Turun valiokuntien yhteiskokouksen asialistalla oli muun muassa autonomiahanke ja ­erikois­lääkäri­tarpeen arviointi.

Kokouskeskus Maunoon saapui noin 70 osallistujaa paikallisista valiokunnista 16. toukokuuta.

Edunvalvontavaliokunnan varapuheenjohtaja Hannele Heine esitteli autonomiahankkeen toimenpide-ehdotuksia, joista käsiteltäväksi on valittu kaikkia valiokuntia koskettava aihe: lääkärin työ ja toimintaympäristö, moniammatillisuus ja hoitajien lääkkeenmääräys.

Aiheesta on tehty laaja muistio ja toimenpide-ehdotuksia odotetaan syyskuun puoliväliin asti. Vuoteen 2017 mennessä pitää lääkärin ammatillinen autonomia olla turvattu. Erilaisia ehdotuksia on kirjattu yhdeksän, joista keskusteltiin kokouksessa yhteisesti.

Hoitajien lääkkeenmääräämisoikeus herätti kysymyksen, miten se vaikuttaa lääkärin työhön ja mitä haasteita, heikkouksia tai uhkakuvia siinä on. Vapaassa keskustelussa pohdittiin hoitajan ja lääkärin työnkuvia. Keskustelussa oltiin sitä mieltä, että eri ammattikuntien edustajien työnkuvia pitäisi terävöittää. Myös vastuukysymyksiä mietittiin. Kenellä on viime kädessä vastuu, jos reseptin kirjoittamisessa menee jokin pieleen?

Kokouksessa oltiin sitä mieltä, että moniammatillisuutta on syytä opettaa jo lääketieteellisessä, eikä vasta työpaikoilla. Lääkäri on tiimin vetäjä, koska tällä on pisin koulutus. Tiimiin kuuluu usein hoitaja, psykologi, ravitsemusterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Lääkärin täytyy tietää, mitä muut osaavat. Koulutuksessa pitäisi opettaa, miten tehtäviä jaetaan tiimissä, miten otetaan vastaan ja annetaan rakentavaa kritiikkiä. Keskustelu aiheesta kävi vilkkaana.

Reseptinkirjoitusoikeus ja työnjako valittiin jatkokäsittelyyn.

Sopiva määrä erikoislääkäreitä

Professiovaliokunnan puheenjohtaja Outi Kortekangas-Salonen esitteli raportin Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutustarpeen arviointi vuoteen 2030, joka on tehty STM:n toimeksiannosta. Erikoislääkärien kokonaiskoulutustarve vuosittain on 500–600. Digitalisaatio ja työnjaon muutokset saattavat vähentää lääkäritarvetta. Aihetta on käsitelty alueellisissa valiokunnissa.

Erikoislääkärikoulutuksen ohjaus keskustelutti. Opiskelijoille toivottiin tukea ja ohjausta koko erikoistumisen ajaksi. Tähän ehdotettiin suunniteltua mallia. Erikoisalatoiveet eivät käy yksiin tarpeiden kanssa, ja tietyillä aloilla on ylikoulutusta. Sote-uudistuksessa ajetaan yhtiöittämistä. Miten se vaikuttaa koulutukseen? Yhtiöittäminen voi tuoda myös laatua erikoislääkärikoulutukseen. Keskustelussa todettiin, että melkein kaikki haluavat erikoistua, eikä erikoistumattomille ole välttämättä paikkaa uudessa palvelujärjestelmässä. Kysyttiin myös, pitäisikö erikoistumisesta tehdä maksullista.

Hyvinvointia työstä

Turun paikallisosasto liittyi mukaan loppupuolella, kun KYS-ervan piiriylilääkäri Kimmo Tarvainen kertoi lääkärin hyvinvoinnista. Tämä vuosi on Lääkäriliitossa hyvinvoinnin teemavuosi.

– Tällaisissa yhteiskokouksissa on hyvä pohtia hyvinvointia, Tarvainen toteaa.

Hän näytti Lääkärin työolot ja terveys -tutkimuksen tuloksia ja kysyi, mitä toimenpiteitä lääkärin hyvinvoinnin parantamiseksi voidaan tehdä.

Työn psyykkisistä kuormitustekijöistä siirryttiin työn kuormittavuuden hallinnan malleihin. Ihmisen mittainen työ tukee työkykyä. Mistä mielekkyys tulee työhön? Tämän jälkeen käytiin yhteistä keskustelua vieruskaverin kanssa, mikä on oman työn punainen lanka. Vastauksia saatiin monenlaisia: kokemus siitä, että osaa ja hallitsee työn, saa hyvää palautetta, työ on merkityksellistä, sillä on tarkoitus, vastuu palkitsee.

Työolot ja terveys -tutkimuksen mukaan kuormittavia tekijöitä ovat muun muassa keskeytykset ja tietojärjestelmät. Samassa tutkimuksessa kävi ilmi, että työn imua syntyy, kun työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan ja työolosuhteet ovat kohdallaan.

Takkuilevat tietojärjestelmät kirvoittivat vilkkaan keskustelun. Ne koettiin merkittäväksi kuormituksen aiheuttajaksi. Sote-uudistuksessa tietojärjestelmien vaatimukset kasvavat.