- On mielestäni käsittämätöntä, että lääkärin erikoistuessa kuuden vuoden ajan peruspalkka ei nouse. Toinen käsittämättömyys on sitten se, mille tasolle palkka nousee erikoistumisen jälkeen, tuumii Turun yliopistossa lääketiedettä opiskeleva Atte Meretoja, joka myös on viidennen vuosikurssin isäntä.

- Jos lääkärin palkka lähtisi esimerkiksi 15 000 markasta, niin sen tulisi nousta joka vuosi tuhannella tai parilla erikoistumisen aikana. Kun olet erikoistunut kuuden vuoden ajan ja olet huippuosaaja jollakin alalla, niin sen jälkeen palkan tulisi olla 25 000-30 000 markkaa, hän toteaa.

Meretojan mielestä nykyinen erikoislääkärin palkkataso tulisi olla siinä vaiheessa, kun lääkäri valmistuu.

-Esimerkiksi ekonomeilla ja diplomi-insinööreillä on palkka tätä tasoa heidän valmistuessaan. Jos lääkärin palkka lähtisi 15 000 markasta, pystyisin säilyttämään kasvoni ekonomi- ja diplomi-insinööriystävieni edessä. Heidän palkkansa lisäksi kasvaa ensimmäisen parin kolmen vuoden aikana hyvin helposti 30-40 prosenttia. Nykyisillä lääkärin palkoilla joutuu vielä erikoislääkärinäkin olemaan heille kateellinen.

Hänen kurssitoverinsa Joni Suomi on myös samoilla linjoilla.

-Työuraansa aloittavan lääkärin säännöllisen työajan ansioiden tulisi olla mielestäni 15000-20000 markkaa kuukaudessa. Kuukaudessa voisi olla tämän lisäksi maksimissaan 2-3 aktiivipäivystystä. Jos vielä tämän lisäksi haluaa tehdä praktiikkaa tai päivystää enemmän, niin sitten tietysti tienaakin enemmän.

Suomen mielestä lääkärin palkkaus on yläpainotteinen.

- Eli se painottuu vanhemmille lääkäreille. Tämä vääristää mm. sitä, mitä julkisuudessa esitetään lääkärien keskiarvopalkkoina. Lisäksi se, mitä nuoret tienaavat, painottuu päivystyksiin. Jos nuori lääkäri ansaitsee esimerkiksi 25 000 markkaa ja tätä summaa verrataan jonkun muun alan palkkaan, niin vertailussa tulisi aina ottaa huomioon myös tehtyjen tuntien määrä. Kuukausipalkan eteen on tehty aikamoinen tuntimäärä.

TARVITAAN HYVIÄ LÄÄKETIETEEN TEKIJÖITÄ

Meretojan mielestä olisi mielenkiintoinen asia tietää, minkälaista nuorisoa hakee tällä hetkellä millekin alalle.

-Tässä tulee ottaa huomioon esimerkiksi tieteen tekeminen. Jos lääkäriksi tulee vain sentyyppisiä ihmisiä, jotka tekevät työtä ikään kuin ohjekirjan mukaan ja rutiininomaisesti liukuhihnalta, niin se kostautuu. He eivät osaa viedä tiedettä ja alaa eteenpäin, mistä seuraa terveydenhuollon tason lasku.

Hän arvelee, että lääketieteellisiin tiedekuntiin ei ehkä ole enää IT-alan palkkojen noustua hakenut ikäluokan kaikkein älykkäin aines. Suomi puolestaan on eri mieltä asiasta.

- Väitän, että edelleenkin lääkikseen tulee opiskelemaan fiksuja ihmisiä. Tänne pääsyssä mitataan sitä, pystyykö omaksumaan tietoa. Jos siihen ei kykene, ei ole mitään edellytyksiä hyväksi lääkäriksi. Täällä kaadetaan jatkuvasti ämpärillä päähän uutta tietoa, jota on osattava yhdistää.

Meretojan mielestä lääkärien ammattikunnan tukeminen vaikuttaa myös siihen, miten alalla tehdään tiedettä.

- Lääketiede tulee tällä vuosisadalla olemaan se tekijä, joka saa aikaan uuden noususuhdanteen informaatioteknologian kasvunvaran tasoittuessa. Kyse on lääketieteeseen, biotieteisiin, biotekniikkaan ja genomitutkimukseen perustuvasta tietämyksestä. Näin ollen voitaisiin puhtaasti kaupallisesti perustella, miksi kannattaisi panostaa enemmän lääketieteeseen ja siihen, että saadaan hyviä tyyppejä lääkäreiksi. Tätä kautta saadaan uusia nokioita. Tämä kaupallinen perustelu puree joihinkin ihmisiin.

-Sillähän perustellaan myös sitä, miksi kauppatieteilijöiden ja insinöörien pitää saada niin älytöntä palkkaa verrattuna muihin aloihin. Lääketiede on kuitenkin kasvuala ja se tulee kasvamaan aivan eri tavalla kuin jotkut muut alat.

ERITYISOSAAMISESTA PALKITTAVA

Meretojan mukaan oikea suunta palkkauksessa on, että erityisosaaminen otetaan huomioon nykyistä paremmin.

- Ruvetaan palkitsemaan siitä, että osaa jotain erityisen hyvin. Tämä tulisi automaattisesti, eikä se olisi työnantajan valittavissa. Kunnallinen työnantaja ei perinteisesti ole pitänyt lääkäreistä järin hyvää huolta. Se ei ole yrittänyt sitouttaa lääkäreitä, mistä kansa sitten joutuu kärsimään, kun lääkärit karkaavat muualle.

Hän toteaa, että palkkauksen pitää olla kannustavaa.

- Jos todella jotain osaa hyvin, niin siitä pitää saada korvaus.

Suomi näkee, että yksityissektorin osuus on kasvussa terveydenhuollossa.

- 1970-luvulla oli suhteellisesti paljon yksityislääkäreitä, jonka jälkeen se laski. Nyt yksityislääkärien määrässä mennään taas ylöspäin, kun ihmisillä on käytössään rahaa.