Luottamusmiehillä on tärkeä rooli lääkäriryhmien edunvalvonnassa. Lääkäriliiton ja Hammaslääkäri-liiton tutkimustoiminta tukee osaltaan luottamusmiesten työtä.

Sekä Lääkäri- että Hammaslääkäriliitto tuottavat tutkimustietoa edustamansa profession työelämästä.

- Laajaan tutkimusaiheiden kirjoon kuuluu esimerkiksi lääkärien työvoimatilanne ja palkkaus, työolot ja työhyvinvointi sekä ammatillinen kehittyminen ja koko terveyspalvelujärjestelmän kehitys. Pyrimme myös ennakoimaan, mihin suuntaan lääkärin työ muuttuu, kertoo Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä.

Hän vetää Lääkäriliiton tutkimustiimiä, johon kuuluvat myös tutkijat Piitu Parmanne ja Juho Ruskoaho.

Hammaslääkäriliitossa tutkimustoiminnasta vastaa erikoistutkija Jaakko Koivumäki. Tutkimusteemat ovat hammaslääkäreillä pitkälti samat.

- Säännöllisiä tutkimuksia ovat esim. työmarkkinatutkimus, työvoimaselvitys ja opiskelijoiden hyvinvointitutkimus. Hammaslääkärien työhyvinvointitutkimus tehdään yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Vuosittain teemme myös ad hoc -kyselyjä jäsenistölle, selostaa Koivumäki.

Tutkimuspuoli on tiivis osa työmarkkinaedunvalvontaa, joten molemmat tutkijat ovat mukana liittojensa neuvottelutoiminnassa.

- Lääkäriliiton neuvotteluryhmässä vastaan neuvotteluihin liittyvästä kustannuslaskennasta eli selvitän eri neuvotteluvaihtoehtojen vaikutuksia lääkäreihin, Vänskä tiivistää.

Tieto luottamusmiesten työkaluna

Luottamusmiestoimintaan tutkijoiden työ linkittyy työelämätiedon tuottamisen kautta.

- Luottamusmiehet tarvitsevat tietoa muun muassa paikallisten neuvottelujen tueksi. Tutkijat myös kouluttavat luottamusmiehiä eri teemoista, kuten työhyvinvoinnista ja palkkauksesta, Vänskä kertoo.

Molemmat liitot ovat lisäksi kehittäneet sähköiset palkkalaskurit, joiden avulla jäsenet voivat selvittää alan keskimääräisiä palkkoja erilaisilla muuttujilla. Nettilaskurit palvelevat myös palkkatietoja tarvitsevia luottamusmiehiä.

Käynnissä oleva terveydenhuollon uudistus sekä muut työelämän ja yhteiskunnan muutokset heijastuvat lääkärien ja hammaslääkärien työhön.

- Vaikea taloudellinen tilanne ja lähivuosina jonkin verran kasvavaksi ennakoitu hammaslääkärimäärä sekä näistä irrallinen yksityisvastaanottojen ketjuuntumistrendi ovat merkittävimmät hammaslääkärien työmarkkinoita jatkossa muokkaavat tekijät, pohtii Koivumäki.

Lääkäripuolelta Vänskä listaa esimerkiksi lääkärimäärän kasvun, koulutuksen lisäämisen ja alan naisistumisen.

- Työikäisten lääkärien kokonaismäärä kasvaa noin 2 000 lääkärillä vuoteen 2030. Lääkärien eläköityminen kiihtyy vuosi vuodelta, ja eläköitymishuippu ajoittuu vuoden 2020-tienoille. Samaan aikaan haasteena on väestön ikääntyminen ja siitä seuraava hoidontarpeen kasvu. Lääkärien työvoimanäkymät ovat eriytyneet erikoisaloittain.

Muuttuvalla terveydenhuollon kentällä tutkimustiedolle on kysyntää. Tieto auttaa liittoja, niiden luottamusmiehiä ja jäseniä suunnistamaan uudistusten keskellä.