vsk 57 s. 4751 - 4755

Kunnallislääkärit - Kommunala läkare ry TOIMINTAKERTOMUS 2001-2002

Kunnallislääkärit-Kommunala läkare ry:n toimintakausi 1.10.2001-30.9.2002 oli yhdistyksen 82. Yhdistys perustettiin Etelä-Pohjanmaan kunnanlääkäriyhdistyksen aloitteesta valvomaan kunnanlääkäreiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja ja järjestämään täydennyskoulutusta.

Toimintakauden alku painottui voimakkaasti lakon jälkeiseen paikalliseen neuvottelutoimintaan sopimuksen tulkinnasta. Epäselvyyksiä jäi kytemään, mutta ne eivät kuitenkaan aktivoituneet toimintakauden aikana. Pitkään valmisteltu puhelinkonsultaatiopalkkiojärjestelmä saatiin käyntiin, ja peruspalkkauksessa tehtävän vaativuuden arvioinnissa astuttiin ensi askeleita.

Jo edellisen toimintakauden lopulla alkoi projekti kansallisen terveydenhuollon turvaamiseksi. Valtioneuvosto antoi 17.4.2002 periaatepäätöksensä, joka sisälsi nykyisen hallituksen sitoutumisen tiettyihin asioihin. Perusterveydenhuollossa olennaisena viestinä on seudullisen yhteistyön lisääminen ja toisaalta kirjattiin kriteerit hoidon saatavuudesta. Yhdistyksen jäsenet osallistuivat omalla panoksellaan valmisteleviin työryhmiin ja olivat kuultavina asiantuntijoina valmistelutyössä.

Aidosta yrityksestä huolimatta kuluneen toimintakauden aikana on maassamme realisoitunut ennen näkemätön vakinaisten lääkäreiden vaje terveyskeskuksissa. Ratkaisuksi ongelmaan on syntynyt reppufirmakulttuuri. Eriarvoisuus alueittain on lisääntynyt, ja nyt on mitattu terveyskeskusten ja kunnan luottamusmiesten kyky pitää lääkärit työssään. Vuokratyövoiman olemassaolo on varmasti monessa terveyskeskuksessa ollut pelastus, vaikka sitä kautta saatu ensikontakti perusterveydenhuoltoon on monesti ollut harhaanjohtava, eikä ole näyttänyt omalääkärin työtä oikeassa valossa. Omalääkäritoiminnan aloittaminen on monessa kunnassa jäänyt odottamaan viranhaltijoita. Yhdistys on jäsentensä kautta käynyt aktiivista keskustelua myös keikkafirmojen kanssa. Päivystystoiminta on edelleen keskittynyt ja siirtynyt monin paikoin vuokratyövoiman hoidettavaksi.

Täydennyskoulutustoiminta on laajentunut, ja yhä useampi yleislääkäri on ollut mukana tilaisuuksissa huolimatta kovasta työpaineesta. Yhteistoimintaa Suomen yleislääketieteen yhdistyksen kanssa on tehty koulutusrintamalla ja uudenmuotoisista Kunnallislääkäri- Yleislääketieteen koulutuspäivistä saamme nauttia heti uuden toimintakauden alussa.

Yhdistyksen pitkäaikainen asiamies Lars-Einar Floman jäi eläkkeelle 30.9.2002.

Me kaikki kunnallislääkärit esitämme nyt hänelle lämpimät kiitokset työurakasta, jonka hän teki tunnollisesti ja antaumuksella Kunnallislääkäreiden edun valvomiseksi.

Pirkko Valtola puheenjohtaja Kunnallislääkärit - Kommunala läkare ry

TOIMINTA

EDUNVALVONTA

Yhdistyksen tärkeimpiä toiminta-alueita on kunnallisissa tehtävissä toimivien lääkäreiden palkkauksesta ja työolosuhteista eli kokonaisedunvalvonnasta huolehtiminen. Vaikka työtaistelutoimenpiteiden jälkeen solmittu vuoden 2001-2002 Lääkärisopimus korjasikin julkisella sektorilla työskentelevien jäsenten palkkaustason yhdistys aktiivisesti osallistunut vuoden 2003 Lääkärisopimuksen tavoitteiden valmisteluun. On kerätty terveyskeskuslääkäreitä koskevan virkaehtosopimuksen parannusehdotuksia aluetoimikunnilta, terveyskeskusten yhteyslääkäreiltä ja yhdistyksen jäseniltä koulutustilaisuuksien, kunnallislääkäripäivien ja koulutusristeilyn yhteydessä. Samaan aikaan valmistaudutaan jälleen järjestöllisiin toimenpiteisiin, mikäli uuteen, terveyskeskuksissa toimivia lääkäreitä tyydyttävään sopimukseen ei päästä.

Kunnallislääkärit ry on työskennellyt nykyisen virkaehtosopimuksen paikallista soveltamista koskevien ongelmien ratkaisemiseksi. Sopimuksen sisältöä on ratkottu jäsenistön henkilökohtaisten yhteydenottojen, alueellisten koulutustilaisuuksien ja Kunnallislääkäri-lehden avulla. Lääkärisopimuksen edellyttämä paikallinen sopiminen on työllistänyt luottamusmies- ja yhteyslääkärijäseniä. Pyydettäessä on annettu apua ja ohjausta neuvottelujen käymiseen. Tavoitteena on, että niissä terveyskeskuksissa, joissa ei ole lääkäriluottamusmiestä, voitaisiin hyödyntää yhdistyksen yhteyslääkärijärjestelmää.

Yhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti Lääkäriliitossa sekä edunvalvontavaliokunnan että järjestövaliokunnan toimintaan. Lääkäriliiton järjestövaliokunnassa osallistuttiin niiden järjestöllisten toimenpiteiden valmisteluun, joita mahdollisesti tarvitaan vauhdittamaan uuden virkaehtosopimuksen synnyttämistä.

WONCA Europe -kongressissa mukana olleet yhdistyksemme jäsenet keskustelivat Kansallisesta terveydenhuoltoprojektista. Edunvalvontaryhmä ja johtokunta ovat työstäneet asiaa edelleen. Toimintakauden aikana järjestettiin tutustumismatka Tanskaan. Matkalle osallistui edustajia sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kuntaliitosta, Stakesista, Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta sekä eräiden suurimpien kaupunkien ylilääkäreistä. Siellä tutustuttiin Odensen perusterveydenhuollon toimintatapaan ja päivystysjärjestelyihin pyrkien etsimään sopivia elementtejä hyödynnettäväksi kotimaassa. Matkan jälkeen pidettiin jälkipuintikokouksen asian tiimoilta.

Yhdistys on voimakkaasti pyrkinyt väestövastuisen perusterveydenhuollon kehittämiseen. Keskeisiä kysymyksiä ovat työn kuormittavuuden hallinta ja jatko- ja täydennyskoulutuksen turvaaminen. Kuntien olosuhteet vaihtelevat suuresti, joten yhteisen toimintalinjan löytäminen on suuri haaste. Tavoitteena on kaikkien terveyskeskuksessa työskentelevien lääkäreiden tasapuolinen kohteleminen.

TERVEYSPOLITIIKKA

Toimintakaudella tärkein tehtävä on ollut Kansallisen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisprojektin seuranta. Kunnallislääkärit ovat osallistuneet tiiviisti huhtikuussa 2002 julkistetun projektisuunnitelman tekoon. Lopputulos on ainakin toistaiseksi osoittautunut perin vaatimattomaksi. Yhdistys on tukenut terveydenhuollon rahoituksen selvittämistä, mutta rahoituksen rakenteeseen ei projekti tuonut toivottavaa muutosta.

Projektin osa-alueena sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on ollut kehittää ja parantaa terveydenhuollon nykytilaa. Potilaan aseman ja palveluiden laadun turvaaminen kehittämällä palvelu- ja hoitoketjuja ja turvaamalla työvoiman riittävyys ja osaaminen on ollut tärkeä päämäärä. Yhdistys on tuonut näkyvästi kantansa esiin jo projektin valmisteluvaiheessa. Jo vuosia Kunnallislääkärit ry:n tavoite on ollut omalääkärijärjestelmän laajempi käyttöönotto ja kehittäminen. Nyt 68 % väestöstämme kuuluu omalääkärijärjestelmän piiriin. Suurimmista kaupungeista vain Lahti ja Kuopio ovat järjestelmän ulkopuolella.

Vuoden aikana on lisäksi ollut kehitteillä lääkekorvausuudistus. Eri vaihtoehtoja on ollut esillä, mutta uudistus on vielä kesken, ehdotusta odotetaan ensi kevääksi.

Kunnallisen palvelussuhteen ehdot eivät ole riittäneet pitämään lääkäreitä terveyskeskuksissa. Työvoiman heikko saatavuus on aiheuttanut terveyskeskuksissa päivystysten ulkoistamistarvetta. Työvoiman vuokraus sekä työajan ulkopuolisen ajan päivystykseen että myös päiväaikaiseen päivystykseen on tuonut uudenlaisia ongelmia. Pelkkä päivystystyön tekeminen antaa vääränlaisen kuvan terveyskeskustyöstä ja voi myöhemmin olla esteenä terveyskeskukseen hakeutumiselle. Päiväaikaisen päivystyksen lisääntyminen vieraannuttaa omalääkärijärjestelmästä. Se ei ole potilaan, lääkärin eikä järjestelmän etu

KOULUTUS

Yhdistyksen täydennyskoulutusjärjestelmä käynnistyi v 2001, ja se on ollut yhdistyksen kannalta yksi mittavimmista ja näkyvimmistä toimintamuodoista. Järjestelmän toiminta on vähitellen vakiintunut ja koulutustilaisuuksia on tämän toimintavuoden aikana järjestetty yhteensä hieman vajaa kolmekymmentä ympäri maata. Tilaisuuksien määrä on ollut samaa luokkaa kuin viime vuonna, mutta yhteenlaskettu osallistujamäärä, yli 700, on kuitenkin selvästi viimevuotista suurempi. Tämä kertonee siitä, että lääkärikunta on kokenut aiheet kiinnostaviksi. Tilaisuuksista saatu palaute on ollut myös hyvin positiivista. Koulutustapahtumien suunnittelusta vastaavia aluekoordinaattoreita on ollut tänä vuonna kaksikymmentä.

Jokavuotisia valtakunnallisia koulutustapahtumia ovat olleet huhtikuun lopulle ajoittuva kunnallislääkäriristeily sekä marraskuun lopun kunnallislääkäripäivät. Kunnallislääkäripäiviä vietettiin Oulussa Kansantauteja ja kirurgiaa sekä lääkäri tietoverkossa - otsakkeen alla. Erityisesti lasten kirurgiaa käsitelleet esitykset saivat kiitosta osakseen. Risteilyn kohteena oli perinteiseen tapaan Tukholma. Yksi pääteemoista oli maamme paheneva terveyskeskuslääkärivaje, josta esittivät omat kannanottonsa mm. sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto sekä Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve. Lääketieteellisiä esityksiä kuultiin diabetekseen liittyen.

Syksyllä 2001 käynnistettiin Koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen aloitteesta valmistelut Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollon erityispätevyydestä. Valmistelevassa työryhmässä ovat olleet mukana Kunnallislääkärit ry, Suomen yleislääketieteen yhdistys, Lastenlääkäriyhdistys sekä Lasten neurologinen yhdistys. Valmistelut etenivät ripeästi, ja työryhmä jätti esityksensä Lääkäriliitolle jo keväällä. Liiton hallitus hyväksyi esityksen huhtikuisessa kokouksessaan ja päätös erityispätevyyden perustamisesta tehtiin 11.4. Toiminnasta vastaavaan erityispätevyystoimikuntaan Kunnallislääkäriyhdistys on nimennyt Kaarina Järvenpään Espoon terveyskeskuksesta. Pätevyyden erityisenä kohderyhmänä voidaan pitää neuvola- ja kouluterveydenhuoltotyötä tekeviä yleislääkäreitä

Yhdistys on ollut jo usean vuoden ajan aktiivisesti mukana järjestämässä kursseja Helsingin valtakunnallisille lääkäripäiville sekä ollut osallisena sen suunnitteluorganisaatiossa. Vuoden 2002 lääkäripäiville yhdistys oli järjestämässä yhteensä seitsemää kurssia, joista osa järjestettiin yhteistyössä muiden lääkäriyhdistysten kanssa.

Merkittävänä yhteistyön askeleena voidaan pitää Kunnallislääkäri- ja Suomen yleislääketieteen yhdistysten päätöstä järjestää syksyn 2002 valtakunnalliset koulutuspäivänsä ensimmäistä kertaa yhdessä. Yhteisen tapahtuman lähtökohtana on ollut saattaa eri tahoilla toimivat yleislääkärit maassamme yhteen ja tutustuttaa paremmin toisiinsa sekä yhdistää voimavaroja ja kehittää yhteistyötä terveyskeskusten ja yleislääketieteen laitosten välille. Kaksipäiväiset Kunnallislääkäri- yleislääketieteen päivät pidetään Espoon Dipolissa marraskuun lopussa. Koulutuspäivien ohjelmaryhmässä ovat olleet jäseninä Jari Mäkelä, Helena Nousiainen ja Paula Kohonen-Jalonen Kunnallislääkäriyhdistyksestä sekä Merja Ahto, Katariina Korkeila ja Pekka Mäntyselkä Suomen yleislääketieteen yhdistyksestä.

Kahden vuoden välein on toteutettu yhteinen koulutuspäivä terveyskeskushammas-lääkereiden kanssa. Lokakuussa 2002 tämä perinne sai jatkoa koulutusiltapäivän merkeissä, jonka otsikkona oli Kasvojen ja suun akuutit traumat ja kiputilat.

Terveyskeskuslääkärin tutkimusapurahan saivat tänä toimintavuonna Risto Ihalainen Vantaalta sekä Elise Wasén Turusta, kumpikin 10 000 markkaa.

JULKAISUT

Kunnallislääkäri-lehti:

Tieteellinen neuvottelukunta on kokoontunut 2 kertaa. Siihen kuuluivat prof. emeritus Mauri Isokoski ja professorit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Pertti Kekki, Sirkka-Liisa Kivelä (tieteellinen toimittaja), Matti Klockars, Esko Kumpusalo ja Kari Mattila.

Lehden vakinaisten avustajien neuvottelu on pidetty syksyllä 2002 ja sidosryhmäseminaari syksyllä 2001. Lehden ilmoituspalkinto jaettiin sidosryhmäseminaarissa. Lehden kirjoituspalkinto myönnettiin Petteri Viramolle Kunnallislääkäri-lehdessä 5/2001 julkaistusta artikkelista Muistihäiriön varhainen toteaminen perusterveydenhuollossa.

Lehden verkkojulkaisemista on suunniteltu ja valmisteltu. Käytännön järjestelyjä varten julkaisija solmi yhteistyösopimuksen Coronaria Oy:n kanssa. Keskusteluja tieteellisen osaston artikkelien hyväksymisestä tutkimuksen erityisvaltionosuuteen oikeuttaviksi on jatkettu STM:n kanssa.

Lehden volyymi toimintavuonna oli kahdeksan numeroa, joissa oli 448 painosivua ja

yhteensä 153 kirjoitusta, artikkelia ja raporttia. Se lähetettiin kaikille yhdistyksen jäsenille, terveyskeskuslääkäreille, yleislääketieteen erikoislääkäreille, työterveyslääkäreille ja viidelle nuorelle lääkäri-ikäluokalle sekä eräille pienemmille sidosryhmille.

Lehden päätoimittajana oli Risto Ihalainen, tieteellisenä toimittajana Sirkka-Liisa Kivelä, toimitussihteerinä Marja Kalimo ja ilmoitushankkijana Markku Huvinen. Lehden verkkosivuista vastaa Arto Virtanen.

Kunnallislääkäri vuosikirja:

Vuosikirjan päätoimittajana oli Tuula Heinänen. Julkaisun toimituskunta oli yhteinen lehden kanssa. Lehden ja vuosikirjan ulkoasusta ja markkinoinnista käytiin keskusteluja julkaisevan yhdistyksen johtokunnassa. Vuosikirjan kuudes numero julkaistiin toimintavuoden lopulla.

LAUSUNNOT

Yhdistys on antanut toimintavuonna lausunnot seuraavista aiheista:

- Antipsykoottisten lääkkeiden käytöstä

- E-lääkärinlausuntolomakkeesta

- SLL:n Firma-työryhmän raportista

- Migreenin hoidosta

- Opioidiriippuvaisten lääkkeellisiä hoitoja kehittävän työryhmän muistiosta

- Glaukooman käypä hoito-suosituksesta

- Lihavuuden hoito-suosituksesta

- Luonnoksesta kouluterveydenhuollon oppaaksi

- Siedätyshoito-suosituksesta

- Ajoterveys ja tiedonkulku- muistiosta

- Niskasairauksien hoito-suosituksesta

- Aikuisiän aivovammojen hoito-suosituksesta.

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Kunnallislääkärit ry on seurannut perusterveydenhuollon kansainvälistä tietoa ja kokemusta muodostaessaan omia näkemyksiään ja politiikkaansa. Tärkeintä on ollut yhteistyö pohjoismaisten yleislääkäriyhdistysten ja eurooppalaisten yleislääkäriyhdistysten kanssa.

Yhdistyksen puheenjohtaja on ollut Suomen UEMO-delegaation vetäjä. Suomalaisia lääkäreitä UEMO:ssa edustaa Suomen Lääkäriliitto.

Yhdistys järjesti 40 terveyskeskuslääkärille mahdollisuuden osallistua WONCA-Eurooppa kongressiin Lontooseen kesällä 2002. Kongressimatkan yhteydessä järjestettiin yhdistyksen edustajille oma kokous.

Trondheimissa järjestettyyn 12. Pohjoismaiseen Yleislääketieteen kongressiin osallistui 25 suomalaista alueellista koulutuskoordinaattoria. Matkan aikana esitettiin osallistujille kutsu osallistua 13. Pohjoismaiseen Yleislääketieteen kongressiin Helsingissä vuonna 2003. Kongressia suunnitellaan yhdessä Suomen yleislääketieteen yhdistyksen kanssa.

Johtokunnan oma tutustumismatka suuntautui toimintavuonna Ljubljanaan, jossa tutustuttiin yleislääkärien työhön, sairaalatoimintaan, terveydenhuolto-järjestelmään ja terveyspolitiikan toteuttamiseen Sloveniassa. Lisäksi johtokunta vieraili ministeriössä ja kansallisessa terveysvakuutuslaitoksessa.

Yhdistys on osallistunut eurooppalaisen yleislääketieteen laatutyöryhmän EQUIPin toimintaan. Yhdistyksen edustaja on kuluneena toimintavuonna ollut Pertti Soveri.

Apurahat Kunnallislääkärien Kansainvälisten yhteyksien kehittämisrahastosta myönnettiin seuraaville: Veli-Matti Prinssi, Heikki Pylkkänen ja Paula Vainiomäki.

JÄSENET

Yhdistyksen jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 2296, joista eläkkeellä ja jäsenmaksusta vapautettuja oli noin 191. Terveyskeskuksissa toimi vuoden 2002 alussa noin 3600 lääkäriä perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevat lääkärit mukaan lukien.

Toimintavuoden aikana kutsuttiin jäseneksi 43 terveyskeskuslääkäriä ja ero jäsenyydestä myönnettiin 101 lääkärille.

Yhdistyksen jäsenkunnasta ovat toimintavuoden aikana kuolleet Karl Dahlström, Raija Koivisto, Allan Löfgren, Erkki Salo ja Pirkko Tolonen.

Yhdistyksen kunniajäsenet ovat Christina Fabian, Ruotsi, Birger Holmstén, Mikko Kangas, Juhani Kuisma, Ulla-Kaija Lammi ja Martti Tuovinen.

VUODEN KUNNALLISLÄÄKÄRI

Vuoden Kunnallislääkäriksi valittiin Paavo Rasilainen Valkeakoskelta, joka oli yhdeksäs tämän kunnianosoituksen saanut lääkäri.

JOHTOKUNTA

Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut Pirkko Valtola Mikkelistä, johtokunnan varapuheenjohtajana Timo Kosonen Ilmajoelta ja pääsihteerinä 15.8. asti Jari Mäkelä Helsingistä. Johtokunnan jäseninä ovat olleet Riitta Keskitalo Oulusta, Paula Kohonen-Jalonen Espoosta, Eila Kujansuu Tampereelta, Jari Mäkelä Helsingistä, Kaisa Nissinen-Paatsamala Turusta, Helena Nousiainen Savonlinnasta, Ulla Palmu Saarijärveltä, Päivi Roiha Rovaniemen maalaiskunnasta, Juha Rytsölä Helsingistä, Rauno Sutinen Sotkamosta ja Arto Virtanen Vantaalta. Yhdistyksen kansainvälisten asioiden sihteerinä on toiminut Klas Winell Espoosta. Johtokunnan sihteerinä on toiminut yhdistyksen asiamies Lars-Einar Floman. ja 15.8. lähtien pääsihteeriksi nimitetty Markku Annaniemi.

Lue myös

Johtokunta on pitänyt 7 kokousta, joista yksi oli kolmi- ja yksi nelipäiväinen.

Johtokunnan asettamien työryhmien kokoonpano on ollut seuraava:

Edunvalvontaryhmä: Kaisa Nissinen-Paatsamala (pj), Riitta Keskitalo, Timo Kosonen, Juha Rytsölä, Pirkko Valtola ja Arto Virtanen. Kokouksiin on osallistunut SLL:n edustajana Mikko Kangas. Edunvalvontatyöryhmä on pitänyt kuusi kokousta.

Terveyspoliittinen työryhmä: Päivi Roiha (pj), Risto Ihalainen, Eila Kujansuu, Ulla Palmu, Rauno Sutinen ja Pirkko Valtola Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa.

Kunnallislääkäri-lehden ja vuosikirjan toimituskunta: Helena Nousiainen (pj), Eila Kujansuu, Ulla Palmu, Päivi Roiha, Juha Rytsölä ja Arto Virtanen. Toimituskunnan kokouksiin ovat lisäksi osallistuneet päätoimittaja Risto Ihalainen, tieteellinen toimittaja Sirkka-Liisa Kivelä, toimitussihteeri Marja Kalimo ja ilmoitushankkija Markku Huvinen. Toimituskunnan sihteerinä on toiminut Marja Kalimo. Toimituskunta on kokoontunut viisi kertaa.

Koulutustyöryhmä: Jari Mäkelä (pj), Riitta Keskitalo, Paula Kohonen-Jalonen, Eila Kujansuu ja Helena Nousiainen ja Arto Virtanen. Yhdistyksen täydennyskoulutusprojektia ovat toimituskunnassa edustaneet Pertti Soveri ja Klas Winell. Koulutustyöryhmän sihteerinä on toiminut Marja Kalimo. Kokouksia on pidetty viisi.

Taloustyöryhmä: Pirkko Valtola (pj), Risto Ihalainen, Timo Kosonen, Jari Mäkelä ja Klas Winell. Työryhmän kokouksiin on myös osallistunut ilmoitushankkija Markku Huvinen. Taloustyöryhmän sihteerinä on toiminut Lars-Einar Floman. Taloustyöryhmä on pitänyt kolme kokousta.

Johtokunta on ollut edustettuna Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksissa sekä valtuuskunnan kunnallislääkäriryhmän kokouksissa valtuuskunnan kokousten yhteydessä.

ALUETOIMIKUNNAT JA YHTEYSLÄÄKÄRIT

Aluetoimikuntien jäsenet valittiin vuosikokouksessa. Aluetoimikuntia on 15, joissa jäseniä yhteensä 70. Helsingissä toimii aluetoimikunnan sijasta Helsingin aluelääkäriyhdistyksen johtokunta ja Ahvenanmaalla ovat terveyskeskuslääkärit nimenneet oman yhteyslääkärinsä.

Aluetoimikunnat ovat pitäneet yhteensä 30 kokousta sekä alueellisia koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia terveyskeskuslääkäreille tai yhteyslääkäreille. Kokousten määrää kasvatti työtaistelu. Aluetoimikuntien kokousmuistiot on käsitelty johtokunnassa, ja ne lähetetään alueen yhteyslääkäreille. Aluetoimikuntien puheenjohtajille toimitetaan pöytäkirjat johtokunnan kokouksista.

Aluetoimikuntien ja johtokunnan yhteinen neuvottelutilaisuus pidettiin Oulussa 22.11. Kokouksessa käsiteltiin sopimustilannetta ja täydennyskoulutusasioita.

VUOSIKOKOUKSET

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 23.11. 2001 Hotelli Radisson SAS:ssa Oulussa. Kokouksessa oli läsnä 25 jäsentä.

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään Dipolissa Espoossa perjantaina 22.11.2002 klo 14.30. Johtokunnasta ovat erovuorossa puheenjohtaja Pirkko Valtola sekä jäsenistä Riitta Keskitalo, Timo Kosonen, Jari Mäkelä, Kaisa Nissinen-Paatsamala, Juha Rytsölä ja Arto Virtanen.

Rauno Sutinen on pyytänyt eron johtokunnan jäsenyydestä.

EDUSTUS LÄÄKÄRILIITOSSA

Liiton hallituksessa ovat yhdistystä edustaneet Timo Kosonen ja Kaisa Nissinen-Paatsamala. Marraskuussa 2000 valittu valtuuskunta aloitti toimintansa vuonna 2001 ja päättää sen 31.12.2003. Perusterveydenhuollon vaalirenkaasta ovat kunnallislääkärijäseninä valtuuskunnassa olleet Minna Karpansalo, Riitta Keskitalo, Leena Kettunen, Mikko Murtonen, Pekka Niemelä, Kaisa Nissinen-Paatsamala, Juha Rytsölä, Jukka Suhonen, Pirkko Valtola ja Leena Varesmaa-Korhonen. Valtuuskunnan kunnallislääkärijäseniin on pidetty yhteyksiä yhteisten neuvottelujen kautta.

Yhdistyksen edustajina ovat Lääkäriliiton valiokunnissa toimineet:

Edunvalvontavaliokunta ( 14 jäsentä): Kaisa Nissinen-Paatsamala ja Arto Virtanen.

Eettisten periaatekysymysten valiokunta (13): Eila Kujansuu ja Hanna Salmenpohja.

Järjestövaliokunta (15): Kaisa Nissinen-Paatsamala (pj), Riitta Keskitalo aluepäällikkönä ja Juha Rytsölä aluepäällikkönä.

Koulutusvaliokunta (16): Paula Kohonen-Jalonen ja Jari Mäkelä.

Koulutusvaliokunnan työjaosto (8): Paula Kohonen-Jalonen.

Luottamuslääkäritoimikunta (6): Hanna Salmenpohja ja Vuokko Virtanen.

Luottamusneuvosto (12): Risto Ihalainen, Ulla-Kaija Lammi ja Martti Tuovinen.

Suomen Lääkärilehden toimitusneuvosto (13): Seppo Tuominen.

Talousvaliokunta (10): Timo Kosonen.

Terveyspoliittinen valiokunta (17): Risto Ihalainen, Päivi Roiha ja Pirkko Valtola.

Työvaliokunta (6): Timo Kosonen.

Ulkoasiainvaliokunta (10): Timo Kosonen.

Vakuutusvaliokunta (11) : Timo Kosonen ja Helena Nousiainen.

Yksityissektorivaliokunta (12): Timo Kosonen.

Lääkäriliiton valiokuntien toimintaa on seurattu suullisten raporttien välityksellä jokaisessa johtokunnan kokouksessa.

Lääkäripäivien johtoryhmä: Hanna Salmenpohja.

Lääkäripäivien ohjelmaryhmä: Hanna Salmenpohja, Jari Mäkelä, Paavo Rasilainen.

TALOUS

Yhdistyksen jäsenmaksu on ollut 65 euroa. Myös osinko- ja korkotuloja on käytetty järjestötoiminnan rahoittamiseen. Kunnallislääkäri-lehden julkaiseminen on rahoitettu lehden ilmoitustuloilla. Tilintarkastajina ovat toimineet Pentti Alhola ja Risto Heikkala.

TOIMISTO

Yhdistyksen toimisto toimii vuokratiloissa Lääkäritalossa Helsingissä. Yhdistyksen päätoimisena toimitussihteerinä on ollut Marja Kalimo ja sivutoimisena asiamiehenä Lääkäriliiton toimistosta Lars-Einar Floman, joka jäi eläkkeelle 30.9.2002. Osa-aikaisena pääsihteerinä aloitti 15.8.2002 OTK Markku Annaniemi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030